Helsingin yliopisto

Opettajien yhteistyöllä voidaan parantaa inklusiivisia opetuskäytänteitä

Jaa

Birgit Paju tuo väitöskirjassaan inkluusioon opetuksessa ja opetuskäytänteisiin uudenlaisen mallin.

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos

Birgit Paju tutkii Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tarkastetettavassa väitöksessään opetushenkilöstön käsityksiä siitä, miten he kykenevät opettamaan erityisen tuen oppilaita, mitä ristiriitoja he kokevat ja millaista yhteistyötä opetuksessa esiintyy. Tulosten pohjalta Paju esittelee inklusiivisen opetuksen kehittämisen mallin, joka ohjaa opetushenkilöstöä käsittelemään koettuja ristiriitoja.  Malli ohjaa opetushenkilöstöä käsittelemään omaa työrooliaan, opetusta ja koko luokkayhteisön merkitystä osallisuuden tukemisessa. Malli perustuu yhteisölliselle oppimiselle.

Inklusiivisten käytänteiden kehittäminen on vaativaa

Inklusiivisilla käytänteillä tarkoitetaan opetusta, jossa oppilaan tarvitsema tuki toteutuu osana koko luokan toimintaa. Inklusiivinen opetus edellyttää, että jokainen oppilas saa tarvittavaa tukea ja kokee osallisuuden kokemuksia vertaisryhmässään. Tutkimustulokset osoittavat, että opetuksen toteuttaminen nähdään perinteisesti yleisopetuksen tai erityisopetuksen erillisinä toimintoina.

– Puhuttaessa inkluusiosta ajatellaan usein, ettei erityisopetusta olisi lainkaan, Paju toteaa.

 – Erityinen tuki pitäisi kuitenkin olla luonteva toiminnan tapa osana koko opetusta, mikäli se on oppilaan henkilökohtaisten tavoitteiden osalta mahdollista.

Kun erityisopetuksen ja yleisopetuksen käytänteitä kehitetään inklusiivisen periaatteiden mukaiseksi opetukseksi, Pajun mukaan ilmenee ristiriitoja ammatillisessa osaamisessa, opetuskäytänteissä sekä koko luokkayhteisön toiminnassa. Henkilöstö kokee paineita opetusmenetelmien soveltamisessa ja opetusryhmän hallinnassa ja epävarmuutta omassa osaamisessaan. Paju painottaakin, ettei näiden ristiriitojen kanssa saa jäädä yksin.

–Tarvitaan tavoitteellista yhteistyötä, joka ei synny itsestään eikä siihen ole yhtä ainoaa tapaa.

Erityispedagoginen kompetenssi tuo luottamusta omaan osaamiseen

Erityisopetuksen rooli on ollut Suomessa vahva, ja se on nähty edellytyksenä tuen järjestämiselle.  Pajun mukaan se on otettava huomioon opettajien koulutuksessa ja myös siinä, että erityispedagogista osaamista on kouluissa riittävästi. Jotta inklusiivista opetusta voidaan kehittää, on kouluissa oltava riittävästi erityispedagogiikan asiantuntijoita, jotka tekevät yhteistyötä muiden opettajien kanssa. 

Pajun mielestä on tärkeää, että löydetään ratkaisuja henkilöstön paremmalle ja tiiviille yhteistyölle.

– Eri opettajien työnkuvat vievät helposti siihen, että opetusta toteutetaan pitkälti omissa siiloissaan, jolloin oppilaan näkökulmasta opetus näyttäytyy hyvin sirpaleisena kokonaisuutena.

Opettajan työ on perinteisesti nähty itsenäisenä työnä, jossa on oma luokkavastuu ja omat oppilaat.  Kuitenkin Pajun tutkimuksen mukaan opettajat haluaisivat tehdä enemmän yhteistyötä.

– Opettajien tiivis yhteistyö sekä luokkahuoneissa että luokkahuoneen ulkopuolella lisää sekä oppilaan kokonaisvaltaista tukemista että opettajien jaksamista.

Kasvatustieteen maisteri Birgit Paju väittelee Helsingin yliopistossa 11.3. klo 15 erityispedagogiikan alaan kuuluvasta aiheesta An expanded conceptual and pedagogical model of inclusive collaborative teaching activities

 Väitöstilaisuutta voi seurata tapahtumakalenterista löytyvän Zoom-linkin kautta 

Kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja Birgit Paju toimii rehtorina Espoossa. Hän on kiinnostunut koulun yhteisöllisen osaamisen sekä inklusiivisten käytänteiden kehittämisestä.

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:

Birgit Paju, 050 305 9664, birgit.paju@helsinki.fi 

Kuvat

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Luomuksen vuosikertomus julkaistu – toiminta monipuolista, valtakunnalliset tehtävät vaarassa21.4.2021 11:33:52 EEST | Tiedote

Luomuksen vuosikertomus viimeisiltä kahdelta vuodelta on julkaistu. Katsaus on läpileikkaus Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon viimeaikaiseen tutkimukseen, toimintaan ja kehitykseen. Vaikka Luomuksen työ biodiversiteettitiedon kivijalkana palvelee koko Suomen luontoa ja useita hallinnonaloja, on sen talous heikentynyt viime vuosina. Valtakunnallisten tehtävien rahoitukseen tarvitaankin uusia ratkaisumalleja.

Helsingin yliopiston spinout-yhtiö GlucoModicumin verensokerin mittaamiseen suunniteltu non-invasive-ratkaisu on 13 kertaa tehokkaampi verrattuna aiemmin kehitettyyn neulattomaan state-of-art-teknologiaan20.4.2021 16:33:12 EEST | Tiedote

Nature Portfolio -julkaisuperheeseen kuuluvassa Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistut tiedot mahdollistavat diabeteksen seurantaan tarkoitettujen mullistavien puettavien ratkaisujen kehittämisen. Keksintö perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Yliopisto on ollut yksi GlucoModicumin omistajista vuodesta 2018.

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme