Opiskelijabarometri: Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyshalukkuus on kasvanut
Nyt 34 prosenttia opiskelijoista ilmoitti olevansa halukas toimimaan yrittäjänä valmistumisensa jälkeen. Vuonna 2019 vastaava luku oli noin 31 prosenttia. Yrittäjänä jo opiskeluaikana toimivien opiskelijoiden osuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan eli noin kolmessa prosentissa.
Yrittäjyyshalukkuudessa ei ole merkittävää eroa ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden välillä. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat haluavat yrittäjäksi keskimääräistä muita enemmän. Heillä myös yrittäjänä jo toimiminen on yleisempää kuin muilla.
Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa korostuvat palvelualojen sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden muita suuremmat luvut. Sukupuolen mukaisessa tarkastelussa korostuvat miesten vastaukset sekä yrittäjyyshalukkuudessa että yrittäjänä jo toimimisessa. Ruotsia tai muita kieliä äidinkielenään puhuvilla molemmat luvut ovat suurempia kuin suomenkielisillä. Peräti viisi prosenttia ruotsia tai muuta kieltä äidinkielenään puhuvista vastaajista ilmoitti toimivansa yrittäjänä, kun luku suomenkielisillä oli vain kaksi prosenttia.
”Vaikka yrittäjyyshalukkuus on kokonaisuutena kasvanut, on tarpeen huomioida erot eri vastaajaryhmissä. Jotta yrittäjyyshalukkuus edelleen lisääntyisi kaikissa ryhmissä, on kehitettävä yrittäjyyskasvatusta. On myös lisättävä yrittäjyyden ja opiskelun yhteensovittamisen mahdollisuuksia korkeakoulutuksessa”, Marja Vartiainen sanoo.
Suurimpia syitä yrittäjyyshalukkuuteen ovat mahdollisuus päättää itsenäisesti työstä, mahdollisuus toteuttaa itseään ja työaikojen vapaus. Tärkeimpiä syitä sille, että opiskelija ei haluaisi työskennellä yrittäjänä, ovat yrittäjyyteen liittyvät taloudelliset riskit, yritysidean puute ja yrittäjän työmäärä.
”Onkin tärkeää monin tavoin vaikuttaa yrittäjyyden esteiden purkamiseen sekä luoda entistä myönteisempää mielikuvaa yrittäjyydestä”, toteaa Vartiainen.
Käytännön esimerkkejä korkeakoulujen yrittäjyysyhteistyöstä ovat esimerkiksi yrittäjyyden professuurit useissa yliopistoissa, kuten Oulussa, Turussa ja Vaasassa. Osa on sopinut tiiviistä kumppanuustoiminnasta alueen Yrittäjien kanssa, esimerkiksi Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa sekä Åbo Akademi Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa.
Näin kysyttiin:
- Opiskelijayrittäjyyttä ja yrittäjyyshalukkuutta selvittävät kysymykset olivat osa opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toteuttamaa Opiskelijabarometria.
- Valtakunnallisen tiedonkeruun kohderyhmänä olivat kaikki Suomessa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevat, pois lukien Poliisiammattikorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu.
- Sähköinen kyselylomake lähetettiin 9.2.–9.3.2022, tutkimuskutsua levittivät korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt.
- Vastaajia oli yhteensä 5023.Aineisto on painotettu sukupuolen, äidinkielen, korkeakoulusektorin ja tavoitetutkinnon tason mukaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja: Marja Vartiainen, koulutusasioiden asiantuntija, Suomen Yrittäjät, 044 985 5005, marja.vartiainen@yrittajat.fi
Medialle opiskelijayrittäjiä haastateltavaksi:
Atso Jaakkola on tradenomiopiskelija Proakatemiassa Tampereella. Jaakkolalla on saunatoimintayritys Viiskakkonen Oy yhdessä neljän muun tradenomiopiskelijan kanssa. Jaakkola: p. 045 325 1164.
Eerika Nissilä on kauppatieteiden opiskelija Vaasan yliopistossa. Nissilällä perusti jo teini-iässä suositun musiikkikahvila Kukkakeitaan Varkauteen kahden sisaruksen kanssa. Nissilä: p. 044 335 2020. Lue lisää Nissilän yrityksestä: https://www.yrittajat.fi/uutiset/eerika-eliina-ja-meeri-perustivat-teini-ikaisina-musiikkikahvilan-josta-tuli-menestys-muutamassa-vuodessa/
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Käynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI
09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 372 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Yrittäjägallup: Yrittäjien jaksaminen töissä parantunut24.4.2024 08:18:00 EEST | Tiedote
Yrittäjien töissä jaksaminen on parantunut viime vuosina. Eniten jaksamisongelmia on 5–9 henkeä työllistävillä, kertoo tuore Yrittäjägallup. Apua yrittäjä hakee useimmiten puolisolta.
Yrittäjägallup: Lähes 40 prosentilla pk-yrityksistä vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa23.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Osaajapula on edelleen pk-yritysten kasvun merkittävä este, kertoo tuore Yrittäjägallup.
Yrittäjägallup: Ennätysmäärä yrityksiä huonossa taloudellisessa tilanteessa19.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Yritysten tilanne on heikentynyt kevään aikana. Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan ennätysmäärä pk-yrityksiä ilmoittaa oman taloudellisen tilanteensa melko tai erittäin huonoksi.
Yrittäjät: Inhouse-yhtiöt rapauttavat markkinoita ja käyvät kalliiksi veronmaksajille17.4.2024 12:55:14 EEST | Tiedote
Tuoreen raportin mukaan 30 prosenttia julkisista sidosyksiköistä ei vertaile oman tuotannon kustannuksia yksityisiin markkinoihin. Suomen Yrittäjät vaatii kustannusvertailun käyttöönottoa ja omistuksen vähimmäisosuuden asettamista.
Yrittäjät: Kehysriihen ratkaisut kipeitä monille yrittäjille – ”Alv:n korotus liian suuri”16.4.2024 16:41:46 EEST | Tiedote
Yrittäjät pitää tarpeellisina toimia julkisen talouden tervehdyttämiseksi. – Suomen taloustilanne on erittäin vakava. Tarvitaan muutos, vaikka se on kipeä. Vaikutus voi olla vielä kipeämpi myöhemmin, jos suuntaa ei saada käännetyksi, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme