Demos Helsinki

OmaStadi innosti osallistumaan mutta syrjään jääneisiin tulisi panostaa

Jaa
Helsingin osallistuvan budjetoinnin hanke OmaStadi innosti kaupunkilaisia vaikuttamaan. Hankkeen yhteydessä tehdyn kyselyn perusteella lähes 90 % vastaajista aikoo osallistua osallistuvaan budjetointiin jatkossakin. Samalla kuitenkin osa kaupunkilaisista jäi sivuun. Tulokset selviävät OmaStadin tuoreesta väliarvioinnista, jonka toteutti Helsingin yliopistossa toimiva Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -hanke.

Kaupunkilaiset saivat ehdottaa Helsingin kaupungille hankkeita, jotka toteutetaan vuonna 2020 ja ehdotuksia kertyi kaikkiaan 1 273 kappaletta. OmaStadi nosti esille asukkaille paikallisesti tärkeitä asioita sekä alueisiin kohdistuvia puutteita. Liikunta ja ulkoilu koettiin tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi. Seuraavina tulivat palvelujen ja viestinnän parantaminen sekä terveyteen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät ideat. Myös yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja ilmastonmuutos saivat huomiota.

"Kaupunkilaiset osaavat ehdottaa ideoita, joita viranhaltijat eivät tulisi välttämättä ajatelleeksi. Esimerkiksi Itä-Helsingissä rahoitettavaksi päätyi Aurinkolahden uimarannan kivien poisto", sanoo tutkijatohtori Titiana Ertiö Helsingin yliopistolta.

Kaikki kaupunkilaiset eivät olleet yhtä innokkaasti liikkeellä. Naiset osallistuvat miehiä useammin ja osallistuminen painottui korkeasti koulutettuihin. Kaupungin asettama tavoite siitä, että sivuun jääviä ryhmiä saataisiin mukaan, ei kaikin osin toteutunut. Väliarviointi suosittaakin, että syrjään jääneiden ryhmien osallistumista tulisi tukea entistä enemmän OmaStadin seuraavissa vaiheissa.

Ehdotuksissa oli selkeitä alueellisia eroavaisuuksia. Länsi-Helsingistä tuli paljon liikenteeseen liittyviä ehdotuksia, mikä voi johtua alueen liikenteen muutostöistä. Etelä-Helsingissä korostuivat turvallisuus ja esteettömyys, tästä esimerkkinä Vattuniemen uusi uimalaituri. Pohjois-Helsingissä puolestaan teemojen jakautumisessa ei ollut juuri eroa, mikä saattaa kieliä tyytyväisyydestä alueen nykytilaan.

Jatkossa voisi myös harkita vuosittaista teemaa, johon budjetointi kohdistettaisiin. Näitä voisivat olla esimerkiksi ekologiset innovaatiot tai erityisryhmien tarpeet.

"Näin voitaisiin tehostaa uusien ratkaisujen löytämistä kaupungille strategisesti tärkeisiin kysymyksiin ja viheliäisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, tasa-arvoon tai yksinäisyyteen", sanoo yliopistotutkija Mikko Rask Helsingin yliopistolta.

OmaStadi-hankkeesta tehty väliarviointi löytyy BIBU-hankkeen sivuilta: https://bibu.fi/helsingin-kaupungin-osallistuvan-budjetoinnin-valiarviointi-omastadi-2018-2019/.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke (BIBU) tutkii kansalaisuuden muutoksia. Monitieteisessä hankkeessa on mukana tutkijoita yhteensä kuudesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta.

Yhteyshenkilöt

Mikko Rask
yliopistotutkija
Helsingin yliopisto
mikko.rask@helsinki.fi
puh. 050 3222 012


Titiana Ertiö
tutkijatohtori
Helsingin yliopisto
titiana.ertio@helsinki.fi
puh. 045 850 968

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Demos Helsinki
Demos Helsinki
Mechelininkatu 3d
00100 HELSINKI

http://www.demoshelsinki.fi/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Demos Helsinki

Hiilijalanjäljen pienentyminen on monille ihmisille jo todellisuutta – 12 suomalaista kuvitteli miten 1,5 asteen elämän voi saavuttaa1.11.2021 09:11:58 EET | Tiedote

Ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ihmisten ulottuvilla. Ihmiset pystyvät kuvittelemaan tekevänsä tekoja, joilla hiilijalanjäljet pienenevät kestävälle tasolle. Valinnat eivät kuitenkaan ole pelkästään helppoja tai kaikille mahdollisia. Ihmisten toimien lisäksi tarvitaan kestävien vaihtoehtojen tarjonnan lisääntymistä ajavaa ohjausta, jotta 1,5 asteen elämä on saavutettavissa kaikille.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye