Jyväskylän yliopisto

Oma historia on tärkeä Keski-Suomen yrityksille

Jaa

Keskisuomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita omasta historiastaan ja myös Mitä mhalukkaita hyödyntämään sitä etenkin markkinoinnissa ja yrityksen tarinan kertomisessa.

Puutavara on ollut tärkeä materiaali monille Keski-Suomen yrityksille.
Puutavara on ollut tärkeä materiaali monille Keski-Suomen yrityksille.

Jyväskylän yliopiston taloushistorian ”Menestystä menneisyydestä” -tutkimusryhmä kartoitti asiaa kyselyllä. Siihen vastanneiden yritysten iät vaihtelivat alle viisivuotiaista yli satavuotiaisiin ja koot yhden henkilön yrityksistä satoja työllistäviin. Keski-Suomen osalta tutkimus jatkuu syvähaastatteluin, joihin ilmoittautui lukuisia yrityksiä.

Tulokset ovat linjassa historiatietoisuutta pohtivan teoreettisen kirjallisuuden kanssa. Historia nähdään positiivisena tekijänä ja historiatietoa hyödynnetään aktiivisesti yritysten toiminnassa sekä tulevaisuuden suunnittelussa. Käytännön toiminnassa painottuu kuitenkin ennen muuta historiallisen taloustiedon hyödyntäminen.

Yrityksen ulkoisen kuvan kannalta tärkeänä pidetään yrityksen tarinan kertomista historian avulla. Tarinnallisuus ja “jaetut narratiivit” on nostettu keskeisiksi yritysten historiatietoisuuden selittäjiksi myös kansainvälisessä tutkimuksessa. Tänä päivänä historiallisen tarinallisuuden leviäminen ja aktiivinen levittäminen ovat aiempaa helpommin toteutettavissa sosiaalisen median välityksellä. Sillä on nähty myös laajempia taloudellisia vaikutuksia.

Vastausten perusteella historiaa halutaan käyttää keskisuomalaisyrityksissä aktiivisesti. Sen auttaa oppimaan virheistä ja onnistumisista ja sen avulla saadaan taustaa ja selityksiä nykyongelmille. Historia avaa myös talouden kehityskulkuja ja ilmiöitä. Kaikki vastaajat katsoivat, että historian on oltava osa kaikille kuuluvaa yleissivistystä.

– Historian käyttö korostuu yrityksen tarinan kertomisessa, markkinoinnissa ja brändäyksessä. Sen sijaan hieman vähemmän historiaa hyödynnetään strategisessa johtamisessa tai henkilöstöjohtamisessa, liiketoimintahistorian professori Jari Ojala Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Avovastauksissa kerrottiin historian käytöstä muun muassa yrityskulttuurin rakentamisessa, henkilöstön sitouttamisessa ja erilaisissa historiaa hyödyntävissä artefakteissa, joista esimerkkejä ovat liiketilojen sisustus ja liikelahjat. Yksi vastaaja myös totesi, että yritys hyödyntää historiaa ”jokapäiväisessä asiakaskohtaamisessa”.

Monipuolista omaa arkistointia

Yrityksillä on arkistoissaan paljon valokuvia ja videoita toiminnastaan, taideteoksia oli jonkin verran suurimmalla osasta yrityksiä. Avovastauksissa mainittiin muun muassa yritysten vanhat kalusteet, työkalut, vuosikertomukset, erilaiset käyttöohjeet sekä tuotteiden prototyypit. Vanhemmilla ja suuremmilla yrityksillä on luonnollisestikin enemmän aineellista kulttuuriperintöä kuten asiakirjoja, viestintämateriaalia, lehtiaineistoa, valokuvia ja tuotantotiloja. Suuremmat yritykset ovat myös keränneet aktiivisemmin kertomuksia ja muisteluita yrityksen toiminnasta.

Runsaasta kolmanneksesta (35 %) vastanneista yrityksistä on kirjoitettu yrityshistoria. Puolet näistä on perheyrityksiä ja valtaosa suurempia, joiden liikevaihto viisi miljoonaa tai enemmän. Runsas viidennes vastaajista on kiinnostunut yrityshistoriansa kirjoittamisesta – jos mukaan otetaan myös ”jonkin verran” kiinnostuneet, nousee osuus 60 prosenttiin.

Suurin osa vastaajista näki sekä yrityksensä että oman henkilökohtaisen historiansa tärkeänä yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Sen sijaan sidosryhmien, ympäröivän yhteisön tai yhteiskunnan historiaa ei nähty niinkään tärkeänä. Avovastauksissa korostettiin erityisesti asiakkaita ja henkilöstöä myös historian näkökulmasta. Samoin nostettiin esiin muun muassa yhteiskunnan kehitys ja rakennemuutos, paikkakunnan kehitys sekä kaavoituksessa ja yritystuissa tapahtuneet muutokset.

Koko maan kattava kysely tulossa

Kyselyä jaettiin Keski-Suomen Kauppakamarin ja Keski-Suomen Yrittäjät ry:n jäsenyrityksille helmi-maaliskuussa. Se on luonteeltaan pilottitutkimus, jonka oppeja noudattaen on tavoitteena tehdä koko Suomen yrityskenttää koskeva kysely syksyllä 2021. Tutkimusryhmää johtaa liiketoimintahistorian professori Jari Ojala, aihetta tutkivat organisaatiotutkimuksen näkökulmasta FT Jarmo Seppälä, kasvatustieteen näkökulmasta FT Mikko Hiljanen ja KT Matti Rautiainen sekä taloushistorian väitöskirjatutkija FM Pirjo Vuorenpää tutkii aihetta historiakirjoituksen ja markkinointiviestinnän näkökulmasta. Menetelmä- ja organisaatiostrategia-asiantuntijana on väitöskirjatutkija KTM Anu Ojala. Kyselytutkimusta rahoittavat Keski-Suomen Liitto ja Jyväskylän yliopisto.

Tietoa tutkimuksesta:

Menestystä menneisyydestä -tutkimusyhmän sivut: www.jyu.fi/firmstory

Raportti kyselyn tuloksista: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8636-0 

Lisätietoa:

Jari Ojala, +358400247387, jari.ojala@jyu.fi

Pirjo Vuorenpää, +358406261397, pirjo.a.vuorenpaa@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Puutavara on ollut tärkeä materiaali monille Keski-Suomen yrityksille.
Puutavara on ollut tärkeä materiaali monille Keski-Suomen yrityksille.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Väitös 19.6.2021: ”Pystynkö minä?” – Lasten uskomukset omista kyvyistään merkityksellisiä lukutaidon kehittymiselle (Peura)9.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Lasten myönteiset uskomukset omista kyvyistään lukemisessa vahvistavat lukutaidon kehitystä, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Myönteiset kokemukset oppimistilanteista auttavat kehittämään uskoa omiin kykyihin, mutta huolestuttavaa on, että osa lapsista kokee saavansa vähemmän kannustavaa palautetta ja vertaiskokemuksia lukemisessa ajan myötä.

Tekoäly tunnistaa nuoret, joiden kestävyyskunto on tulevaisuudessa heikko9.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Hyvällä kestävyyskunnolla on yhteys nuorten terveyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Heikkoa kestävyyskuntoa voidaan kehittää elintapainterventioilla, mutta toimenpiteiden kohdentaminen murrosikäisillä on haastavaa, sillä aiemmin käytetyissä menetelmissä on epätarkkuutta yksilötasolla. Tuore tutkimus osoitti, että nuoria joille elintapainterventioita voidaan suositella, pystytään tunnistamaan tekoälyn avulla kokonaisvaltaisen elämäntilanteen perusteella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme