Ohjelmistorobotiikka ja tekoäly – soveltamisen askelmerkkejä

Etla, VTT, Aalto-yliopisto ja Oulun kaupunki ovat selvittäneet valtioneuvoston kanslian hankkeessa ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn soveltamisen askelmerkkejä julkiselle sektorille. Nyt julkaistussa selvityksessä esitetään mitä ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen edellyttää julkishallinnon tietovarannoilta ja käytännöiltä. Selvityksessä esitetään myös prosessien/tehtävien valintakriteeristöä, hyötyjen arviointimalleja, soveltuvia tehtäväluokkia, esimerkkitapauksia sekä ehdotuksia kehittämiskohteista liittyen ohjelmistorobotiikkaan ja tekoälyyn julkiselle sektorille.

Ohjelmistorobotiikalta ja tekoälyltä odotetaan paljon, mutta ”ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntämisestä päätettäessä on arvioitava, mitä viranomaisprosesseja kannattaa automatisoida eli mitkä tehtävät tai prosessit ovat otollisimpia automatisoitavia - kaikkea ei kannata koettaa automatisoida”, sanoo projektipäällikkö Jukka Kääriäinen VTT:ltä.

Ohjelmistorobotti käyttää taustatietojärjestelmiä käyttöliittymän kautta kuten ihmisetkin, mutta tekee tätä työtä väsymättä ja nopeasti. Odotusarvo on, että robotti vapauttaa resursseja yksitoikkoisista ja virhealttiista työtehtävistä ihmistä vaativiin tehtäviin, kuten asiakaspalveluun ja harkintaa vaativaan työhön.

”Aikaisemmat ohjelmistorobotiikan hyödyntämisestä tehdyt tutkimukset ovat korostaneet ohjelmistorobotiikan käyttöä esim. taloushallinnossa. Käyttötapaustutkimuksemme ohjelmistorobotiikasta osoittaa, että sitä sovelletaan enemmän organisaatioiden myynti-tilaus-toimitus -prosessissa”, sanovat Etlan Timo Seppälä ja Korkia Oy:n Tomi Torri.

Julkisen sektorin tekoälyhankkeita on lukuisia. Koneoppiminen on noussut vallitsevaksi ja tyypilliseksi tavaksi tuottaa tekoälyratkaisuja edustaen datapohjaisia menetelmiä. Koneoppimisella tuotettavat tekoälymallit tuotetaankin nimensä mukaisesti opettamalla; joko etukäteen lukuisalla joukolla esimerkkejä sisältävän tietoaineiston pohjalta tai ”palkintojen” avulla sen hetkisessä tilanteessa ohjaten tekoälymallin toimintaa haluttuun suuntaan.

Koneoppimisessa data on tärkeässä roolissa. Sen määrä ja laatu ovat merkittäviä asioita, jotka vaikuttavat tekoälymallin ja siten siitä koostetun järjestelmän toiminnan hyvyyteen. Datan esikäsittely koneopetuksen opetusvaiheessa on kenties yksi työläimmistä vaiheista kehityksen aikana ja vaatii hyvää data-analytiikan ammattitaitoa tuottaakseen toimivia ratkaisuja.

Selvityksessä korostui hallittu kehittäminen ja tiedon jakaminen sekä yhteistyön tarve julkisen sektorin toimijoiden kesken kehitettäessä ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn ratkaisuja. Samoin ratkaisujen tulee palvella ihmistä - eikä päinvastoin. Hyvä esimerkki julkisen sektorin yhteistyöstä ja ihmiskeskeisyydestä on Aurora -hankkeen suunnittelema tekoälyverkosto.

”Aurorassa on kyse kansainvälisestikin aivan ainutlaatuisesta tekoälyprojektista, jossa tiedon hyödyntämisen ja tekoälyn sekä koneoppimisen avulla rakennetaan aivan uudenlaisia ja hallinnolliset raja-aidat ylittäviä hyvinvointipalveluita. Keskiössä on kansalaisen kokemus sujuvasta palvelusta, ei yksittäisen viranomaisen prosessi”, kertoo selvityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Jouko Salonen valtiovarainministeriöstä.

Turvallisuusriskien hallinta on ensisijainen kysymys ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn kehittämisessä. Tietojen tulee säilyä luottamuksellisina ja niiden käyttö asianmukaisena. Itse robottitekniikat ovat tietoturvan näkökulmasta yleensä turvallisempia kuin ihmislähtöiset prosessit. Robotit seuraavat selvästi ohjelmoitua ja automatisoitua tapahtumasarjaa. Niin ohjelmistorobotiikan ratkaisut kuin myös tekoälysovellukset pitää suojata hakkereilta ja kyberhyökkäyksiltä sekä huolehtia yksityisyyden suojasta. Tekoälyratkaisujen kokonaisturvallisuus edellyttää panostamista tehokkaiden testausmenetelmien kehittämiseen mm. koneoppimisen algoritmien toimintaa varten.

Myös kuntasektori on herännyt ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn mahdollisuuksiin. Selvityksessä esitellään Oulun kaupungin kaksi tapausta: toinen liittyy ohjelmistorobotiikkaan ja toinen tekoälyyn. Oulun kaupungin erityisasiantuntija Tapio Matinmikko kertoo, että ”ohjelmistorobotiikan ratkaisussa olemme jo vieneet läpi pilotin rakennusvalvonnassa, joka osoittaa robotiikan kyvykkyyttä auttaa rutiininomaisessa ja yksitoikkoisessa työssä”.

”Se mitä kunnilta nyt puuttuu, on perustietoa mihin tehtäviin robotiikka ja tekoäly soveltuvat ja miten näitä tehtäviä arvioidaan. Tähän asiaan tämä selvitys tuo valoa” Matinmikko jatkaa.  

Nyt julkaistu RoboÄly-hankkeen (Ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn kehitysvaateet julkiselle sektorille) selvitystyö toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen toteuttivat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Aalto yliopisto, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Oulun kaupunki. Haluamme erityisesti kiittää kasvun rakentamiseen erikoistunutta Korkia Oy:tä, heidän asiakkaitaan ja muita ohjelmistorobotiikan toimijoita käyttötapausaineiston luovuttamisesta tutkimuskäyttöön.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja:

Hankkeen projektipäällikkö, Jukka Kääriäinen, Teknologian tutkimuskeskus VTT, jukka.kaariainen@vtt.fi, 040 760 9529

Ohjausryhmän puheenjohtaja, Jouko Salonen, valtiovarainministeriö, jouko.salonen@vm.fi,
029 553 0572

Timo Seppälä, Etla, timo.seppala@etla.fi, 046 851 0500

Marco Halén, Aalto yliopisto, marco.halen@aalto.fi, 050 381 6220

Tapio Matinmikko, Oulun kaupunki, tapio.matinmikko@ouka.fi, 040 506 3588