Jyväskylän yliopisto

Opettajaseminaareissa rangaistiin rikkomuksista oppilaan sukupuolen perusteella

Jaa

1900-luvun alun opettajankoulutusseminaareissa ylläpidettiin tiukkaa järjestystä ja kuria. Opettajaksi haluavilta odotettiin mallikelpoisuutta: heidän tuli olla kuuliaisia, ruumiiltaan mallikelpoisia ja terveitä, siveellisiä, raittiita ja poliittisesti sitoutumattomia.

Anna-Kaisa Ylikotila
Anna-Kaisa Ylikotila

FM Anna-Kaisa Ylikotilan väitöskirjatutkimus osoittaa, että oppilaalle annettuun rangaistukseen vaikutti enemmän opettajakunnan tulkinta rikkomuksesta kuin todellinen rikkomus. Myös moraali oli seminaareissa painavampi rangaistuksen peruste kuin lait.

Erityisesti naisoppilaiden kohdalla valvottiin seurustelusuhteita ja siveellisyyttä sekä terveydentilaa, kun taas miesoppilaiden kohdalla seminaarien opettajat tarkkailivat erityisesti juopotteluun liittyviä rikkomuksia. Ketään miesoppilaista ei erotettu seminaareista pysyvästi siveettömyyden perusteella, mutta naisoppilaille tämä oli yleinen erottamisen peruste.

Kieltolain aikaan miesoppilaita rangaistiin juopottelusta erottamisella rikkomuksen ollessa poikkeuksellisen törkeä. Molempia sukupuolia rangaistiin yhtä ankarasti joko opintoihin liittyvistä tai luottamuksen kyseenalaistavista rikkomuksista.

Naisoppilaiden sopivaan ulkoasuun kiinnitettiin myös huomiota. Vuonna 1938 Heinolan seminaarissa opiskellut sekä Suomen Neidoksi että Miss Euroopaksi valittu Sirkka Salonen erotettiin seminaarista, koska kauneuskisaa pidettiin opettajaksi haluavalle sopimattomana. Kuitenkaan seminaarin ulkopuoliset kansalaiset eivät hyväksyneet päätöstä eivätkä myöskään seminaarin opettajat olleet päätöksestä yksimielisiä.

Ihanteet korostuivat vastaitsenäistyneessä ja sisällissodan kokeneessa valtiossa, jossa sääntöjen rikkomisella nähtiin olevan jopa yhteiskunnan kannalta kauaskantoisia seurauksia. Periaatteessa oppililla oli samat vaatimukset, mutta tutkimus osoittaa, että todellisuudessa oppilaisiin kohdistetut odotukset olivat olennaisesti sidoksissa sukupuoleen, luokkaan ja oppilaan asemaan seminaarissa.

Myös tiettyihin oppilaisiin, kuten seminaarin asuntolassa asuviin sekä ylioppilaspohjaisiin, kohdistettiin erityistä valvontaa ja kuritoimenpiteitä. Olennaiseksi kysymykseksi seminaariyhteisöistä nousee, millaisia merkityksiä rikkomuksille annetaan ja miten niitä tulkitaan. Tutkimus osoittaa, kuinka seminaareissa oppilaiden ja opettajien välillä vallitsivat keskenään poikkeavat käsitykset opettajalle sopivasta toiminnasta.

FM Anna-Kaisa Ylikotilan Suomen historian väitöskirjan "Mallikansalaisen säröilevä ihanne? Sopivuuden ja sopimattomuuden määrittely kansakouluopettajankoulutuksessa 1920–1945" tarkastustilaisuus pidetään 27.8.2021 alkaen klo 12 verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori Jukka Rantala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti, FT Heli Valtonen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-ylikotila-270821.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 040 805 4897.

Julkaisu on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8783-1

Taustatietoja:

Anna-Kaisa Ylikotila on kotoisin Äänekoskelta ja kirjoittanut ylioppilaaksi Äänekosken lukiosta vuonna 2007. Filosofian maisteriksi hän on valmistunut vuonna 2014 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan Suomen historia.

Lisätietoja:

Anna-Kaisa Ylikotila, +358408054915, anna.k.ylikotila@student.jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Anna-Kaisa Ylikotila
Anna-Kaisa Ylikotila
Lataa
Vuoden 1938 Miss Eurooppa Sirkka Salonen, kuva Aarne Pietinen, Museovirasto, Historian kuvakokoelmat, Pietisen kokoelma.
Vuoden 1938 Miss Eurooppa Sirkka Salonen, kuva Aarne Pietinen, Museovirasto, Historian kuvakokoelmat, Pietisen kokoelma.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme