Helsingin yliopisto

Oikea aivopuolisko on elintärkeä musiikin ymmärtämiselle

Jaa
Musiikin kuuntelu aktivoi aivoissa laajan hermoverkoston, joka säätelee useita aivojen eri toimintoja kuten tarkkaavaisuutta ja muistia. Musiikin käsittely on synnynnäisesti poikkeavaa noin neljällä prosentilla väestöstä, mutta voi häiriintyä myös rakenteellisen vaurioitumisen seurauksena. Musiikin käsittelyn häiriön eli amusian tunnusomainen piirre on kyvyttömyys havaita sävelkorkeuksien vaihteluita, mutta myös muiden musiikin osa-alueiden, kuten rytmin tai tunnesisällön, käsittely voi häiriintyä.

Aiemmin musiikkia normaalisti käsitelleet aivot menettävät kyvyn prosessoida musiikkia paikallisen kudostuhon takia. Tutkijoille tämä antaa mahdollisuuden tunnistaa musiikin prosessoinnin kannalta keskeisen tärkeät aivorakenteet. Vaikka musiikin neurotieteellinen tutkimus on ollut hyvin aktiivista viimeisten vuosikymmenten ajan, aivojen vaurioitumisen jälkeisen amusian neurologinen perusta on vielä pääosin tuntematon.

Monitieteellisen tutkimuksen tulosta

Helsingin ja Turun yliopiston monitieteellisessä tutkimuksessa selvitettiin nykyaikaisten magneettikuvantamismenetelmien avulla aivohalvauksen jälkeisen amusian rakenteellinen perusta ja sen kuntoutumiseen liittyviä aivomuutoksia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 77 potilasta, 50 Helsingistä ja 27 Turusta.

Amusiassa oikean ohimolohkon rakenteet vaurioituneet

Tutkimuksessa osoitettiin, että aivohalvauksen jälkeinen amusia johtuu oikean ohimolohkon yläosien, insulan ja aivokuoren alaisten rakenteiden vaurioitumisesta. Kun tutkimuksen kuuden kuukauden seuranta-aikana pysyvästä amusiasta kärsiviä potilaita verrattiin potilaisiin, joiden musiikin käsittely ei ollut häiriintynyttä, havaittiin, että ensin mainitun ryhmän oikeanpuolen ohimolohkon aivokuori ohentui. Vaurion paikka vaikuttaa häiriön luonteeseen: Äänenkorkeuden käsittelyn häiriö liittyi lohkon takaosan ohentumiseen, kun taas rytmin havaitsemisen häiriintyminen liittyi etuosan ohentumiseen. Tutkimus tuo uutta tietoa musiikin käsittelylle keskeisen tärkeistä aivorakenteista ja parantaa jatkossa amusian arviointia aivohalvauksen jälkeen sekä mahdollistaa kuntoutusmuotojen suunnittelun. Tutkimuksen tulokset julkaistiin hiljattain artikkelissa Neural Basis of Acquired Amusia and Its Recovery after Stroke arvostetussa tiedelehti The Journal of Neurosciencessa

Lisätietoja:

Aleksi Sihvonen, puh. 040 520 9386, s-posti aleksi.sihvonen@helsinki.fi

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye