Omaa asuinpaikkaa arvostetaan Suomessa - kuntien kannattaa vahvistaa omaa luonnettaan

Jaa

Suomen Asuntomessujen asukasbarometrissa selvitettiin mistä oman paikkakunnan ylpeydenaiheet asukkailleen muodostuvat. Tutkimuksessa selvisi, että asukkaat arvioivat omien asuinpaikkakuntiensa vetovoimaisuutta esimerkiksi tapahtuma- ja kauppatarjonnan runsauden kautta tai vaikkapa ihmisten välisen mutkattoman vuorovaikutuksen perusteella.

Suomen Asuntomessut ja Suomen Kuntaliitto tiedottavat
2.5.2018
Julkaistavissa heti


Omaa asuinpaikkaa arvostetaan Suomessa - kuntien kannattaa vahvistaa omaa luonnettaan

Maailman onnellisimmaksi maaksi hiljattain arvioitu Suomi on myös asuintyytyväisyydessään sekä Euroopan että maailman kärkeä. Suomessa on pystytty pitämään muita maita paremmin huolta siitä, ettei huonoja ja turvattomia asuinalueita pääse muodostumaan. Lisäksi Suomessa kohtalaiset asumisen olosuhteet on turvattu hyvin kaikille. Erilaisia asuinympäristöjä Helsingin ydinkeskustasta Enontekiön erämaahan on Suomessa tarjolla hyvin.

Suomen Asuntomessujen asukasbarometrissa selvitettiin mistä oman paikkakunnan ylpeydenaiheet asukkailleen muodostuvat. Tutkimuksessa selvisi, että asukkaat arvioivat omien asuinpaikkakuntiensa vetovoimaisuutta esimerkiksi tapahtuma- ja kauppatarjonnan runsauden kautta tai vaikkapa ihmisten välisen mutkattoman vuorovaikutuksen perusteella. Maaseudulla painottuu luonnonkaunis ympäristö ja oma rauha yhdistyneenä palveluihin kohtuullisilla etäisyyksillä. Oman paikkakunnan ylpeydenaiheena voi olla jossain kristilliset perinteet, toisaalla kaksikielinen vilkas kulttuurielämä tai talkoohenkinen yritteliäisyys.

Asukasbarometrin mukaan lahtelaiset ja kouvolalaiset korostavat mielellään sitä, miten hyvällä hinta-laatusuhteella varustetun paketin paikkakunta tarjoaa lyhyillä yhteyksillä joka paikkaan. Luumäkeläiset tuovat esille matalaa veroäyriä. Tamperelaiset ovat ylpeitä kaupungin maineesta Suomen halutuimpana asuinpaikkakuntana.  Helsingissä ja Turussa tärkeää on kaupunkikulttuuri, Jyväskylässä korostui opiskelijakaupunkiluonne. Joensuussa kaupungin vetovoimatekijäksi nousi tuttavallinen jutusteluilmapiiri ja yksityiskohtana Oulusta esimerkiksi kaupungin pyöräreitit.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista uskoo, että heidän omalla asuinalueellaan on poikkeuksellisen hyvä hinta/laatusuhde.

– Keskimääräinen tyytyväisyys omaan asuinympäristöön ei valtakunnallisesti juuri poikkea sen mukaan, onko kyseessä suuri vai pieni paikkakunta, tai missä päin Suomea paikkakunta sijaitsee. Kuntien omille asukkaille kunnan brändi on ennen muuta asuinympäristö, josta käsin oman arjen pyörittäminen tapahtuu. Tärkeimpinä arjen rakennuspuina kärkeen nousevat hyvin järjestetyt palvelut ja paikallisluonto, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala kertoo.

Suurimmissa kaupungeissa asuvat pitävät erityisen tärkeänä kaupungin tehtävää huolehtia asuinympäristöjen kauneudesta ja viihtyisyydestä sekä vuokra-asuntojen riittävästä tarjonnasta. Pienemmillä paikkakunnilla tärkeimpinä kehityskohteina nousevat koko Suomen tasolla päällimmäisiksi huoli työllisyydestä, väkiluvun kehityksestä, ja joukkoliikenneyhteyksistä.

– Asuinpaikkaylpeys syntyy arjen toimivuuden ja luonnon lisäksi omaleimaisuustekijöistä, tutkimuksesta vastannut Kari Tervonen kertoo.

Kuntaliiton tekemien tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista arvioi oman kuntansa sijoittuvan hyvin kuvitteellisessa kuntalaisten välisessä asukastyytyväisyysvertailussa. Ainoastaan reilu kymmenesosa suomalaisista arvioi oman kuntansa sijoittuvan kisassa huonosti.

Paikkakuntaidentiteetin tunne on Suomessa tutkitusti vahvempi kuin maakunta- tai asuinalueidentiteetin tunne.

– Perusasioihin ollaan tyytyväisiä nyt. Kunnallisten palveluiden kokonaistyytyväisyys on samalla tasolla kuin yritysten asiakastyytyväisyys keskimäärin on (3.8/5).  Nykyisen asunnon sijainnin osalta sekä arkiseen liikkumiseen meneviä aikoja että lähipalveluita pidetään läpi Suomen riittävän hyvinä, ja asumistoiveita kysyttäessä omakotiasumisella vähän syrjempänä on suurta imua. Toisaalta myös kasvukeskusten imu työmahdollisuuksineen on kiistaton, Timo Reina Kuntaliitolta toteaa.

Lähes puolet suomalaisista asuu edelleen omalla syntymäpaikkakunnallaan. Kilpailutilannetta eri kuntien välille ei kannata rakentaa, etenkään väkisin.

– Kuntien ei kannata yrittää olla ensisijaisesti parempia kuin muut paikkakunnat Suomessa. Riittää kun ne pyrkivät tekemään itsestään parhaan mahdollisen itsensä, ja kuuntelevat herkällä korvalla omien asukkaidensa toiveita. Parhaissa kokemuksissa paikkakunnan oma luonne on kestävin siemen uusienkin asukkaiden houkuttamiseen.  Palvelut ja sopivuus arjen tarpeisiin tekevät kunnasta mahdollisen asuinpaikan, mutta kiintymys syntyy omaleimaisuustekijöistä, Kari Tervonen kuvailee.

Suomen Asuntomessut on kerännyt laajan kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmateriaalin suomalaisesta asumisesta ja hyvinvoinnista vuosina 2017 ja 2018.
Tutkimuksen vastaajina on ollut edustavalla väestörakenteella eri tutkimuskierroksilla 1000 -  1800 suomalaista, ikäjakaumalla 20-75-vuotta. Tutkimusten tiedonkeruun toteutti Norstat tammikuussa 2018, sekä tammi-, huhti-, ja kesäkuussa 2017.

Lisätietoja:
Kari Tervonen, Suomen Asuntomessut, p. 050 437 0677

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets verkställande direktör Jari Koskinen öppnade partiledarpanelen på Kommunmarknaden: Sysselsättningsförsöken bör fortsätta – utmaningarna inom den kommunala ekonomin kräver konkreta åtgärder12.9.2018 10:00Tiedote

De regionala sysselsättningsförsöken har på ett drygt år gett 10 000 arbetstillfällen för svårsysselsatta och sparat utgifter på 11,5 miljoner euro för arbetsmarknadsstödet. Trots det står regeringen i beråd att avbryta sysselsättningsförsöken i slutet av 2018.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme