Oulun yliopisto

Ookko tosissas? Huumorista työkaluja liiketoimintaan

Jaa

Huumori ja hauskuus kuuluvat yhteen, mutta huumorin ja liiketoiminnan yhdistäminen voi vaikuttaa yllättävältä. Aikana, jolloin erottautuminen markkinoilla on tärkeää, huumorin mahdollisuudet kannattaa tutkia.

Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) hanke Hurmos – Huumorista työkaluja innovatiiviseen liiketoimintaan löysi huumorista potentiaalia, jota voi hyödyntää liiketoiminnassa.

Huumori on yhä näkyvämpi osa yhteiskuntaamme ja hauskanpitoa arvostetaan työelämässä. Esimerkit Putous-ohjelmaformaatin myynnistä Kiinaan ja Duudsoneiden tai stand up -koomikko Ismo Leikolan menestyksestä ulkomailla kertovat suomalaisen huumorin mahdollisuuksista kansainvälisillä markkinoilla.

Huumoria ei kuitenkaan ole uskallettu ottaa osaksi vakavasti otettavaa strategista viestintää ja bisnestä.

Juuri päättyneessä Hurmos-hankkeessa tutkittiin, millaista huumori on suomalaisissa yrityksissä ja mitä mahdollisuuksia tai rajoituksia huumorilla niissä on.

Hankkeessa saatiin uutta tietoa siitä, miten yrityksen sisällä innovatiivisuutta voidaan tukea huumorin ja leikillisyyden keinoin. Kyseenalaistava tai hyväntahtoinen huumori ja yritystarinoiden kertominen lisäävät työntekijöiden innovatiivisuutta. Leikillisellä asenteella ja ilmapiirillä havaittiin olevan yhteys työhön sitoutumiseen.

Aggressiivisen huumorin käytön sen sijaan todettiin olevan riskialtista, erityisesti viestittäessä organisaatiosta ulospäin. Työntekijän käyttämä huumori asiakaskohtaamisessa, etenkin vitsailu kauppaympäristössä, voi jopa vaarantaa asiakastyytyväisyyden.

Brändiä voidaan rakentaa tarinallisuuden kautta. Etenkin sosiaalisen median markkinointikanavissa hyväntahtoisella huumorilla on tärkeä rooli asiakkaiden sitouttamisessa. Huumorin rajoja rikkomalla ja jopa satiirin avulla yksittäinen yritys voi viestiä eettisiä arvojaan. Näin on toiminut esimerkiksi Varusteleka. Positiivisuutta voi luoda nimenomaan huumorilla, jonka tavoitteena on ottaa kaikki mukaan.

Yrityskulttuuriin tai osallistujien viestintätyyleihin voi liittyä haasteita, jotka on hyvä tunnistaa.

Rekrytointimainonnassa huumorin käytössä on riskinsä, kun viestitään työnantajabrändistä, vaikka rekrytoinnissa huumori parhaimmillaan auttaa yrityksiä erottautumaan muista ja testaamaan potentiaalisen työnhakijan sopivuutta yritykseen.

Hanke kuului Tekesin ohjelmaan Fiiliksestä fyrkkaa – Liiketoimintaa tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä 2012–2018. Tutkimusaineistoa kerättiin vertaisryhmämentoroinnin avulla, palvelumuotoilutyöpajoissa, survey-kyselyillä, kokeellisilla tutkimusasetelmilla, tapaustutkimuksilla, toimiala-benchmarkingilla ja vientiyrityksille toteutetulla kyselyllä.

Yrityksistä Tekes-rahoitteisessa hankkeessa olivat mukana Ponsse Oyj, Huvivaltio PowerPark, Ranuan Seudun Matkailu Oy, motiMind Oy, Kaleva Oy, Oulun museo- ja tiedekeskus LUUPPI, Oulun Kaupunginteatteri Oy, Siivittäjä Sisko Kärki ja Virtaavain Pia Orell-Liukkunen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Eeva-Liisa Oikarinen, projektipäällikkö, Oulun yliopisto, p. 029 448 7772, eeva-liisa.oikarinen@oulu.fi
Sari Alatalo, projektipäällikkö, Oamk, p. 040 141 5336, sari.alatalo@oamk.fi
Anna-Maria Hietapelto, viestintäasiantuntija, Oulun yliopisto, p. 0294 484096, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Ikiroudan sulaminen uhkaa arktisia kaupunkeja ja teollisuutta12.12.2018 07:15Tiedote

Ilmaston lämmetessä jopa 70 prosenttia pohjoisten ikirouta-alueiden infrastruktuurista sijaitsee riskialueilla, selviää suomalaisten maantieteilijöiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa. Ikiroudan sulaminen ja siitä johtuva maaperän vettyminen ja painuminen voivat tutkijoiden mukaan uhata arktisten alueiden kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hyödyntämistä tulevina vuosikymmeninä. Riskialueilla asuu kolme neljäsosaa pohjoisen pallonpuoliskon ikirouta-alueiden väestöstä, noin neljä miljoonaa ihmistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme