– Opetusala on ollut monien mullistusten kohteena viime vuodet. Lisäksi pandemia ja Ukrainan sodan heijastukset ovat kuormittaneet opetushenkilöstöä ja johtoa. Alkavana lukuvuonna on annettava oppijoille, opettajille ja esihenkilöille aikaa keskittyä perusasioihin, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa.

Esimerkiksi lukiouudistus ja oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpano teettävät yhä työtä. Elokuun alusta tuli voimaan useita lakimuutoksia, kuten varhaiskasvatuksen tuen uudet säännökset, perusopetuksen ja toisen asteen kurinpitotäsmennykset sekä perhevapaan uudistus.

– Jäsentemme toiveena on, ettei uusia isoja uudistuksia laitettaisi liikkeelle ensi lukuvuonna, Murto tiivistää.

Elo-syyskuun vaihteen budjettiriihestä OAJ vaatii rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien lisäämiseksi.

– Pula varhaiskasvatuksen opettajista on jatkunut jo vuosia, eikä riittäviä ja pysyviä toimia koulutusmäärien lisäämiseksi ole tehty, Murto huomauttaa.

Eduskuntapuolueet ovat yhteiseksi tavoitteekseen linjanneet, että vähintään puolet nuorista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tämä edellyttää lisäresursseja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Uudet aloituspaikat pitää kohdentaa akuutista työvoimapulasta kärsiville aloille, kuten varhaiskasvatukseen.

OAJ esittää, että hallitus kohdentaa rahoituksen myös opettajarekisterille, jotta sen perustaminen voidaan aloittaa 2023.

Lisäksi OAJ haluaa sisällyttää opetusalan mentoroinnin osaksi lainsäädäntöä. Tämä parantaisi opettajien työhön perehdyttämistä ja osaamisen kehittämistä. Työuran ensimmäiset viisi vuotta ratkaisevat, jääkö opettaja harjoittamaan ammattiaan.

– Vastavalmistuneiden perehdyttäminen ja mentorointi tukevat opettajan ja esihenkilön työhön kiinnittymistä sekä edistävät jaksamista ja työssä pysymistä. Viitteitä uhkaavasta opettajapulasta ja muun muassa rehtorin työn vetovoiman laskusta on jo näkyvissä. Perusta mentoroinnista säätämiselle on olemassa, sillä mentoroinnin korvaamisesta sovittiin kesäkuussa osana kunnan opetusalan palkkaratkaisua, huomauttaa Murto.

Kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta on lisätty tällä hallituskaudella. OAJ kiittää linjausta.

– Perustan vahvistamista on jatkettava seuraavalla hallituskaudella ja yli hallituskausien. On varmistettava perustaidot kaikille. Se edellyttää ennen muuta sitä, että oppimisen tuki saadaan kuntoon, Murto korostaa.

Koronatilanteen pahenemiseen valmistauduttava

Katarina Murto muistuttaa, että koronapandemia näkyy vielä syksylläkin kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa.

– Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien saamat koronarahat tarvitaan edelleen tänä lukuvuonna opetusryhmien pienentämiseen sekä tuen ja ohjauksen lisäämiseen, Murto tähdentää.

Uusi tautihuippu johtaisi henkilöstön poissaoloihin sekä opetuksen erityisjärjestelyihin mahdollisine etäopetusjaksoineen. Poikkeuslainsäädäntöä ei lukuvuoden alkaessa ole voimassa.

– Koronaopit ovat tuttuja ja on otettava jälleen käyttöön, jos tilanne pahenee. Esimerkiksi koulujen ohjeet ja tiedonkulun prosessit on syytä valmistella ennen kuin akuuttiin tilanteeseen joudutaan. Työnantajien on varauduttava esimerkiksi sairauspoissaolojen määrän kasvuun, Murto toteaa.