Omaa asuinpaikkaa arvostetaan Suomessa - kuntien kannattaa vahvistaa omaa luonnettaan

Jaa

Suomen Asuntomessujen asukasbarometrissa selvitettiin mistä oman paikkakunnan ylpeydenaiheet asukkailleen muodostuvat. Tutkimuksessa selvisi, että asukkaat arvioivat omien asuinpaikkakuntiensa vetovoimaisuutta esimerkiksi tapahtuma- ja kauppatarjonnan runsauden kautta tai vaikkapa ihmisten välisen mutkattoman vuorovaikutuksen perusteella.

Suomen Asuntomessut ja Suomen Kuntaliitto tiedottavat
2.5.2018
Julkaistavissa heti


Omaa asuinpaikkaa arvostetaan Suomessa - kuntien kannattaa vahvistaa omaa luonnettaan

Maailman onnellisimmaksi maaksi hiljattain arvioitu Suomi on myös asuintyytyväisyydessään sekä Euroopan että maailman kärkeä. Suomessa on pystytty pitämään muita maita paremmin huolta siitä, ettei huonoja ja turvattomia asuinalueita pääse muodostumaan. Lisäksi Suomessa kohtalaiset asumisen olosuhteet on turvattu hyvin kaikille. Erilaisia asuinympäristöjä Helsingin ydinkeskustasta Enontekiön erämaahan on Suomessa tarjolla hyvin.

Suomen Asuntomessujen asukasbarometrissa selvitettiin mistä oman paikkakunnan ylpeydenaiheet asukkailleen muodostuvat. Tutkimuksessa selvisi, että asukkaat arvioivat omien asuinpaikkakuntiensa vetovoimaisuutta esimerkiksi tapahtuma- ja kauppatarjonnan runsauden kautta tai vaikkapa ihmisten välisen mutkattoman vuorovaikutuksen perusteella. Maaseudulla painottuu luonnonkaunis ympäristö ja oma rauha yhdistyneenä palveluihin kohtuullisilla etäisyyksillä. Oman paikkakunnan ylpeydenaiheena voi olla jossain kristilliset perinteet, toisaalla kaksikielinen vilkas kulttuurielämä tai talkoohenkinen yritteliäisyys.

Asukasbarometrin mukaan lahtelaiset ja kouvolalaiset korostavat mielellään sitä, miten hyvällä hinta-laatusuhteella varustetun paketin paikkakunta tarjoaa lyhyillä yhteyksillä joka paikkaan. Luumäkeläiset tuovat esille matalaa veroäyriä. Tamperelaiset ovat ylpeitä kaupungin maineesta Suomen halutuimpana asuinpaikkakuntana.  Helsingissä ja Turussa tärkeää on kaupunkikulttuuri, Jyväskylässä korostui opiskelijakaupunkiluonne. Joensuussa kaupungin vetovoimatekijäksi nousi tuttavallinen jutusteluilmapiiri ja yksityiskohtana Oulusta esimerkiksi kaupungin pyöräreitit.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista uskoo, että heidän omalla asuinalueellaan on poikkeuksellisen hyvä hinta/laatusuhde.

– Keskimääräinen tyytyväisyys omaan asuinympäristöön ei valtakunnallisesti juuri poikkea sen mukaan, onko kyseessä suuri vai pieni paikkakunta, tai missä päin Suomea paikkakunta sijaitsee. Kuntien omille asukkaille kunnan brändi on ennen muuta asuinympäristö, josta käsin oman arjen pyörittäminen tapahtuu. Tärkeimpinä arjen rakennuspuina kärkeen nousevat hyvin järjestetyt palvelut ja paikallisluonto, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala kertoo.

Suurimmissa kaupungeissa asuvat pitävät erityisen tärkeänä kaupungin tehtävää huolehtia asuinympäristöjen kauneudesta ja viihtyisyydestä sekä vuokra-asuntojen riittävästä tarjonnasta. Pienemmillä paikkakunnilla tärkeimpinä kehityskohteina nousevat koko Suomen tasolla päällimmäisiksi huoli työllisyydestä, väkiluvun kehityksestä, ja joukkoliikenneyhteyksistä.

– Asuinpaikkaylpeys syntyy arjen toimivuuden ja luonnon lisäksi omaleimaisuustekijöistä, tutkimuksesta vastannut Kari Tervonen kertoo.

Kuntaliiton tekemien tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista arvioi oman kuntansa sijoittuvan hyvin kuvitteellisessa kuntalaisten välisessä asukastyytyväisyysvertailussa. Ainoastaan reilu kymmenesosa suomalaisista arvioi oman kuntansa sijoittuvan kisassa huonosti.

Paikkakuntaidentiteetin tunne on Suomessa tutkitusti vahvempi kuin maakunta- tai asuinalueidentiteetin tunne.

– Perusasioihin ollaan tyytyväisiä nyt. Kunnallisten palveluiden kokonaistyytyväisyys on samalla tasolla kuin yritysten asiakastyytyväisyys keskimäärin on (3.8/5).  Nykyisen asunnon sijainnin osalta sekä arkiseen liikkumiseen meneviä aikoja että lähipalveluita pidetään läpi Suomen riittävän hyvinä, ja asumistoiveita kysyttäessä omakotiasumisella vähän syrjempänä on suurta imua. Toisaalta myös kasvukeskusten imu työmahdollisuuksineen on kiistaton, Timo Reina Kuntaliitolta toteaa.

