Nykyajan taiteilijaparit vastaavat taiteen uusiin vaatimuksiin
Teoksen on kirjoittanut nykytaiteen tutkija ja kriitikko FT Maria Hirvi-Ijäs, jolla on pitkäaikainen tuntemus nykytaiteesta sekä sen tekijöistä. Hirvi-Ijäs on kutsunut projektiin mukaan kiinnostavia taiteilijapareja, jotka ovat eri tavoin keskeisiä toimijoita suomalaisessa taide-elämässä. Näitä taiteilijoita yhdistää ensisijaisesti halu toimia dialogisesti taiteellisessa työssään. Kirjan haastatteluosuuksissa taiteilijat kertovat oman työnsä taustoista ja yhteistyöstään sekä siitä millaisia vaatimuksia ja haasteita käsillä oleva kokonaisvaltainen paradigman muutos nykytaiteessa asettaa taiteelliselle työskentelylle.
Perinteisessä länsimaisessa ajattelussa on usein ollut tarve osoittaa yksilötaiteilijan erityisasemaa taiteellisessa luomisessa. Toisin kuin taiteilijaparit, duot eivät välttämättä ole elinkumppaneita, vaan ovat valinneet työtavakseen yhteistyön. Parina työskentelyn syyt ja käytännöt vaihtelevat sekä suhteessa työprosesseihin että julkiseen toimintaan.
Monet taidehistoriassa esiintyneet taiteilijaparit ovat olleet aviopareja, joiden työn tarkastelu on vääjäämättä osoittanut epätasapainoa sekä taiteellisessa luomistyössä että yleisestikin. Miesten osa on ollut vahvempi, ja naiset ovat jääneet taustalle. Nykyisin yhdessä tekeminen on nykytaiteessa monimuotoista ja tapahtuu hyvinkin erilaisissa pari- ja yhteistyösuhteissa. Dialoginen taiteen tekeminen on kuvataiteissa ollut kehitteillä ja muutoksessa koko modernismin ajan.
Kirjan ydinkysymyksiksi nousevat tasa-arvo ja luomisen alkuperän tunnistaminen sekä luomistyön myyttisten kehien purkaminen. Samalla dialogisuus on nykytaiteen kentällä ja tutkimuksessa laajentunut taiteilijan työstä sekä taideteosten teoriaan että taiteellisen prosessin yleisösuhteisiin.
Dialogisuudelle löytyy taiteellisessa kontekstissa useita paikkoja ja painopisteitä, joiden kautta avautuu laajempi alusta esteettisen eetoksen keskustelulle.
Kirjassa esiteltävät taiteilijat:
Andy Best & Merja Puustinen – Grönlund & Nisunen – Hamm & Kamanger – Lea & Pekka Kantonen – Linda & Aura – nabbteeri – Rainio & Roberts – SIMKA
Taidetta kaksin – Dialoginen luominen suomalaisessa nykytaiteessa
Maria Hirvi-Ijäs
Parvs, 2022
Ilmestyy 4.2.2022
Teos on jatkoa Maria Hirvi-Ijäksen aiemmalle julkaisulle 22 tapaa – Taiteellinen ajattelu suomalaisessa nykytaiteessa (Parvs, 2014).
Kirjaan liittyvä näyttely Taidetta kaksin – Working Together on avoinna Taide- ja museokeskus Sinkassa Keravalla 5.2.–30.4.2022
Kirjan arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle:
Kustantaja Hanna Karppanen, hanna.karppanen@parvs.fi
Lisätietoja näyttelystä:
Kuraattori Maria Hirvi-Ijäs, maria@pro-tekstion.fi
Museonjohtaja Arja Elovirta, Taide- ja museokeskus Sinkka, arja.elovirta@kerava.fi
Amanuenssi Helena Kinnunen, Taide- ja museokeskus Sinkka, helena.kinnunen@kerava.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs
Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote
Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.
Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote
Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.
Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote
Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?
Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote
Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.
Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään13.12.2023 13:40:42 EET | Tiedote
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme