OAJ vaatii koulutusrahoja etupainotteisesti budjettiin

– Lisärahoitusta tarvitaan nyt, jotta päästään hallituksen asettamiin hyviin tavoitteisiin. Lähdemme takamatkalta liikkeelle, sillä taustalla vaikuttavat yhä edellisten hallituskausien yhteensä 2 miljardin koulutusleikkaukset, Olli Luukkainen muistuttaa.

– Budjettiratkaisujen on tuettava koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja tutkimuksen uudistamista pitkäjänteisesti. Uudistustyö on käynnistettävä jo ensi vuonna, jotta voidaan arvioida toimien vaikuttavuutta ja päättää jatkotoimista vielä kuluvan hallituskauden aikana. Budjettipäätöksillä on ratkaiseva vaikutus myös työllisyystavoitteen saavuttamisen kannalta.

Rinteen hallituksen koulutuspolitiikan pitkä uudistuslista sisältää monia OAJ:n ajamia tavoitteita, kuten kolmiportaisen tuen vahvistamisen perusopetuksessa, ammatillisen koulutuksen rahoitustason vahvistamisen, lukiokoulutuksen laadun vahvistamisen sekä korkeakoulujen aloituspaikkojen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten saatavuuden turvaamisen.

– Näiden hyvien tavoitteiden pitää näkyä jo ensi vuoden budjetissa. Moni asia olikin jo ansiokkaasti huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiehdotuksessa, mutta valtiovarainministeriön esitykseen ne eivät sisälly. Tähän opetusalan väki odottaa korjausta budjettiriihessä, Luukkainen toteaa.

OAJ kiittää sitä, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksesta luovutaan ja enimmäisryhmäkokoja pienennetään jo ensi syksystä alkaen. Oppivelvollisuuden pidentäminen edellyttää sen sijaan perusteellista valmistelua ja riittävää siirtymäaikaa ennen toimeenpanoa, minkä vuoksi on hyvä, että uudistuksen valmistelu on jo aloitettu.

Riihestä odotetaan muutosta

– Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti rahoitusta korkeakoulujen aloituspaikkoihin, mutta valtiovarainministeriön esityksestä tämä rahoitus jäi puuttumaan. Varhaiskasvatuksen opettajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan palkkaratkaisuja, mutta myös yliopistojen koulutusmääriä on lisättävä. Rahoitusta varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen on jatkettava, Luukkainen tähdentää.

Kertainvestointeja perusopetuksen tasa-arvon ja laadun vahvistamiseksi on luvassa 190 milj. euroa kolmen vuoden kuluessa.

– Tasa-arvorahaa on aiemmin voinut käyttää muun muassa erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja opetusryhmäkokojen pienentämiseen. Voisiko sitä jatkossa suunnata myös opettajamitoituksen pilotointiin kuntatasolla, Luukkainen pohtii.

OAJ on esittänyt sitovaa opettajamitoitusta, joka määrittelisi enimmäisoppilasmäärän opettajaa kohti. Tätä ei sisälly hallitusohjelmaan, mutta opetusministeri on luvannut selvittää asiaa.

– Ryhmäkokojen pienentämiseen on käytetty vuosien varrella satoja miljoonia euroja. Sillä ei saavuteta kuitenkaan pysyvää ratkaisua, minkä taas opettajamitoitus tarjoaisi, Luukkainen huomauttaa.

Ammatillinen koulutus on avainasemassa, kun hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta.

– VM:n esitys jäi opetus- ja kulttuuriministeriön esittämästä rahoitustasosta 180 milj. euroa. Tähän odotamme riihessä korjausta. Kertainvestointina luvataan palkata lisää ammatillisia opettajia. On pidettävä huolta siitä, että lisäresurssi kohdistuu nimenomaan opetukseen.

– Osaajapulaan vastaamiseksi ja jatkuvan oppimisen edistämiseksi tulee jo ensi vuonna lisätä työelämässä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia ja varata niihin rahoitus hallitusohjelman mukaisesti. Myös korkeakoulujen luvattu rahoitustason nosto on toteutettava täysimääräisesti ja jo ensi vuodesta lähtien, Luukkainen korostaa.

Liitteenä kaavio Koulutuksen rahoitus 2020 budjettiesitysten valossa.