Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Ohjelmistorobotiikka ja tekoäly – soveltamisen askelmerkkejä

Jaa

Digitalisaation arvioidaan tehostavan julkisen sektorin toimintaa merkittävästi. RoboÄly-hankkeessa on selvitetty ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntämisen edellytyksiä ja kehityskohteita. Ratkaisujen kehittämisessä korostuvat yhteistyö, turvallisuusriskien hallinta, datan laatu sekä sen saatavuus.

Etla, VTT, Aalto-yliopisto ja Oulun kaupunki ovat selvittäneet valtioneuvoston kanslian hankkeessa ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn soveltamisen askelmerkkejä julkiselle sektorille. Nyt julkaistussa selvityksessä esitetään mitä ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen edellyttää julkishallinnon tietovarannoilta ja käytännöiltä. Selvityksessä esitetään myös prosessien/tehtävien valintakriteeristöä, hyötyjen arviointimalleja, soveltuvia tehtäväluokkia, esimerkkitapauksia sekä ehdotuksia kehittämiskohteista liittyen ohjelmistorobotiikkaan ja tekoälyyn julkiselle sektorille.

Ohjelmistorobotiikalta ja tekoälyltä odotetaan paljon, mutta ”ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntämisestä päätettäessä on arvioitava, mitä viranomaisprosesseja kannattaa automatisoida eli mitkä tehtävät tai prosessit ovat otollisimpia automatisoitavia - kaikkea ei kannata koettaa automatisoida”, sanoo projektipäällikkö Jukka Kääriäinen VTT:ltä.

Ohjelmistorobotti käyttää taustatietojärjestelmiä käyttöliittymän kautta kuten ihmisetkin, mutta tekee tätä työtä väsymättä ja nopeasti. Odotusarvo on, että robotti vapauttaa resursseja yksitoikkoisista ja virhealttiista työtehtävistä ihmistä vaativiin tehtäviin, kuten asiakaspalveluun ja harkintaa vaativaan työhön.

Aikaisemmat ohjelmistorobotiikan hyödyntämisestä tehdyt tutkimukset ovat korostaneet ohjelmistorobotiikan käyttöä esim. taloushallinnossa. Käyttötapaustutkimuksemme ohjelmistorobotiikasta osoittaa, että sitä sovelletaan enemmän organisaatioiden myynti-tilaus-toimitus -prosessissa”, sanovat Etlan Timo Seppälä ja Korkia Oy:n Tomi Torri.

Julkisen sektorin tekoälyhankkeita on lukuisia. Koneoppiminen on noussut vallitsevaksi ja tyypilliseksi tavaksi tuottaa tekoälyratkaisuja edustaen datapohjaisia menetelmiä. Koneoppimisella tuotettavat tekoälymallit tuotetaankin nimensä mukaisesti opettamalla; joko etukäteen lukuisalla joukolla esimerkkejä sisältävän tietoaineiston pohjalta tai ”palkintojen” avulla sen hetkisessä tilanteessa ohjaten tekoälymallin toimintaa haluttuun suuntaan.

Koneoppimisessa data on tärkeässä roolissa. Sen määrä ja laatu ovat merkittäviä asioita, jotka vaikuttavat tekoälymallin ja siten siitä koostetun järjestelmän toiminnan hyvyyteen. Datan esikäsittely koneopetuksen opetusvaiheessa on kenties yksi työläimmistä vaiheista kehityksen aikana ja vaatii hyvää data-analytiikan ammattitaitoa tuottaakseen toimivia ratkaisuja.

Selvityksessä korostui hallittu kehittäminen ja tiedon jakaminen sekä yhteistyön tarve julkisen sektorin toimijoiden kesken kehitettäessä ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn ratkaisuja. Samoin ratkaisujen tulee palvella ihmistä - eikä päinvastoin. Hyvä esimerkki julkisen sektorin yhteistyöstä ja ihmiskeskeisyydestä on Aurora -hankkeen suunnittelema tekoälyverkosto.

Aurorassa on kyse kansainvälisestikin aivan ainutlaatuisesta tekoälyprojektista, jossa tiedon hyödyntämisen ja tekoälyn sekä koneoppimisen avulla rakennetaan aivan uudenlaisia ja hallinnolliset raja-aidat ylittäviä hyvinvointipalveluita. Keskiössä on kansalaisen kokemus sujuvasta palvelusta, ei yksittäisen viranomaisen prosessi”, kertoo selvityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Jouko Salonen valtiovarainministeriöstä.

Turvallisuusriskien hallinta on ensisijainen kysymys ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn kehittämisessä. Tietojen tulee säilyä luottamuksellisina ja niiden käyttö asianmukaisena. Itse robottitekniikat ovat tietoturvan näkökulmasta yleensä turvallisempia kuin ihmislähtöiset prosessit. Robotit seuraavat selvästi ohjelmoitua ja automatisoitua tapahtumasarjaa. Niin ohjelmistorobotiikan ratkaisut kuin myös tekoälysovellukset pitää suojata hakkereilta ja kyberhyökkäyksiltä sekä huolehtia yksityisyyden suojasta. Tekoälyratkaisujen kokonaisturvallisuus edellyttää panostamista tehokkaiden testausmenetelmien kehittämiseen mm. koneoppimisen algoritmien toimintaa varten.

Myös kuntasektori on herännyt ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn mahdollisuuksiin. Selvityksessä esitellään Oulun kaupungin kaksi tapausta: toinen liittyy ohjelmistorobotiikkaan ja toinen tekoälyyn. Oulun kaupungin erityisasiantuntija Tapio Matinmikko kertoo, että ”ohjelmistorobotiikan ratkaisussa olemme jo vieneet läpi pilotin rakennusvalvonnassa, joka osoittaa robotiikan kyvykkyyttä auttaa rutiininomaisessa ja yksitoikkoisessa työssä”.

”Se mitä kunnilta nyt puuttuu, on perustietoa mihin tehtäviin robotiikka ja tekoäly soveltuvat ja miten näitä tehtäviä arvioidaan. Tähän asiaan tämä selvitys tuo valoaMatinmikko jatkaa.  

Nyt julkaistu RoboÄly-hankkeen (Ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn kehitysvaateet julkiselle sektorille) selvitystyö toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen toteuttivat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Aalto yliopisto, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Oulun kaupunki. Haluamme erityisesti kiittää kasvun rakentamiseen erikoistunutta Korkia Oy:tä, heidän asiakkaitaan ja muita ohjelmistorobotiikan toimijoita käyttötapausaineiston luovuttamisesta tutkimuskäyttöön.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja:

Hankkeen projektipäällikkö, Jukka Kääriäinen, Teknologian tutkimuskeskus VTT, jukka.kaariainen@vtt.fi, 040 760 9529

Ohjausryhmän puheenjohtaja, Jouko Salonen, valtiovarainministeriö, jouko.salonen@vm.fi,
029 553 0572

Timo Seppälä, Etla, timo.seppala@etla.fi, 046 851 0500

Marco Halén, Aalto yliopisto, marco.halen@aalto.fi, 050 381 6220

Tapio Matinmikko, Oulun kaupunki, tapio.matinmikko@ouka.fi, 040 506 3588

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla ja Tilastokeskus kehittävät menetelmiä lyhyen aikavälin ennustamiseksi21.1.2019 12:56Tiedote

Tilastokeskus on yhdessä Etlan kanssa kehittänyt kansantalouden tuotantoa kuvaavan kokeellisen pikaestimaatin, jossa on hyödynnetty ns. nowcasting-mallia eli lyhyen aikavälin ennustemallia. Tiedot eivät ole Tilastokeskuksen virallisia tilastoja vaan osa kehittämisvaiheessa olevia kokeellisia tilastoja. Nowcasting eli reaaliaikainen talousindikaattorimittaus voi parhaimmillaan lyhentää nykyisiä suhdannetilastojen julkaisuviiveitä merkittävästi.

Etla: työmarkkinoille lisää joustoa ja sosiaaliturvaan elinkaariajattelua8.1.2019 10:00Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että Suomen talous voi tulevalla hallituskaudella yltää noin kahden prosentin vuotuiseen kasvuvauhtiin. Siihen pääsemiseksi tarvitaan työllisyysasteen nousu noin 75 prosentin tasolle vuoteen 2023 mennessä. Tavoite on realistinen, mutta vaativa. Tänään julkaistussa muistiossa Etla tarkastelee tulevan hallituskauden talouspolitiikan tavoitteita ja esittää suosituksensa keskeisiksi politiikkalinjauksiksi.

Etla: Trumpin kauppapolitiikka uhkaa viedä työpaikkoja Suomestakin28.11.2018 08:00Tiedote

Presidentti Donald Trumpin kauppapolitiikan vaikutukset voivat tuntua Suomessakin, jos kaikki uhatut tullit toteutuvat. Etlan tänään julkistamien laskelmien mukaan vaikutukset Suomen bkt:hen tai työllisyyteen jäävät suhteellisen pieniksi, mutta erityisen vahingollisia Suomen autoteollisuudelle olisivat mahdolliset tullit autoille ja autojen osille. Jos autotullit toteutuisivat, työllisyysvaikutus olisi arviolta -12 prosenttia eli uhattuna olisi liki 900 työpaikkaa. Uusista lisätulleista suurin vaikutus EU:hun ja myös Suomeen on Yhdysvaltojen asettamilla teräs- ja alumiinitulleilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme