Vuonna 2030 päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla henkilökunnasta on oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja näistä vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Tästä on pidettävä kiinni ja sen toteuttamiseksi on tehtävä töitä suunnitelmallisesti.

Kaikki puolueet tavoittelevat koulutustason nostoa ja sitä, että vähintään puolet 25–34-vuotiaista on korkeasti koulutettuja vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että korkeakoulupaikkoja on lisättävä. 

– Pidämme tärkeänä sitä, että uusi hallitus asettaa lapset etusijalle. Yliopistojen lisäaloituspaikoista on kohdennettava riittävä määrä varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen. Lisäksi tarvitaan monimuotokoulutuksia, jotka ovat erittäin suosittuja, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen vaatii.

– Lisäksi yhdessä kuntien ja yksityisten varhaiskasvatuksen järjestäjien kanssa on etsittävä keinoja, joilla parantaa alan houkuttelevuutta. Työolot, arvostus ja palkka vaativat toimenpiteitä.  

Opettajapulaan kaupungit esittävät ratkaisuksi pidempää siirtymäaikaa korkeakoulutettujen määrän lisäämiselle. Tällöin henkilöstörakennetta ei toteutettaisi vielä vuonna 2030, vaan joskus myöhemmin.

– Nyt ei ole aika pohtia maalin siirtämistä, vaan lisätä välittömästi koulutuspaikkoja riittävälle tasolle. Mikään pidempikään siirtymäaika ei riitä, ellei koulutusmääriä lähdetä heti korjaamaan, VOL:n puheenjohtaja Anitta Pakanen korostaa.  

Päiväkodin johtajalla on oltava kasvatustieteen maisteriopinnot

Kuusi suurinta kaupunkia ovat huolissaan myös siitä, onko lain vaatimusta päiväkodin johtajan kasvatustieteen maisterin tutkinnosta mahdollista toteuttaa. Niiden mukaan päiväkodin johtajia ei ole riittävästi vuonna 2030, jos ainoa väylä johtajaksi on maisterintutkinto. Tällä hetkellä suurimpien kaupunkien kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskentelevistä johtajista vain alle 10 prosentilla on maisterintutkinto. 

– Kunnilla on seitsemän vuotta aikaa luoda edellytykset nykyisille päiväkodin johtajille, että he voivat tarvittaessa työn ohessa suorittaa vaaditun maisterintutkinnon. Uuden hallituksen on pidettävä huoli, että esimerkiksi yliopistoilla on edellytykset rakentaa monimuoto-opintoina toteutettavia päiväkodinjohtajan kelpoisuuden tuottavia opintoja, Pakanen toteaa.

Varhaiskasvatuslain uudistuksen yhtenä päätavoitteena oli painottaa juuri varhaiskasvatuksen pedagogista luonnetta ja laatua, jota vahvistettiin nostamalla päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimus kasvatustieteen maisteriksi lakia uudistettaessa. Päiväkotien toiminnasta vastaavan johtajan tehtäviin sisältyy vahvasti varhaiskasvatuksen kuuluvan pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen osaamisen johtamista ja suunnittelua. Tämä turvataan kaikilta johtajilta vaadittavilla kasvatustieteen maisteriopinnoilla.

– Toisin kuin väitetään, sosionomeilla on varhaiskasvatuslain mukaan sama mahdollisuus, kuin varhaiskasvatuksen opettajilla jatkaa opintojaan kasvatustieteen maisteriksi ja näin saada kelpoisuus päiväkodin johtajiksi, Pakanen sanoo.

– Varhaiskasvatuksen työvoimapulan ratkaisuksi on kautta aikojen tarjottu alan kelpoisuuksien väljentämistä. Lasten yhdenvertaisuuden ja alan arvostuksen näkökulmasta tämä on kestämätöntä. Sille on tultava stoppi tällä hallituskaudella, Lahtinen painottaa.