Helsingin yliopisto

Oikean aivopuoliskon vaurio voi johtaa musiikin käsittelyn häiriintymiseen

Jaa
Tuore tutkimus valottaa aivovaurion jälkeisen amusian neurologista perustaa sekä tuo uutta tietoa musiikin käsittelylle keskeisistä aivoalueista.

Normaalisti musiikin kuuntelu aktivoi aivoissamme laajan hermoverkoston, joka käsittää lähes kaikki aivolohkot.

Musiikin käsittelyn häiriötä, eli amusiaa, esiintyy synnynnäisesti noin 4 %:lla väestöstä. Sen tunnusomaisin piirre on kyvyttömyys havaita sävelkorkeuksien vaihteluita, mutta myös muiden musiikin osa-alueiden, kuten rytmin tai tunnesisällön, käsittely voi olla häiriintynyt.

Musiikin käsittely voi häiriintyä myös aivojen paikallisen vaurioitumisen seurauksena. Kun aiemmin musiikkia normaalisti käsitelleet aivot menettävät paikallisen vaurion takia kyvyn prosessoida musiikkia, antaa se tutkijoille ainutkertaisen mahdollisuuden tunnistaa musiikin käsittelylle keskeisen tärkeitä aivorakenteita.

Helsingin ja Turun yliopistojen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin nykyaikaisten magneettikuvantamismenetelmien avulla aivoverenkiertohäiriön aiheuttaman amusian rakenteellinen perusta ja siitä toipumiseen liittyviä rakenteellisia ja toiminnallisia aivomuutoksia.

Kuuden kuukauden seurantatutkimukseen osallistui yhteensä 50 potilasta Turusta.

Tutkimuksessa osoitettiin, että toipumattomaan amusiaan liittyy laaja oikean aivopuoliskon ja aivopuoliskojen välisten radastojen vaurio ja surkastuminen. Erityisesti amusiaan liittyviä rakenteellisia muutoksia havaittiin oikean ohimo- ja otsalohkon alueilla sekä niitä yhdistävissä radastoissa.

Amusia aiheutti myös laajamittaisia aivojen toimintahäiriöitä musiikin kuuntelun aikana.

– On mielenkiintoista, että toimintahäiriöt olivat laajempia kuunneltaessa instrumentaalimusiikkia kuin laulettua musiikkia kuunneltaessa, sanoo tutkija Aleksi Sihvonen Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

Amusiasta toipuminen oli puolestaan yhteydessä toiminnallisten yhteyksien vahvistumiseen oikean ja vasemman aivopuoliskon otsa- ja päälakilohkojen välillä.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin syyskuussa ja joulukuussa arvostetuissa Scientific Reports ja Cortex -tiedelehdissä. Tutkimus antaa kattavan kuvan amusiaan johtavista aivovaurioista sekä siihen liittyvistä rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista. Lisäksi ne valottavat musiikin käsittelylle keskeisen tärkeitä aivorakenteita.

Tutkijan yhteystiedot: Aleksi Sihvonen, aleksi.sihvonen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye