Helsingin yliopisto

Onnistunut tulkkaus on usean osanottajan vuorovaikutusta

Jaa

Viime aikoina on kyseenalaistettu mm. Migrin ostamien tulkkauspalveluiden ammattimaisuutta ja esitetty väite, että epäonnistunut tulkkaus olisi joissakin tapauksissa vaikuttanut väärien turvapaikkapäätösten syntymiseen. Maallikkotulkin käyttämisessä onkin haasteita mm. tulkkauksen laadun ja osanottajien oikeusturvan kannalta. Ilmiötä ja sen taustoja selvitetään ei-ammattimaisen tulkkauksen tutkimusalalla.

Maallikkotulkit eli tavalliset monikieliset ihmiset, joilla ei ole tulkin koulutusta, omaksuvat tulkkauskäytänteitä arkielämän kielenkäytössä. He tulkkaavat päivittäisessä arjessaan, vuorovaikutuksessa perheen ja ystävien kanssa. Tutkija Katariina Harjunpää on tutkinut väitöskirjassaan monikielistä vuorovaikutusta suomenkielisten ja brasilianportugalinkielisten kesken.

Ei sanasta sanaan

- Voidaan olettaa, että arjen käytännöt kantautuvat jossakin määrin myös niihin tilanteisiin, joissa ei-ammattilainen joutuu varsinaisen tulkin rooliin, kertoo Katariina Harjunpää.

- Joskus vapaata keskustelua tulkkaava kaksikielinen tiivistää aiemmin sanotun pariin sanaan, joskus taas selittää asian taustoja, ja saattaa esimerkiksi kuvata tulkattavan yleistä asennoitumista puheenaiheeseen. Erilaiset muokkaukset johtuvat siitä, että puhuja sovittaa eri kielellä välittämäänsä asiaa senhetkisen keskustelukontekstin tarpeisiin, Harjunpää kuvailee.

Puhujat tulkkaavat hyvin harvoin sanasta sanaan, koska arkisissa keskusteluissa ei yksinkertaisesti synny usein sellaisia tilanteita, joissa asian toistaminen täsmälleen samanlaisena toimisi – siis olisi ymmärrettävää ja sillä hetkellä relevanttia.

Osapuolten vuorovaikutus muokkaa tulkkausta

Tulkkaus muotoutuu Harjunpään mukaan aina jossakin määrin osapuolten vuorovaikutuksen ehdoilla. Ammattilainen saati arkikeskustelun tulkki ei toimi yksin, vaan joutuu sovittamaan toimintansa siihen, mitä muut tekevät. Jos tulkattava ei esimerkiksi puhuttele toista osanottajaa suoraan vaan puhuu tästä kolmannessa persoonassa (esimerkiksi ”Onko hän…”), tulkki joutuu tekemään muutoksia puheenvuorossaan, vähintäänkin vaihtamaan suoraan puhutteluun.

- Myös kehollisella kommunikaatiolla, kuten vilkaisulla puhujaan päin, voi olla suuri merkitys siinä, milloin ja mitä tulkataan.

Harjunpäätä kiinnostaa laajentaa tutkimusta esim. turvapaikkapuhutteluihin.

- Olisikin tärkeää tehdä yksityiskohtaista vuorovaikutustutkimusta epäonnistuneiksi väitetyistä haastatteluista, jotta nähtäisiin, mistä vuorovaikutuksen ja ymmärryksen ongelmat tarkalleen ottaen syntyvät ja miten niitä voitaisiin ehkäistä.

Katariina Harjunpään väitöstutkimus “Translatory practices in everyday conversation. Bilingual mediating in Finnish-Brazilian Portuguese interaction” on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Katariina Harjunpää
p. 040 7062858
Katariina.harjunpaa@helsinki.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme