Opintolainoja nostettiin yhä runsaasti koronnoususta huolimatta
Tammikuussa 2023[1] opintolainoja nostettiin 335 milj. euron edestä, mikä on 4 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Tammikuussa 2023 nostettujen opintolainojen keskikorko oli 2,24 %. Opintolainojen uusien nostojen korot ovat nouseet tammikuusta 2022 alkaen, jolloin keskikorko oli 0,09 %. Euriborsidonnaisten lainojen osuus oli 88 % kaikista nostetuista opintolainoista, ja niiden keskikorko oli 2,26 %. Euriborsidonnaisten opintolainojen uusista nostoista 75 % oli sidottu kuuden tai kahdentoista kuukauden euriborkorkoon.
Opintolainakannan kasvu on ollut nopeaa viimeisten vuosien ajan, vaikka vuosikasvuvauhti on hidastunut tasaisesti. Tammikuun 2023 lopussa opintolainakanta oli 6,0 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti oli 9,0 %. Viimeksi vuosikasvuvauhti oli hitaampi marraskuussa 2014. Opintolainakanta on yli kaksinkertaistunut vuonna 2017 voimaan tulleen opintotukiuudistuksen jälkeen.
Opintotukiuudistuksesta seuranneiden suurentuneiden lainaerien lisäksi opintolainakantaa on kasvattanut lainanottajien määrän lisääntyminen. Opintovelallisten kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Kelan tilastojen mukaan opintovelallisia oli 515 000 lukuvuonna 2021–2022, kun kolme vuotta aikaisemmin opintovelallisia oli 80 000 vähemmän.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat tammikuussa 2023 uusia asuntolainoja 0,8 mrd. euron edestä, mikä on 570 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 80 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi joulukuusta ja oli 3,58 % tammikuussa. Asuntolainakanta oli tammikuun 2023 lopussa 108,1 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 0,0 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,7 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli tammikuun lopussa kulutusluottoja 17,0 mrd. euroa ja muita lainoja 18,2 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[2] tammikuussa 1,9 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 420 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi joulukuusta ja oli 4,26 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli tammikuun lopussa 104,9 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 42,5 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli tammikuun 2023 lopussa 110,9 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,29 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 100,6 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 4,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat tammikuussa 860 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli tammikuussa 1,98 %.
Lisätietoja antavat
Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.3.2023 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Kevätlukukauden lainaerä tuli nostettavaksi tammikuussa.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Tillväxttakten för utestående bostadslån är exceptionellt långsam30.3.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
I februari 2023 mattades årstillväxten i hushållens utestående bostadslån[1] (107,9 miljarder euro) av till 0,6 %, när den ännu vid motsvarande tid för ett år sedan var 3,8 %. Årstillväxttakten har mattats av på grund av mindre utbetalningar av bostadslån. I februari 2023 minskade det utestående beloppet av investeringsbostadslån (8,7 miljarder euro) med 0,1 % jämfört med ett år tidigare, när det ännu i mars 2022 ökade med nästan 8 %. Också tillväxten (0,7 %) i det utestående beloppet av ägarbostadslån (99,1 miljarder euro) har mattats av betydligt. Intresset för nya bostadslån var fortsatt lågt i februari. I februari 2023 utbetalades nya bostadslån för 980 miljoner euro. Utbetalningarna av bostadslån har senast varit mindre 2003. Genomsnittsräntan på nya utbetalda bostadslån var 3,80 % i februari 2023. Genomsnittsräntan på nya investeringsbostadslån (4,05 %) var högre än genomsnittsräntan på ägarbostadslån (3,78 %). I februari 2023 var 95 % av de nya bostadslånen bundna till Euribor.
Housing loan stock growing at an exceptionally slow rate30.3.2023 10:00:00 EEST | Press release
In February 2023, the year-on-year rate of growth of the stock of households’ housing loans[1] (EUR 107.9 billion) slowed down to 0.6%, having stood at 3.8% just a year earlier. Annual growth has slowed down due to decreasing drawdowns of housing loans. In February 2023, the stock of buy-to-let housing loans (EUR 8.7 billion) contracted 0.1% year-on-year, in stark contrast with a growth rate of almost 8% in March 2022. The rate of growth of the owner-occupied housing loan stock (EUR 99.1 billion) has also slowed down significantly, to 0.7%. The drawdowns of new housing loans remained sluggish in February. In February 2023, new drawdowns of housing loans amounted to EUR 980 million. The last time housing loan drawdowns were this low in February was in 2003. In February 2023, the average interest rate on new housing loan drawdowns was 3.80%. The average interest rate on buy-to-let housing loans (4.05%) was higher than that of owner-occupied housing loans (3.78%). In February 2023, 95% of
Asuntolainakannan kasvuvauhti poikkeuksellisen hidasta30.3.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Helmikuussa 2023 kotitalouksien asuntolainakannan[1] (107,9 mrd. euroa) vuosikasvuvauhti hidastui 0,6 prosenttiin, kun se vielä vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,8 %. Vuosikasvuvauhti on hidastunut vähentyneiden asuntolainanostojen vuoksi. Helmikuussa 2023 sijoitusasuntolainakanta (8,7 mrd. euroa) supistui vuoden takaiseen verrattuna 0,1 %, kun se vielä vuoden 2022 maaliskuussa kasvoi lähes 8 prosentin vauhdilla. Myös omistusasuntolainakannan (99,1 mrd. euroa) kasvuvauhti (0,7 %) on hidastunut merkittävästi. Uusien asuntolainojen nostot jatkuivat vähäisinä helmikuussa. Helmikuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 980 milj. euron edestä. Viimeksi helmikuussa on tehty vähemmän asuntolainanostoja vuonna 2003. Helmikuussa 2023 uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 3,80 %. Uusien sijoitusasuntolainojen keskikorko (4,05 %) oli korkeampi kuin omistusasuntolainojen (3,78 %). Helmikuussa 2023 uusista asuntolainoista 95 % sidottiin euriborkorkoihin. Muita viitekorkoja käytetään
Svagare resultat för Finlands Bank på grund av stigande räntor24.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Bankfullmäktige har i dag fastställt Finlands Banks bokslut på framställning av Finlands Banks direktion. Finlands Banks reviderade resultat för räkenskapsåret 2022 är noll euro efter upplösning av avsättningar. Avsättningen för valutakurs- och prisrisker upplöstes med 165 miljoner euro för att täcka värderingsförluster på de finansiella tillgångarna, som huvudsakligen hänförde sig till nedgången i marknadsvärdet på värdepapper i dollar. Därtill upplöstes den generella avsättningen med 47 miljoner euro för att täcka det negativa verksamhetsresultatet. ”De stigande räntorna har lett till ett svagare resultat för Finlands Bank. Finlands Bank har förberett sig för uppgången i räntorna genom att stärka sina riskavsättningar redan under perioden av låga räntor. Resultatutsikterna är svaga också de närmaste åren och banken kommer att vara tvungen att upplösa riskavsättningar”, säger vice ordföranden i Finlands Banks direktion Marja Nykänen. Under coronakrisen utökade Eurosystemet de penningp
Rising interest rates reduced Bank of Finland’s profit24.3.2023 11:00:00 EET | Press release
The Parliamentary Supervisory Council has today, upon proposal by the Bank of Finland Board, confirmed the Bank of Finland’s financial statements. The Bank of Finland’s audited profit for the financial year 2022 totals EUR 0.00 after adjustments to provisions. The foreign exchange rate and price difference provision was adjusted downwards by EUR 165 million to cover the valuation losses on financial assets arising mainly from the fall in the market value of dollar-denominated securities. A reduction of EUR 47 million in the general provision was also made, to cover the negative operating profit. “The rise in interest rates has reduced the Bank of Finland’s profit. The Bank had already prepared for higher interest rates by strengthening its risk provisions when interest rates were low.In the immediate years ahead, there will be a further need to use risk provisions, as the profit outlook is weak,” says Bank of Finland Deputy Governor Marja Nykänen. During the COVID-19 crisis, the Eurosy
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme