Finanssiala ry

Onnea Viro! Itsenäinen valtio – taloudellisesti itsenäiset kansalaiset

Jaa
Suomalainen finanssiala onnittelee satavuotista taivaltaan juhlivaa Viroa! Sekä Suomessa että Virossa finanssiala tekee töitä sen puolesta, että maiden kansalaiset olisivat osaavia rahankäyttäjiä ja ymmärtäisivät vakuuttaa riskinsä. Talousosaamisen puolesta tehdyllä työllä on kytköksensä myös maiden itsenäisyyteen. Itsenäisen maan on oltava itsenäinen taloudellisesti – kansalaistenkin tasolla. Julkaisimme saman onnittelutiedotteen myös viroksi.

Sekä Suomessa että Virossa finanssialan edunvalvojat edistävät yhdessä valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan kanssa talouslukutaitoa. Kokemuksia talousosaamisen eteen viime aikoina tehdystä työstä vaihdettiin viime syksynä, kun virolaiset alan edustajat yhdessä Viron finanssivalvonnan edustajien kanssa kävivät vierailulla Suomessa.

Talousosaamisen edistämisellä on roolinsa myös maiden itsenäisyyden kannalta.

"Suomessa saimme 90-luvun laman aikaan kovia kokemuksia siitä, miten talouden syvä lama oli lähellä koetella jopa maamme itsemääräämisoikeutta. Suomen pelättiin joutuvan kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n holhoukseen", sanoo Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Valtakunnallinen kisa kiinnittää huomion talousasioihin

Lamavuosien jälkeen Suomessa pohdittiin, miten finanssikriiseiltä ja henkilökohtaisilta taloudellisilta katastrofeilta voitaisiin välttyä. Mietittiin, miten tulevat sukupolvet ymmärtäisivät raha-asioiden hoitamisen merkityksen vanhempiaan paremmin, osaisivat huolehtia omista talousasioistaan ja olla mukana rakentamassa yhteistä ja parempaa Suomea. Tuolloin toteutettiin muun muassa koulukiertueita.

Lamavuosien jälkeen tehdyistä talousosaamistoimista on nykyaikaan asti elänyt lukiolaisten Talousguru-kilpailu, johon osallistui tänä vuonna noin 1 100 lukiolaista.

"Talousguru-kilpailulla on paikkansa lukiolaisten keskuudessa kiinnostuksen herättäjänä talousasioihin. Lisäksi se on oiva tapa saada aiheelle muutenkin julkisuutta", Piia-Noora Kauppi sanoo.

Talousosaamisen puolesta tehdyn työn tärkeys on ymmärretty samalla tavoin myös pyöreitä vuosiaan juhlivassa Virossa: Talousosaamista parannetaan vaikuttamalla opettajien koulutukseen, opetussuunnitelmiin ja tuomalla aihe päättäjien tietoisuuteen. Virossa on myös suunniteltu aiheen ujuttamista osaksi TV-sarjoja.

Yhteistyötä miehityksen jälkeen

Viron kanssa alettiin tehdä yhteistyötä neuvostomiehityksen päättymisen jälkeen.

"Neuvostomiehityksen päättyessä parikymmentä vuotta sitten vakuutus- ja pankkiosaamisessa oli Virossa paljon kehitettävää. Finanssiala ry:n edeltäjät Pankkiyhdistys ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto olivat mukana auttamassa eri tavoin osaamisen ja markkinoiden kehityksessä", Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari kertoo.

Sekä Kauppi että Kivisaari onnittelevat molemmat satavuotista Viron tasavaltaa ja muistuttavat maiden välisen yhteistyön tärkeydestä.

"EU:ssa pienten valtioiden välinen yhteistyö on tärkeää, jotta ääntä saadaan suurten joukosta kuuluville", Kivisaari toteaa.

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää28.3.2024 10:52:25 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Asuntolainojen lainakatto eli enimmäisluototussuhde pidetään lakisääteisellä perustasollaan 90 prosentissa muille kuin ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien lainakatto on 95 prosenttia. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy 0 prosentissa. FA:n pettymykseksi Fiva ei myöhentänyt kansallisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantuloa. Vaatimus tulee voimaan 1.4.2024.

Pyörävarkauksien määrä jatkoi laskuaan, korvausmäärät kääntyivät nousuun – erityisesti kalliit sähköpyörät houkuttelevat rosvoja20.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Varastettujen polkupyörien korvausmäärät kääntyivät nousuun vuonna 2023. Vakuutusyhtiöt korvasivat varastettuja pyöriä 11 miljoonan euron edestä. Sekä poliisin että vakuutusyhtiöiden tietoon tulleet polkupyörävarkauksien lukumäärät jatkoivat laskuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat 13 900 varastettua polkupyörää. Poliisin tietoon pyörävarkauksia tuli 16 800 kappaletta.

FA vahvistaa EU-vaikuttamistaan Brysselissä – Miikkael Azaize uudeksi EU-lobbariksi13.3.2024 11:10:34 EET | Tiedote

Valtaosa finanssialan sääntelystä syntyy EU:ssa, ja Finanssiala ry (FA) vahvistaa edunvalvontaosaamistaan Brysselissä. Finanssiala ry:n EU-asiantuntijana aloittaa huhtikuussa Miikkael Azaize. Azaize työskentelee Brysselissä pohjoismaisten finanssiyhdistysten toimistossa. Ennen FA:ta Azaize on työskennellyt muun muassa Keskustan puoluetoimistossa kansainvälisten asioiden asiantuntijana.

FA: Suomalaiset eivät saa joutua löysän taloudenpidon maksajiksi EU:ssa – kansalaiskyselyn mukaan yhteisvastuuta pitää rajata ja talletussuojavarat suojattava12.3.2024 11:00:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n tavoitteena on, että Suomi edistää vahvaa ja yhtenäistä EU:ta, mutta huolehtii samalla Suomen ja suomalaisten edusta. FA on julkaissut tavoitteensa tulevalle EU-kaudelle. Finanssialalla on paljon annettavaa Euroopan vakauden ja taloudellisen turvallisuuden edistäjänä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittajana. Kansalaiskyselyssä suomalaiset antoivat selvän tukensa FA:n tavoitteille Suomen kansallisten etujen paremmasta huomioimisesta ja taloudellisen yhteisvastuun rajaamisesta. Kansa suhtautui myös epäilevästi suunnitelmaan pankkiunionin yhteisestä talletussuojasta ja EKP:n kaavaileman digieuron tarpeellisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye