Tampereen yliopisto

Opettajien muovautuvuusajattelu vaikuttaa oppilaiden yhdenvertaisuuteen

Jaa

Syksyllä 2022 päättynyt CORE-hanke tutki suomalaisten opettajien ja opettajaksi opiskelevien kulttuurienvälisiä valmiuksia muovautuvuususkomusten näkökulmasta. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa selvitettiin, miten perustavanlaatuiset uskomukset, koskien ihmisiä ja kulttuureja, ohjaavat opettajien tapaa tehdä työtään. Havaintojen perusteella ihmisten ja kulttuurien muovautuvuuteen uskovat opettajat pitävät yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelua tärkeämpänä kuin opettajat, jotka mieltävät inhimilliset ominaisuudet pysyviksi ja kulttuurit muuttumattomiksi. Myös eriarvoisuuden syyt ja omat vaikuttamismahdollisuudet siihen mielletään hyvin eri tavoin.

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Muovautuvuususkomukset ovat usein tiedostamattomia syvätason uskomuksia ja olettamuksia itsestä, toisista, ihmisryhmistä ja kulttuureista. Ne vaikuttavat ihmisen suhtautumiseen itseensä ja kanssakäymiseen muiden kanssa.

Muovautuvuusajattelu korostaa ihmisten ja ihmisryhmien jatkuvaa muovautumista. Tällaisessa ajattelutavassa korostuvat uskomukset siitä, että ihmisen ominaisuudet muuttuvat läpi elämän ja kulttuurit muuttuvat vaikuttaessaan toisiinsa.

Toisaalta on ajattelutapoja, jotka rakentuvat ihmisen ominaisuuksien synnynnäisyyttä korostavien uskomusten varaan. Tällainen pysyvyysajattelu voi olla yhteydessä myös käsityksiin kulttuurien muuttumattomuudesta.

CORE oli Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Inkeri Rissasen tutkijatohtorin hanke.

Opettajien muovautuvuususkomuksilla on merkittävä vaikutus oppilaiden opiskeluun ja tulevaisuuteen

Tutkimuksessa havainnoitiin opettajia työssään. Havainnoista käy ilmi, että erot opettajien syvätason uskomuksissa ja ajattelutavoissa vaikuttavat merkittävästi siihen, miten opettajat tulkitsevat oppilaita arkitilanteissa ja millaisia pedagogisia ratkaisuja he tekevät. Niinpä opettajien muovautuvuususkomuksilla on merkittävä vaikutus oppilaiden yhdenvertaisuuteen koulussa.

– Suurin osa opettajista pyrkii piilottamaan oppilailta esimerkiksi matalan uskonsa oppilaiden mahdollisuuksiin. Opettajat eivät kuitenkaan usein ole tietoisia niistä hienovaraisista vihjeistä, jotka puheen ja eleiden kautta välittävät heidän uskomuksensa oppilaille, Rissanen sanoo.

– Toisaalta myös opettajien usko oppilaiden mahdollisuuksiin välittyy oppilaille ja motivoi heitä, jolloin muovautuvuususkomuksista tulee itseään toteuttava ennuste. Jos opettaja ei usko oppilaan taustan määräävän hänen tulevaisuuttaan, opettaja on motivoituneempi kehittämään toimintaansa ja perehtymään esimerkiksi kieli- ja kulttuuritietoiseen pedagogiikkaan, Rissanen jatkaa.

Moninaisuuteen liittyvät ajattelutavat ovat usein ideaaleja ja kaukana käytännöstä

Rissasen tutkimuksessa lähtökohtina olivat myös kulttuurista moninaisuutta koskevat arkiteoriat. Värisokeuden arkiteoriassa opettaja näkee, että yhdenvertaisuus toteutuu parhaiten, kun erilaisuutta ei huomata lainkaan.

Multikulturalismin arkiteoriassa opettajat pitävät ryhmäidentiteettejä tärkeänä ja nostavat esille kulttuurillisia ja kielellisiä ryhmiä, pitäen moninaisuutta hyvänä asiana.

Polykulturalismin arkiteoriassa erilaisten ryhmien olemassaolo tiedostetaan ja niitä voidaan nostaa esille. Opettajat kuitenkin tiedostavat, että ryhmät eivät ole pysyviä, vaan kaikki ihmiset kuuluvat koko ajan monenlaisiin eri ryhmiin. Polykulturalismin tiedetään tukevan osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja vähemmistöjen oppimista parhaimmin.

– Tutkimme, mikä arkiteorioista on tyypillisin. Määrällisen tutkimuksemme mukaan multikulturalismin ja polykulturalismin arkiteoriat ovat suomalaisille opettajille tyypillisimpiä, mikä poikkeaa hieman aiemmista tutkimustuloksista, joiden perusteella suomalaisten opettajien ajattelussa on ollut paljon värisokeita piirteitä. Kenties moninaisuuden tunnustaminen ja näkyväksi tuleminen on vahvistunut tai ainakin sitä vähintäänkin halutaan pitää tärkeänä, Rissanen pohtii.

– Tutkimuksemme laadullisilla menetelmillä puolestaan saimme tuloksia, joiden mukaan moninaisuuteen liittyvät ajattelutavat ovat usein ideaaleja. Niiden ja käytännön välillä on suuri ero. Suomalaiset opettajat kertovat tunnistavansa moninaisuuden ja sen tärkeyden sekä edistävänsä yhdenvertaisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tutkimustulokset kuitenkin osoittivat, että opettajat ymmärtävät nämä asiat hyvin eri tavoin. Se johtaa siihen, että kouluissa ja luokissa on erilaisia käytänteitä sen suhteen, miten moninaisuuden kanssa todellisuudessa toimitaan, Rissanen jatkaa.

Oppimisen yhdenvertaisuutta edistävät käytänteet eivät ole vielä levinneet riittävän laajalle

Kansallisen koulutuksen arvioinnin (Karvi) -tutkimustulokset julkaistiin aiemmin tällä viikolla, 17.1.2023. Tutkimustulokset osoittavat, että suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien oppilaiden (S2) osaamistaso on selvästi matalampi kuin muiden. Tulokset ovat herättäneet aktiivista keskustelua mediassa.

– Keskustelussa nostetaan aika vähän esiin opettajien merkitystä. Tämä on vaikea aihe, koska opettajat ovat kuormittuneita ja tekevät lähtökohtaisesti parhaansa. Minullakin on valtava kunnioitus peruskoulun opettajia kohtaan. On kuitenkin välttämätöntä tuoda ilmi myös opettajien ja koko koulun vaikutus asiaan. Opettajien ja koulujen välillä on todella suuria eroja, ja tutkitusti oppimisen yhdenvertaisuutta edistävät käytänteet eivät ole vielä levinneet riittävästi, Rissanen huomauttaa.

Karvin tutkimustuloksista käytävää keskustelua voi tarkastella myös muovautuvuusajattelun näkökulmasta.

–  Keskustelussa korostuvat erilaisista ”taustoista” tulevat oppilaat. Jokaisella oppilaalla on ”tausta”. Muovautuvuusajattelu liittyy myös siihen, mieltääkö opettaja erilaiset taustat oppilaiden mahdollisuuksia määrittäviksi piirteiksi vai pitääkö hän koulun ja opettajien mahdollisuuksia vaikuttaa oppilaan oppimiseen ja tulevaisuuteen merkittävinä. CORE-hankkeessa tutkituilla opettajilla oli todella erilaisia käsityksiä tästä aiheesta, Rissanen kertoo.

– Jos opettaja selittää oppilaan oppimista pysyvillä ominaisuuksilla tai taustoilla, on täysin luonnollista, että hän esimerkiksi ajattelee oppimistulosten erojen kasvamisen johtuvan siitä, että meillä on erilaisia oppilaita. Hän näkee omat vaikuttamisen mahdollisuutensa pienenä. Hänen on hankala hahmottaa, millainen opettajien, koulun ja yhteiskunnan mahdollisuus on kaventaa ja vähentää eriarvoisuutta. Kun taas opettajilla, jotka ymmärtävät yksilöiden muovautuvuuden ja näkevät kulttuurien limittyvän ristiin ja vuorovaikuttavan toisiinsa, on luokkahuonetasolla aivan erilainen suhtautuminen oppilaisiin, Rissanen jatkaa.

Opettajankoulutuksessa tarvitaan perususkomusten tarkastelua

Rissasen tutkimuksen implikaatio on, että opettajankoulutuksessa on hyvä rohkaistua enemmän keskittymään ja tarkastelemaan ajattelun pohjalla vaikuttavia ihmis- ja kulttuurikäsityksiä. Rissasen mukaan opettajan suhtautuminen muovautuvuuteen riippuu usein siitä, paljonko muovautuvuusajattelu haastaa omaa uskomusjärjestelmää:

–  Syvätason uskomukset ovat tärkeitä, sillä ne ohjaavat opettajan toimintaa sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa jatkuvasti. Tapa tulkita maailmaa muuttuu hitaasti, ja sille pitääkin antaa aikaa. Oman ajattelun pohjavirtoihin puuttuminen vaatii todella paljon rohkeutta keneltä tahansa.

CORE-hankkeen tutkimusta Rissanen on tehnyt yhteistyössä Tampereen yliopistonlehtori Elina Kuusiston kanssa. Rissanen ja Kuusisto ovat tehneet pitkään yhdessä muovautuvuusajatteluun liittyvää tutkimusta.

– Tämä on syvällisesti merkityksellinen aihepiiri meille molemmille ja olemme päässeet yhteistyössämme tukemaan toistemme muovautuvuusajattelua. Muovautuvuusajattelu vähentää kilpailun ilmapiiriä ja edistää yhteistyön oppimisorientaatiota ja yhteistyön tekemistä. Kenties se näkyy sitten tässä tutkijoidenkin välisessä yhteistyössä, Rissanen naurahtaa.

Rissanen aikoo jatkossakin työskennellä muovautuvuususkomusten parissa. Hänen tuleva tutkimuksensa suuntautuu muovautuvuusajattelun vahvistamiseen ja sen vaikutuksiin opettajien koulutuksessa:

– Tarvitaan opettajien täydennyskoulutusta, joka ei ole luonteeltaan asennekasvatusta. On tärkeää mennä syvemmälle kohti perususkomusten tunnistamista sekä arvioida ja tarkastella niitä tutkimustiedon avulla. Silloin yleensä syttyy kiinnostus omienkin toimintatapojen kehittämiseen. Usein ei ole kyse siitä, että jo valmiiksi kiireisen opettajan pitäisi tehdä jotain lisää, vaan siitä että tehdään eri tavalla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Inkeri Rissanen
inkeri.rissanen@tuni.fi
+358505099194

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Tietyt verenpainelääkkeet saattavat parantaa syöpäpotilaiden ennustetta30.1.2023 09:21:15 EET | Tiedote

Verenpainetauti on suomalaisessa väestössä yleinen sairaus ja verenpainelääkkeet paljon käytettyjä lääkkeitä. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että verenpainetta laskevan vaikutuksen lisäksi tietyillä verenpainelääkeryhmillä saattaa olla vaikutusta myös syöpien ennusteeseen. LL Eerik Santalan väitöskirja tarjoaa uutta tietoa verenpainelääkkeiden käytön ja syöpäkuolemien riskin välisestä yhteydestä.

"Mielipidevaikuttamista on paljon enemmän kuin kuvittelemme" – Venäjän disinformaatio aiheena seminaarissa Nokia Areenan Paidiassa 31.1.202327.1.2023 12:24:21 EET | Tiedote

Disinformaatiolla vaikuttamiseen on useita syitä, joiden ytimessä ovat pyrkimykset vaikuttaa kohdemaan väestön polarisointiin ja sitä kautta poliittisiin päätöksiin. Näiden tarkoituksena on heikentää yhteiskuntaa. Tutkijatohtori Pekka Kallioniemi järjestää Rajapinta ry:n seminaarin tiistaina 31.1.2023 Paidiassa. Sen aiheena on Venäjän disinformaatio ja mielipidevaikuttaminen. Monipuoliset puhujat lähestyvät aihetta eri näkökulmista ja tarjoavat syväluotaavan katsauksen ajankohtaiseen ilmiöön ja ongelmaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme