Ongelmallinen verkkokäyttäytyminen yleistyi pandemia-aikana
Tämä selviää CoronaConsumers -hankkeen kolmen maan (Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia) vertailevassa kyselytutkimuksessa, jossa kussakin maassa tutkimukseen osallistui 1000 vastaajaa. Kyselyä verrattiin soveltuvin osin Suomessa huhtikuussa 2020 myös tuhannelle henkilölle tehtyyn kyselyyn.
Vastauksista kävi ilmi, että Suomessa kansalaiset ovat koko pandemian ajan olleet melko tyytyväisiä valtiollisiin toimenpiteisiin. Britit olivat huolestuneimpia koronan vaikutuksista omaan ja läheisten terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin, kun taas Suomessa huoli oli pienintä. Tutkijoihin ja tieteeseen luottamisessa Suomi oli myös kärjessä.
Kaikissa vertailumaissa noin puolet vastaajista ilmoitti tehneensä etätöitä tai opiskelleensa etänä koronakriisin aikana. Suomessa ja Ruotsissa etäopiskelu ja -työskentely koettiin helpommaksi kuin Iso-Britanniassa, mikä liittyy maiden välisiin eroihin kansalaisten digitaidoissa ja -yhteyksissä. Suomessa ne koettiin selvästi molempia vertailumaita paremmiksi.
Verkossa käytetty aika on lisännyt myös ongelmakäyttäytymistä verkossa. Merkille pantavaa on anonyymin eli pimeän verkon, kuten esimerkiksi Tor-verkon, sivustojen lisääntynyt käyttö koronapandemian tietolähteenä. Erityisesti 18–25-vuotiaat vastaajat erottuivat käyttöaktiivisuudessa muihin ikäryhmiin verrattuna. Lisäksi ongelmallinen rahapelaaminen yleistyi kaikissa maissa. Suomessa ongelmapelaaminen oli yleisintä 18–25-vuotiailla nuorilla aikuisilla.
– On kuitenkin mahdollista, että ongelmapelaajien osuus on ollut aineistossamme hieman yliedustettuna, ja esiintyvyyslukujen yleistettävyyteen on syytä suhtautua pienellä varauksella. Tarvitaan tarkempia tutkimuksia, tutkijatohtori Anu Sirola pohtii.
Kansalaisten huoli omasta ja läheistensä terveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista kasvoi pandemiavuoden aikana. Taloudellinen huoli laski jossain määrin. Eniten taloudestaan ja mielenterveydestään olivat huolissaan 18-25 –vuotiaat nuoret aikuiset ja he kokivat myös eniten yksinäisyyttä. Lisäksi nuorten odotukset oman taloutensa kehityksestä tulevaisuudessa oli heikompi kuin muilla ikäryhmillä.
Kulutus väheni kaikissa maissa korona-aikana, joskin päivittäistavarakauppa kasvoi ja verkkokauppa yleistyi. Vastaajat arvelivat aikovansa suosia tulevaisuudessa erityisesti lähituotantoa ja lähikauppoja. Kuluttajat jakaantuivat erityisesti Iso-Britanniassa, mutta jossain määrin Ruotsissa ja Suomessa niihin, jotka ovat kärsineet taloudellisesti ja niihin, joilla on jäänyt rahaa säästöön.
– Tämä heijastaa Iso-Britannian lähtökohtaisesti Pohjoismaita suurempaa eriarvoisuutta. Mielenkiintoista on se, että myös Ruotsi näyttäytyy alustavien tulostemme perusteella taloudellisesti, digitaalisesti ja sosiaalisesti epätasa-arvoisempana maana kuin Suomi, professori Terhi-Anna Wilska toteaa.
Tulosten perusteella on tärkeää kiinnittää jatkossa huomiota erityisesti nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden pahoinvointiin ja ongelmakäyttäytymiseen. Koronan varjo tulee kaikissa yhteiskunnissa olemaan pitkä, mutta riskien lisäksi koronakriisissä piilee myös mahdollisuuksia. Hankkeen jatkotutkimuksissa pyritään tunnistamaan näitä erityisesti nuorten ikäluokkien keskuudessa.
Tutkimus on saanut rahoitusta Suomen Akatemian COVID-19 –lisärahoituksesta sekä Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Tutkimusraportti:
Wilska, Terhi-Anna, Sirola, Anu, Nuckols, Julia & Nyrhinen, Jussi (2021): Koronavuosi kolmessa maassa – Tutkimus COVID-19 –pandemian vaikutuksista arkeen, kulutukseen ja digikäyttäytymiseen Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (JSBE Julkaisut 213/2021) .
Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8758-9.
Lisätietoja:
Terhi-Anna Wilska, professori, tutkimushankkeen johtaja terhi-anna.wilska@jyu.fi , 040-8054201
Anu Sirola, tutkijatohtori anu.r.s.sirola@jyu.fi , 050 347 4820
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto laajentaa suosittua kauppatieteen koulutustaan – uusi englanninkielinen kandidaattiohjelma hakuun keväällä 202517.4.2024 08:59:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu JSBE avaa mahdollisuuden englanninkielisiin kandidaattiopintoihin. Uusi kandidaattiohjelma ”Business Innovation and Sustainability” toteutetaan kokonaan englanniksi. Koulutukseen valittu voi jatkaa opintojaan aina maisterintutkintoon saakka.
Tiedeilta 7.5. Hyvä mieli terveessä kehossa?16.4.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Tiedeillassa otetaan selvää, miten kehon toiminta vaikuttaa ihmisen aivoihin. Miten liikunta vaikuttaa aivoihin? Miten keho ohjaa oppimista? Mikä on kehoaisti ja miten tarkasti sitä kannattaa kuunnella?
Väitös: Kirkkaampia fluoresoivia väriaineita soluissa tapahtuvien muutosten ja vuorovaikutusten havaitsemiseen16.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian alan väitöstutkimuksessa Johanna Alaranta keskittyi tutkimaan fluoresoivia väriaineita, joiden avulla voidaan tutkia erilaisia biologisia kohteita, kuten virusten toimintamekanismeja. Näiden prosessien ymmärtäminen auttaa kehittämään uusia entistä tarkempia ja turvallisempia rokotteita ja lääkkeitä.
Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä - Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia15.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.
Kutsu medialle: Tutkimuksen huiput -sarja alkaa Jyväskylän yliopistossa – aloittajana humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta11.4.2024 14:03:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston huippututkimuksen kärjet esittäytyvät suurelle yleisölle tiedekunta kerrallaan kevät- ja syyskaudella. Tiedekunnat toteuttavat tilaisuudet yhdessä Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Sarjan avaa humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 17.4. klo 12–14 Ruusupuistossa yliopiston kampuksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme