Opas kannustaa journalisteja kertomaan siirtolaistaustaisista romaneista monipuolisemmin

Medialla on merkittävä rooli siirtolaisromaneihin, kuten muihinkin vähemmistöihin, liittyvien mielikuvien ja puheenaiheiden rakentumisessa. Diakonissalaitoksen verkkosivuilla julkaistu opas on journalisteille ja muille viestinnän ammattilaisille osoitettu opas siitä, kuinka pääosin Itä-Euroopasta Suomeen saapuvista siirtolaistaustaisista romaneista voitaisiin kertoa monipuolisemmin.

”Euroopassa on pitkä historia romanien esittämisestä ongelmana: myös suomalaisessa journalismissa on ollut taipumus keskittyä valtaväestön näkökulmasta tulkittuihin uhan, laillisuuden ja uhriuden painopisteisiin sekä viranomaispuheeseen. Vähitellen mediaan on ilmaantunut syvällisempää ymmärrystä romanikulttuureista ja romanien kokemasta moniperusteisesta syrjinnästä sekä rakenteellisista ihmis- ja perusoikeusrikkomuksista”, toteaa kehittämispäällikkö Anca Enache Diakonissalaitokselta.

Diakonissalaitos on toiminut yhteistyössä siirtolaistaustaisten romanien kanssa siitä asti, kun liikkuvaa väestöä saapui Suomeen Romanian ja Bulgarian EU-jäsenyyden myötä. Perusoikeuksien ja osallisuuden edistäminen on tarkoittanut myös media-aineistojen analysoimista sekä yhteistyötä journalistien kanssa.

”Opas on keskustelunavaus, jonka tarkoituksena on edistää monipuolista, inklusiivista ja informatiivista vähemmistöjä käsittelevää journalismia. Romaniaiheisiin erikoistuneita toimittajia on Suomessa edelleen varsin vähän, vaikka kyse on yhdestä Euroopan suurimmista etnisistä vähemmistöistä”, sanoo opasta koonnut Diakonissalaitoksen projektityöntekijä Marjaana Toiviainen.

Oppaan laatimisessa on hyödynnetty etnisiin vähemmistöihin liittyvää kansainvälistä, akateemista mediatutkimusta, analysoitu runsaasti siirtolaisromaneja käsitteleviä journalistisia representaatioita sekä keskusteltu viestinnän alojen opiskelijoiden sekä ammattitoimittajien kanssa.

Yksi keskeinen huomio oppaassa on ”romanikerjäläinen”-sanan yleinen käyttö.

”Kyseistä ilmaisua käytetään mediassa hälyttävän paljon ja säännönmukaisesti, ja sillä viitataan yleistäen kokonaiseen ihmisryhmään, riippumatta siitä, mitä he tekevät. Tätä rodullistavaa ja leimaavaa sanaa voidaan käyttää niin lehdenmyyjistä kuin siivoojistakin. Toivomme, että oppaan myötä sanan käyttöä mietitään vakavasti uudelleen”, Marjaana Toiviainen toteaa.

Oppaassa on myös usein eri medioihin haastatellun Elena Diman puheenvuoro.

”Voiko journalismi muuttaa maailmaa tai tarttua ongelmiin? Varmaankin, mutta minusta se vaatisi toimittajilta pidempiaikaista sitoutumista asioihin, tutkimista, paneutumista. Joskus esimerkiksi minusta on tehty juttu, jossa pienet, oikeastaan aika mitättömät toivonpilkahdukset esitettiin suurina kehityskulkuina, vaikka oikeasti tilanteeni oli seuraavan viikon päästä ihan samanlainen”, Elena Dima sanoo.

”Kukaan ei palannut kysymään, että miten tilanne on kehittynyt, miten kävi? Ja sama varmasti isompien ongelmien suhteen: niiden kanssa pitää jaksaa taistella pitkään. Perehtyä ja kysyä vaikeita kysymyksiä”, Dima painottaa.

Opas on syntynyt yhteistyössä sovittelujournalistien Sopiva ry:n, Diakonissalaitoksen työpajoihin osallistuneiden journalistien ja siirtolaisromanien kanssa. Kyseessä on keskustelunavaus ja kutsu yhteiseen kehittämistyöhön: kaikki palaute ja pohdinta aiheen ympärillä on erittäin tervetullutta.

Julkaisu

Opas journalisteille: Kuinka kertoa siirtolaistaustaisista romaneista?

Oppaan näkökulmat:

1. Pysytelläänkö journalismissa valtionrajojen sisällä?
2. Millä ilmaisuilla puhua etnisestä vähemmistöstä?
3. Miksi kokonaista ihmisryhmää kutsutaan ”kerjäläisiksi”?
4. Näkyykö jutussasi vähemmistön moninaisuus?
5. Kuinka nivoa mediateksti romanien ja valtaväestöjen pitkään kokemushistoriaan?
6. Kuka saa puheenvuoron?
7. Mikä on oma suhtautumisesi ja taustasi?
8. Kuinka kuvitus voi edistää yhdenvertaisuutta?
9. Kuinka löytää uusia kulmia siirtolaisromaneista kertomiseen?