Jyväskylän yliopisto

Ongelmallinen verkkokäyttäytyminen yleistyi pandemia-aikana

Jaa

Suomalaiset kokevat selvinneensä pandemiavuodesta helpommalla kuin ruotsalaiset ja britit. Nuoret erottuvat Suomessa selkeästi koronarajoituksista eniten kärsineenä ryhmänä. Rahapeliongelmat yleistyivät pandemia-aikana ja tietoa hankittiin yhä enemmän pimeästä verkosta.

Noin puolet vastaajista teki etätöitä tai opiskeli etänä koronan aikana. (Mostphotos)
Noin puolet vastaajista teki etätöitä tai opiskeli etänä koronan aikana. (Mostphotos)

Tämä selviää CoronaConsumers -hankkeen kolmen maan (Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia) vertailevassa kyselytutkimuksessa, jossa kussakin maassa tutkimukseen osallistui 1000 vastaajaa. Kyselyä verrattiin soveltuvin osin Suomessa huhtikuussa 2020 myös tuhannelle henkilölle tehtyyn kyselyyn.

Vastauksista kävi ilmi, että Suomessa kansalaiset ovat koko pandemian ajan olleet melko tyytyväisiä valtiollisiin toimenpiteisiin. Britit olivat huolestuneimpia koronan vaikutuksista omaan ja läheisten terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin, kun taas Suomessa huoli oli pienintä. Tutkijoihin ja tieteeseen luottamisessa Suomi oli myös kärjessä.

Kaikissa vertailumaissa noin puolet vastaajista ilmoitti tehneensä etätöitä tai opiskelleensa etänä koronakriisin aikana. Suomessa ja Ruotsissa etäopiskelu ja -työskentely koettiin helpommaksi kuin Iso-Britanniassa, mikä liittyy maiden välisiin eroihin kansalaisten digitaidoissa ja -yhteyksissä. Suomessa ne koettiin selvästi molempia vertailumaita paremmiksi.

Verkossa käytetty aika on lisännyt myös ongelmakäyttäytymistä verkossa. Merkille pantavaa on anonyymin eli pimeän verkon, kuten esimerkiksi Tor-verkon, sivustojen lisääntynyt käyttö koronapandemian tietolähteenä. Erityisesti 18–25-vuotiaat vastaajat erottuivat käyttöaktiivisuudessa muihin ikäryhmiin verrattuna. Lisäksi ongelmallinen rahapelaaminen yleistyi kaikissa maissa. Suomessa ongelmapelaaminen oli yleisintä 18–25-vuotiailla nuorilla aikuisilla.

– On kuitenkin mahdollista, että ongelmapelaajien osuus on ollut aineistossamme hieman yliedustettuna, ja esiintyvyyslukujen yleistettävyyteen on syytä suhtautua pienellä varauksella. Tarvitaan tarkempia tutkimuksia, tutkijatohtori Anu Sirola pohtii.

Kansalaisten huoli omasta ja läheistensä terveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista kasvoi pandemiavuoden aikana. Taloudellinen huoli laski jossain määrin. Eniten taloudestaan ja mielenterveydestään olivat huolissaan 18-25 –vuotiaat nuoret aikuiset ja he kokivat myös eniten yksinäisyyttä. Lisäksi nuorten odotukset oman taloutensa kehityksestä tulevaisuudessa oli heikompi kuin muilla ikäryhmillä.

Kulutus väheni kaikissa maissa korona-aikana, joskin päivittäistavarakauppa kasvoi ja verkkokauppa yleistyi. Vastaajat arvelivat aikovansa suosia tulevaisuudessa erityisesti lähituotantoa ja lähikauppoja. Kuluttajat jakaantuivat erityisesti Iso-Britanniassa, mutta jossain määrin Ruotsissa ja Suomessa niihin, jotka ovat kärsineet taloudellisesti ja niihin, joilla on jäänyt rahaa säästöön.

– Tämä heijastaa Iso-Britannian lähtökohtaisesti Pohjoismaita suurempaa eriarvoisuutta. Mielenkiintoista on se, että myös Ruotsi näyttäytyy alustavien tulostemme perusteella taloudellisesti, digitaalisesti ja sosiaalisesti epätasa-arvoisempana maana kuin Suomi, professori Terhi-Anna Wilska toteaa.

Tulosten perusteella on tärkeää kiinnittää jatkossa huomiota erityisesti nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden pahoinvointiin ja ongelmakäyttäytymiseen. Koronan varjo tulee kaikissa yhteiskunnissa olemaan pitkä, mutta riskien lisäksi koronakriisissä piilee myös mahdollisuuksia. Hankkeen jatkotutkimuksissa pyritään tunnistamaan näitä erityisesti nuorten ikäluokkien keskuudessa.

Tutkimus on saanut rahoitusta Suomen Akatemian COVID-19 –lisärahoituksesta sekä Strategisen tutkimuksen neuvostolta.

Tutkimusraportti:
Wilska, Terhi-Anna, Sirola, Anu, Nuckols, Julia & Nyrhinen, Jussi (2021): Koronavuosi kolmessa maassa – Tutkimus COVID-19 –pandemian vaikutuksista arkeen, kulutukseen ja digikäyttäytymiseen Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (JSBE Julkaisut 213/2021) .
Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8758-9.  

Lisätietoja:
Terhi-Anna Wilska, professori, tutkimushankkeen johtaja terhi-anna.wilska@jyu.fi  , 040-8054201

Anu Sirola, tutkijatohtori anu.r.s.sirola@jyu.fi , 050 347 4820

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Noin puolet vastaajista teki etätöitä tai opiskeli etänä koronan aikana. (Mostphotos)
Noin puolet vastaajista teki etätöitä tai opiskeli etänä koronan aikana. (Mostphotos)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kaikkien liikkuminen ei vähene nuoruudessa - eri suuntaisista liikkumisen poluista uutta tutkittua tietoa2.7.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Juuri julkaistussa Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksessa löydettiin viisi erilaista liikkumisen muutosryhmää 15 ja 19 ikävuoden välillä. Aktiivisuuden säilyttäjät jatkoivat muita tyypillisemmin urheiluseuraharrastustaan nuorena aikuisena. Inaktiivisuuden säilyttäjät eivät yleensä kulkeneet koulu- ja työmatkoja itse aktiivisesti liikkuen.

Digijätit vievät kansallisilta toimijoilta markkinoita ja verotuloja29.6.2021 08:25:28 EEST | Tiedote

Suomi joutuu kohtaamaan globaalin digitaalisen talouden haasteet. Suuret monikansalliset yritykset valtaavat markkinoita paikallisilta toimijoilta ja kokonaisia talouden aloja siirtyy digitaalisena pois Suomesta. Esimerkkejä löytyy muun muassa luovilta aloilta, taksipalveluista, asuntojen käyttämisestä majoitukseen, mainonta-alalta ja e-kaupasta. Globaalit toimijat ovat ottaneet merkittävän osan Suomen markkinoista ja palveluita toteutetaan pilvipalveluina, jotka jäävät verotuksen ulottumattomiin.

Näkyykö pintaa pisteleviä poikasparvia Päijänteellä? Tehinselän muikunpoikasmäärä oli ennätyksellisen runsas tänä keväänä28.6.2021 13:06:05 EEST | Tiedote

Tänä keväänä Päijänteen Tehinselällä kuoriutui muikunpoikasia ennätyksellisen paljon. Tiheys on yli kaksinkertainen edelliseen vuonna 2017 havaittuun huippulukemaan verrattuna. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos toteuttaa vuosittaiset siikakalojen poikasseurannat Säkylän Pyhäjärvellä, Puulavedellä, Pohjois-Päijänteellä, Päijänteen Tehinselällä ja Ruotsalaisella sekä Etelä-Konnevedellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme