OAJ Pisa-tuloksista: Oppimistulokset saadaan nousuun lisäämällä opetusta, erityisopetusta ja vahvistamalla opettajamitoitusta

Suomalaisten Pisa-tulokset ovat pysyneet suurin piirtein vuoden 2015 tasolla. Suomalaislasten osaaminen on yhä maailman huippua, mutta suunta on edelleen laskeva eikä selvää käännettä parempaan ole nähtävissä. Pisa 2018 -tulokset julkaistiin tänään tiistaina.

Suomi jakaa lukutaidossa kuudennen sijan Kanadan kanssa ollen paras Pohjoismaa. Euroopan maista vain Viro kiri ohi. Muut Suomea edellä olevat ovat Aasian erityisalueita tai kaupunkivaltioita, joiden koulumalli on erilainen eikä tuloksia ole mielekästä verrata kokonaisten maiden tuloksiin.

Myös matematiikassa ja luonnontieteissä Suomi on OECD-maiden kärjen tuntumassa.

– Kokonaisuudessaan koulutusjärjestelmän laatu rakennetaan vuosikymmenten aikana. Kiitos tästä kestomenestyksestä kuuluu opettajien hyvälle perustyölle, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

Heikosti pärjääviä yhä enemmän

Valtaosin Suomen Pisa-pisteiden laskun selittää se, että aiempaa suurempi osa oppilaista on pudonnut heikon lukutaidon tasolle. Tuloksissa merkille pantavaa on, että erinomaisten lukijoiden osuus on pysynyt samalla tasolla, mutta heikosti pärjäävien osuus on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2009 erittäin heikosti lukevia lapsia oli 9.-luokkalaisten ikäluokasta noin 8 prosenttia. Nyt heidän osuutensa on noussut noin 14 prosenttiin. Ikäluokasta yli 8 000 lasta jää ilman esimerkiksi jatko-opintoihin riittävää lukutaitoa.

– Tämä määrä on OAJ:n mielestä ehdottomasti liikaa ja suunnan on muututtava, Luukkainen vaatii.

Pisa 2018 -tutkimuksessa saatiin ensimmäisen kerran tuloksia myös tehostetun ja erityisen tuen oppilaista. Nykyisen oppimisen tuen toimimattomuudesta kertoo se, että edellä mainituista erittäin heikoista lukijoista yli puolet eivät saa tehostettua tai erityistä tukea.

– Oppimisen tuki on epäonnistunut. Lukutaitoa ei siis ole, mutta tukea ei silti saa, huomauttaa OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo.

– Tämä kansainvälinen selvityskin osoittaa, että annettu erityisopetus ei riitä. Oppimisen tuki on kiireellisesti saatava aivan eri tasolle kuin nyt eli lisäresurssia kaivataan sinne kipeästi. Selittelyyn ei ole varaa. Monesti esimerkiksi pienryhmäopetus jää järjestämättä sitä tarvitseville, koska rahaa ei ole. Erityisopetuksesta on huutava pula ja siinä erot kuntien välillä ovat jo huomattavia, Luukkainen korostaa.

Satsaus oppimisen tukeen hyödyttäisi etenkin poikia, jotka menestyvät lukemisessa keskimäärin huomattavasti tyttöjä heikommin. Heikosti pärjänneissä kaksi kolmannesta oppilaista on poikia. Tytöistä joka 15. on heikko lukija, pojista joka viides.

Pisa-tulosten lasku on ollut pitkään tiedossa, mutta valtio on jatkanut leikkauksia

Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet yli kymmenen vuoden ajan. Monia suunnitelmia ja ajatuksia korjausliikkeistä on syntynyt, mutta suunnitelmat ovat jääneet vain paperiksi ja ne toimet, jotka maksavat, on jätetty tekemättä.

Perusopetuksen perusrahoituksessa vaikuttavat yhä tehdyt leikkaukset: Kuntaliiton laskelmien mukaan rahoitus on pienentynyt yli puoli miljardia vuositasolla. Opettajat tekevät kaikkensa, ja työssä uupuminen onkin viime vuosikymmenen aikana yleistynyt. Suomessa on nähtävissä myös merkkejä opettajan ammatin vetovoiman heikkenemisestä.

– Joko nyt viimeinkin herättäisiin ruususen unesta, päästäisiin puheista tekoihin ja perusopetuksen perusrahoituksen nostaminen pohjoismaiselle tasolle otettaisiin parlamentaariseksi tavoitteeksi? Onneksi hallitusohjelmassa on tästä merkkejä. Ihmekonsteja ei tarvita. Olisi olennaista lisätä opetusta, erityisopetusta ja vahvistaa opettajamitoitusta, Luukkainen sanoo.

Esimerkiksi Ruotsi on saanut nostettua omia tuloksiaan satsaamalla perusopetukseen, muun muassa opettajien osaamiseen ja huomattavasti myös palkkoihin.

– Meidän on jatkossa koulutettava nuoret aina vain paremmin. Ikäluokkien pienentyessä mahdollisesti vapautuvat resurssit tulisi suunnata koulutuksen laatuun eikä rahoitusta tule pienentää. Tällä rahalla on mahdollista lisätä opetusta ja oppimisen tukea, Luukkainen jatkaa.

Koulu ei enää tasaa lasten sosioekonomisten taustojen eroja

Pisa 2018 -tulokset vahvistavat jo aiempien tutkimuksien huolestuttavan tuloksen siitä, että koulutus ei enää tasaa Suomessakaan sosioekonomisen taustan vaikutuksia. Suomessa oppilaiden sosioekonomisen taustan yhteys heidän osaamiseensa on perinteisesti ollut vähäisempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Tämä on kertonut koulutusjärjestelmämme kyvystä tasoittaa oppilaiden taustoista aiheutuvia eroja.

Viimeisillä Pisa-tutkimuskerroilla Suomi on tällä mittarilla mitattuna romahtanut OECD-maiden keskiarvon tasolle. Nykyisin myös Suomessa oppilaiden tausta ennustaa vahvasti heidän koulumenestystään, mikä on erittäin huolestuttavaa tasa-arvon ja yhteiskunnan vakauden kannalta, sanoo Salo.

– Sosioekonomisen taustan vaikutusta voidaan ehkäistä puuttumalla oppimisen eroihin jo aiemmin, laadukkaalla varhaiskasvatuksella. Tätä samaa yksilöllistä tukea on jatkettava läpi peruskoulun muun muassa turvaamalla erityisopetuksen riittävä määrä, Salo jatkaa.

- Hallituksen on nyt hoidettava maaliin säädökset opettajamitoituksesta. Johtopäätökset ovat valmiina. Nyt on tekojen aika!, Luukkainen tiivistää.