Lähes puolet suomalaisista asuu edelleen omalla syntymäpaikkakunnallaan. Kilpailutilannetta eri kuntien välille ei kannata rakentaa, etenkään väkisin.

– Kuntien ei kannata yrittää olla ensisijaisesti parempia kuin muut paikkakunnat Suomessa. Riittää kun ne pyrkivät tekemään itsestään parhaan mahdollisen itsensä, ja kuuntelevat herkällä korvalla omien asukkaidensa toiveita. Parhaissa kokemuksissa paikkakunnan oma luonne on kestävin siemen uusienkin asukkaiden houkuttamiseen.  Palvelut ja sopivuus arjen tarpeisiin tekevät kunnasta mahdollisen asuinpaikan, mutta kiintymys syntyy omaleimaisuustekijöistä, Kari Tervonen kuvailee.

Suomen Asuntomessut on kerännyt laajan kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmateriaalin suomalaisesta asumisesta ja hyvinvoinnista vuosina 2017 ja 2018.
Tutkimuksen vastaajina on ollut edustavalla väestörakenteella eri tutkimuskierroksilla 1000 -  1800 suomalaista, ikäjakaumalla 20-75-vuotta. Tutkimusten tiedonkeruun toteutti Norstat tammikuussa 2018, sekä tammi-, huhti-, ja kesäkuussa 2017.

Lisätietoja:
Kari Tervonen, Suomen Asuntomessut, p. 050 437 0677

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets förslag till reformministergruppen: Kommunernas finansieringsansvar för utkomststödet bör slopas och ansvaret för arbetsmarknadsstödet halveras25.5.2018 13:45Tiedote

I landskaps- och vårdreformen har man ännu inte tagit ställning till hur finansieringsansvaret för det grundläggande utkomststödet och arbetsmarknadsstödet kommer att fördelas från år 2020 mellan staten, kommunerna och de nya landskapen. Kommunförbundet anser att finansieringsandelen för det grundläggande utkomststödet i sin helhet bör överföras från kommunerna till landskapen när ansvaret för organiseringen och finansieringen av den övriga socialvården överförs, säger Kommunförbundets verkställande direktör Jari Koskinen.

Kuntaliitto esittää reformiministeriryhmälle: Kuntien rahoitusvastuu poistettava toimeentulotuesta ja rahoitusvastuu työmarkkinatuessa puolitettava25.5.2018 13:36Tiedote

Maakunta- ja sote-uudistuksessa ei toistaiseksi ole tehty päätöstä siitä, miten perustoimeentulotuen ja työmarkkinatuen rahoitusvastuu jakautuu uudistuksen jälkeen vuodesta 2020 alkaen valtion, kuntien ja uusien maakuntien välillä. Kuntaliitto katsoo, että kuntien nykyisen perustoimeentulotuen rahoitusosuuden tulee siirtyä kokonaisuudessaan vuoden 2020 alusta kunnilta maakuntien vastuulle osana muun sosiaalihuollon järjestämisvastuun ja rahoituksen siirtymistä, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.

Tjänsterna inom offentlig upphandling samlas i ett bolag24.5.2018 14:07Tiedote

Kompetensen inom offentlig upphandling i Finland samlas i ett enda bolag. Framöver kan statens, kommunernas och de nya landskapens gemensamma upphandlingar skötas på ett och samma ställe. Då kan upphandlingskompetensen utvecklas och inköpsvolymerna sammanslås till större helheter, vilket effektiviserar upphandlingen och ger skattebesparingar. Tack vare arrangemanget kan också enhetligare moderna arbetsformer införas vid offentlig konkurrensutsättning, och det gör det lättare för alla företag, också små, att delta i offentliga anbudsförfaranden.

Julkisten hankintojen palvelut yhteen yhtiöön24.5.2018 13:52Tiedote

Julkisten hankintojen osaamista kootaan Suomessa yhteen yhtiöön. Jatkossa valtion, kuntien ja perustettavien maakuntien yhteishankinnat on mahdollista hoitaa samasta paikasta. Näin saadaan kehitettyä hankintaosaamista ja yhdistettyä ostomäärät suuremmaksi kokonaisuudeksi, mikä tehostaa hankintaa ja säästää veroeuroja. Muutos mahdollistaa myös yhtenäisemmät modernit toimintatavat julkisissa kilpailutuksissa, mikä helpottaa kaikkien yritysten, myös pienten, osallistumista julkisiin tarjouskilpailuihin.

Kuntaliiton johtaja Tarja Myllärinen: Sote-uudistuksen säästötavoitteet ja toteutusaikataulu kaipaavat realismia22.5.2018 10:20Tiedote

Kuntaliiton sote-asioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen peräänkuuluttaa realismia maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoon. – Esimerkiksi valtiovarainministeriön esittämät arviot teknologiaratkaisujen säästöpotentiaalista osana kustannuskehityksen hillintää kuulostavat ylioptimistisilta. Merkittävät hyödyt eivät tule teknologian käyttöönotolla, vaan toimintamallien muutoksilla pitkällä aikavälillä, Tarja Myllärinen totesi sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivien avaustilaisuudessa Jyväskylässä 22.5.2017.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme