Vuoden kahdeksannessa verkkotapaamisessa kokousesitelmän aihe oli oikeuslaitos, josta valmiustoimikunnalle käytti puheenvuoron Pohjanmaan käräjäoikeuden rikososaston osastonjohtaja, käräjätuomari Ulla-Maj Leppäkorpi. Esitelmässä kerrottiin mikä tuomioistuimen merkitys on osana viranomaisten varautumistyötä.

Kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä viranomaisten toimivaltuuksista on säädetty laissa.

”Oikeusturvajärjestelmän tulee toimia kaikissa oloissa. Kaikissa oloissa noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta ja turvataan perus- ja ihmisoikeudet,” tähdensi Ulla-Maj Leppäkorpi.

Valmiustoimikunnan puheenjohtaja, ylijohtaja Marko Pukkinen kertoi, että kesän jälkeen pohditaan valmiustoimikunnan kokoonpanoa.

”Ennen kaikkea arvioimme sitä, onko ryhmän kokoonpanossa puutteita. Puuttuuko joku olennainen organisaatio valmiustoimikunnasta. Kuten tiedämme, niin optimaalisen tilannekuvan syntyminen edellyttää sitä, että kaikki tarvittava tieto on käytettävissä, josta ajantasainen tilannekuva saadaan rakennettua. Oikeuslaitoksen edustusta ei valmiustoimikunnassamme ole esimerkiksi ollut. Se saattaa olla merkittävä puute,” puheenjohtaja ehdotti.

Yleisöä runsaasti tapahtumissa

Avauksessaan puheenjohtaja Marko Pukkinen totesi, että koronapandemian tilanne on kehittynyt alueella suotuisaan suuntaan. Teho-osastoilla kuormitus on vähentynyt merkittävästi.

Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnissa tapahtumia järjestetään jälleen ja niihin osallistuu todella paljon yleisöä. Se luo kysyntää tavanomaiselle viranomaistoiminnalle.  

Ukrainan kriisi loi pohdittavaa viranomaistyön ennakointiin

Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen ennakoinnissa asiantuntijat eivät onnistuneet. ”Arvio petti,” totesi puheenjohtaja Pukkinen kokouksen alussa. ”Arvioitiinko asiaa riittävän laveasti? Nyt jälkiviisaana on helppo todeta, että arviot menivät jostakin syystä pieleen,” hän jatkoi. On monia syitä, miksi tilanteen kehitys arviotiin lännessä pieleen, mutta myös Venäjällä tehtiin väärä tilannearvio ja johtopäätös.

Puheenjohtaja pohti sodan syitä yleisellä tasolla. Historiasta on löydettävissä samankaltaisia käyttäytymistapoja. Esimerkiksi ilmastokriisin myötä fossiilisesta energiasta ollaan luopumassa, mikä on Venäjälläkin varmasti havaittu, Pukkinen uskoi.

”Venäjällä saattaakin olla rajallinen aika rahoittaa sotakoneistoaan. Venäjä ei käytännössä tuota mitään muuta kuin raaka-aineita, lähinnä energiaa, öljyä ja maakaasua. Venäjällä ei ole pystytty muuttamaan maan elinkeinorakennetta, enkä osaa sanoa onko nykyjohdolla siihen ollut pyrkimystäkään. Joka tapauksessa sodan pitkittyminen saattaa nyt olla todennäköistä,” puheenjohtaja pohti.

Turvallisuustilanne tällä hetkellä vakaa

Viranomaisten yhteistyö ja tiedonvaihto toimii erinomaisesti.

Valmiustoimikunta kuuli eri viranomaisten tilannekatsaukset Ukrainan sodan heijastevaikutuksista alueella, alueellisesta huoltovarmuudesta, turvallisuustilanteesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä sekä COVID19-pandemiasta, jonka odotetaan helpottavan otettaan kesän myötä.

Toimitusajat ovet pidentyneet ja saatavuusongelmia esiintyy muutamissa tuotteissa. Häiriötilanteisiin on voitu vastata suunnitelmien mukaisesti. Suomen Nato-hakemuksen jälkeen saattaa esiintyä vaikuttamisyrityksiä ja kyberhäiriöitä.

Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnissa turvallisuustilanne on jatkunut vakaana ja rajatilanne rauhallisena. Valmiustasoa on nostettu alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Yhteistyö turvallisuusviranomaisten välillä toimii hyvin. Varautumistoimet, harjoitustoiminnan valmistelu ja viranomaistoiminnan yhteensovittaminen ovat käynnissä tehostetusti riskiarvioiden mukaisesti.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Marko Pukkinen, p. 0295 018 582, marko.pukkinen@avi.fi

Pelastusylitarkastaja Reijo Malkamäki, p. 0295 018 842, reijo.malkamaki@avi.fi

Länsi- ja Sisä-Suomi
Turvallisuus ja varautuminen