Mielenterveydellä, niin hyvällä kuin huonolla, on merkittävät seuraukset ihmisen elämään ja psykologiset voivavarat vaikuttavat monin tavoin muihin elämänalueisiin. Näin ollen, aihetta on tärkeää tutkia.

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että koulutuksella on myönteinen vaikutus mielenterveyteen. Tutkimus on kuitenkin pitkälti keskittynyt lähinnä koulutuksen määrän, ei laadun, tutkimiseen. Koska kouluympäristöllä ja -yhteisöllä (kuten opiskelukavereiden kyvykkyydellä) on vaikutusta nuoren elämään, ei niiden merkitystä pidä vähätellä.  

Laboren tutkija Tiina Kuuppelomäen tuore tutkimus pyrkii täydentämään kuvaa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat mielenterveyteen eniten ja tarjoaa samalla eri vaikutusmekanismeista arvokasta lisätietoa aiemmille koulutusvalintojen vaikutuksia arvioineille tutkimuksille.

Tutkimus valottaa hyvämaineisessa lukiossa opiskelun vaikutuksia opiskelijoiden mielenterveyteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa havaitaan, että vaikka suosittuun lukioon pääsyllä ei ole merkittäviä kokonaisvaikutuksia opiskelijoiden mielenterveyteen, vähentää se mielenterveyspalveluiden käyttöä ylioppilaskirjoitusten aikaan. Myönteisiä vaikutuksia suosittuun lukioon pääsyllä on myös silloin, kun suosituimmuusero suosituimman ja epäsuositun koulun välillä on suuri.

“Parempaan lukioon pääsyllä ei ole kokonaisvaltaisia vaikutuksia mielenterveyteen.”, tiivistää Kuuppelomäki. 

Tutkimuksen aineistoina käytettiin toisen asteen yhteisvalinta-aineistoa, aineistoa Kela-korvatuista resepteistä, Hilmo, Avohilmo -mielenterveysaineistoja, FLEED -aineistoa, opiskelijarekisteriä, sekä tutkintorekisteriä. Aineistoja analysoitiin regressio-epäjatkuvuusmenetelmän (Regression discontinuity design, RDD) avulla. 

Koulutus ja mielenterveys -tutkimushanketta rahoittivat Yrjö Jahnssonin säätiö, OP-tutkimussäätiö. 

Linkki tutkimukseen: Kuuppelomäki, Tiina: School selectivity and mental health: Evidence from regression discontinuity design. Labore-työpapereita 333. Helsinki, 15.12.2021.