Opettajien yhteistyöllä voidaan parantaa inklusiivisia opetuskäytänteitä
Birgit Paju tutkii Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tarkastetettavassa väitöksessään opetushenkilöstön käsityksiä siitä, miten he kykenevät opettamaan erityisen tuen oppilaita, mitä ristiriitoja he kokevat ja millaista yhteistyötä opetuksessa esiintyy. Tulosten pohjalta Paju esittelee inklusiivisen opetuksen kehittämisen mallin, joka ohjaa opetushenkilöstöä käsittelemään koettuja ristiriitoja. Malli ohjaa opetushenkilöstöä käsittelemään omaa työrooliaan, opetusta ja koko luokkayhteisön merkitystä osallisuuden tukemisessa. Malli perustuu yhteisölliselle oppimiselle.
Inklusiivisten käytänteiden kehittäminen on vaativaa
Inklusiivisilla käytänteillä tarkoitetaan opetusta, jossa oppilaan tarvitsema tuki toteutuu osana koko luokan toimintaa. Inklusiivinen opetus edellyttää, että jokainen oppilas saa tarvittavaa tukea ja kokee osallisuuden kokemuksia vertaisryhmässään. Tutkimustulokset osoittavat, että opetuksen toteuttaminen nähdään perinteisesti yleisopetuksen tai erityisopetuksen erillisinä toimintoina.
– Puhuttaessa inkluusiosta ajatellaan usein, ettei erityisopetusta olisi lainkaan, Paju toteaa.
– Erityinen tuki pitäisi kuitenkin olla luonteva toiminnan tapa osana koko opetusta, mikäli se on oppilaan henkilökohtaisten tavoitteiden osalta mahdollista.
Kun erityisopetuksen ja yleisopetuksen käytänteitä kehitetään inklusiivisen periaatteiden mukaiseksi opetukseksi, Pajun mukaan ilmenee ristiriitoja ammatillisessa osaamisessa, opetuskäytänteissä sekä koko luokkayhteisön toiminnassa. Henkilöstö kokee paineita opetusmenetelmien soveltamisessa ja opetusryhmän hallinnassa ja epävarmuutta omassa osaamisessaan. Paju painottaakin, ettei näiden ristiriitojen kanssa saa jäädä yksin.
–Tarvitaan tavoitteellista yhteistyötä, joka ei synny itsestään eikä siihen ole yhtä ainoaa tapaa.
Erityispedagoginen kompetenssi tuo luottamusta omaan osaamiseen
Erityisopetuksen rooli on ollut Suomessa vahva, ja se on nähty edellytyksenä tuen järjestämiselle. Pajun mukaan se on otettava huomioon opettajien koulutuksessa ja myös siinä, että erityispedagogista osaamista on kouluissa riittävästi. Jotta inklusiivista opetusta voidaan kehittää, on kouluissa oltava riittävästi erityispedagogiikan asiantuntijoita, jotka tekevät yhteistyötä muiden opettajien kanssa.
Pajun mielestä on tärkeää, että löydetään ratkaisuja henkilöstön paremmalle ja tiiviille yhteistyölle.
– Eri opettajien työnkuvat vievät helposti siihen, että opetusta toteutetaan pitkälti omissa siiloissaan, jolloin oppilaan näkökulmasta opetus näyttäytyy hyvin sirpaleisena kokonaisuutena.
Opettajan työ on perinteisesti nähty itsenäisenä työnä, jossa on oma luokkavastuu ja omat oppilaat. Kuitenkin Pajun tutkimuksen mukaan opettajat haluaisivat tehdä enemmän yhteistyötä.
– Opettajien tiivis yhteistyö sekä luokkahuoneissa että luokkahuoneen ulkopuolella lisää sekä oppilaan kokonaisvaltaista tukemista että opettajien jaksamista.
Kasvatustieteen maisteri Birgit Paju väittelee Helsingin yliopistossa 11.3. klo 15 erityispedagogiikan alaan kuuluvasta aiheesta An expanded conceptual and pedagogical model of inclusive collaborative teaching activities.
Väitöstilaisuutta voi seurata tapahtumakalenterista löytyvän Zoom-linkin kautta
Kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja Birgit Paju toimii rehtorina Espoossa. Hän on kiinnostunut koulun yhteisöllisen osaamisen sekä inklusiivisten käytänteiden kehittämisestä.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Birgit Paju, 050 305 9664, birgit.paju@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme