Oppilaalta ei voi evätä opetussuunnitelman mukaista opetusta koulun sisäisiin käytäntöihin vedoten

Kaiken koulussa tapahtuvan toiminnan tulee lähtökohtaisesti tapahtua perusopetuslain ja muun kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvan lainsäädännön puitteissa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston tuoreen kantelupäätöksen mukaan perusopetuslain 30. pykälän mukaista oikeutta opetukseen ei voi evätä pelkästään nojautuen koulun omiin sisäisiin käytäntöihin, vaikka niistä olisikin tiedotettu huoltajia kattavasti.

Perusopetuslain 30. pykälän mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta koulun työpäivinä. Perusopetuslain pykälä 36 b antaa mahdollisuuden evätä opetuksen oppilaalta, joka häiritsee tai vaarantaa turvallisuutta. Muita opetuksen epäämisen perusteita ei ole esitetty perusopetuslaissa.

Kantelu Mikaelin koulun menettelystä liikuntapäivinä

Aluehallintoviraston 17.11.2020 tekemän päätöksen (LSAVI/1395/2020) taustalla on Turun kaupungin Mikaelin koulun toiminnasta tehty kantelu. Mikaelin koulun käytäntönä on ollut keskittää kaikki viikon liikuntatunnit perjantaihin eli niin sanottuun liikuntapäivään. Liikuntapäivinä koulu on evännyt oppilaalta osallistumisen kaikkeen liikuntaan, jos oppilaalta on puuttunut yhdenkin liikunta-aktiviteetin välineitä. Kantelijan lapselta oli puuttuvien sisäpelikenkien takia evätty osallistuminen liikuntapäivän uintiin marraskuussa 2019, vaikka lapsella olisi ollut tarvittavat uintivarusteet mukana.

Koulu perusteli menettelyään sillä, ettei koulussa voida sallia sitä, että oppilas itse päättää mitä suostuu liikuntatunneilla tekemään. Koulun mukaan oppilaat olivat aiemmin pyrkineet valitsemaan liikunta-aktiviteetteihin osallistumista ”unohtamalla” tiettyjen lajien varusteita. Lisäksi koulu koki informoineensa huoltajia tarkasti liikuntapäivien sisällöistä, käytännöistä, tavoitteista sekä vaadittavista liikuntavarusteista.

Koulun antaman lausunnon mukaan oppilaan opetusoikeuden epääminen kantelun kuvaamassa tilanteessa ei perustunut lakiin vaan koulun omiin perjantain liikuntapäivän ohjeisiin, jotka myös vanhemmat olivat hyväksyneet.

Opetussuunnitelman perusteet korostavat liikunnassa osallisuutta, fyysistä aktiivisuutta ja ohjausta

Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan liikunta tarjoaa mahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen ja leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen. Liikunnan tavoitteisiin liittyen on mainittu muun muassa, että vuosiluokilla 3–6 opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Lisäksi oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tulee tukea monipuolisella, kannustavalla ja ohjaavalla palautteella sekä arvioinnilla.

Katsomme päätöksessämme, että kaikkeen liikuntaan osallistumisen kieltäminen yksittäisen varustepuutteen perusteella ei millään tavoin tue edellä mainittuja perusopetuksen opetussuunnitelmassa kuvattuja tavoitteita. Niin ikään toteamme päätöksessä, että koululla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta järjestää opetusta opetussuunnitelman perusteista poiketen. Kantelussa kuvattua menettelyä evätä kaikkinainen liikunnan opetus yksittäisen varustepuutteen takia ei voida pitää tapauksessa lainmukaisena menettelynä.

Pelkkä oppitunnin sivusta seuraaminen ei myöskään voinut täyttää oikeutta saada opetussuunnitelman mukaista opetusta. Liikunnan opetuksen kohdalla tämän oikeuden täyttyminen olisi vaatinut mahdollisuuden harjoittaa liikuntaa itse sekä saada konkreettisia ohjeita, vinkkejä ja ohjausta opettajalta. Osallisuutta, fyysisesti aktiivista toimintaa ja palautteen saamista liikunnan opetuksessa korostaa myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2014 (s. 273–275).

Viranomaisten toiminnan tulee olla lainmukaista ja oikeasuhtaista

Lausunnoissaan koulu esitti myös kritiikkiä siitä, että muun muassa itseohjautuvuutta korostava opetussuunnitelma ei sovellu erityiskouluun. Kantelupäätöksessämme pidämme sinänsä ymmärrettävänä, että erityiskoulussa toimintakulttuuri ja käytänteet ovat erilaisia sekä osittain jopa tiukempia kuin niin sanotuissa tavallisissa kouluissa.

Korostamme kuitenkin, että koulun sisäiset ohjeet ja toimintakulttuuri eivät voi olla ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Perustuslain 2. pykälän 3. momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia eikä koulu muodosta tässä suhteessa poikkeusta.

Hallintolain 6. pykälä säätää niin kutsutusta suhteellisuusperiaatteesta, jonka mukaan viranomaisen tulee mitoittaa toimenpiteensä oikein tavoiteltuun päämäärään nähden. Suhteellisuusperiaatteella on erityistä merkitystä, kun määrätään yksilölle negatiivisia seuraamuksia.

Päätöksessämme katsomme, että kaiken liikunnan epääminen yksittäisen varustepuutteen takia ei ollut oikeasuhtainen toimenpide kantelun kuvaamassa tilanteessa. Tämä seurauksena päädyimme huomauttamaan Mikaelin koulua perusopetuslain 30. pykälän ja hallintolain 6. pykälän vastaisesta menettelystä.

Lisätietoa

• Esko Lukkarinen, johtaja, opetus- ja kulttuuritoimi, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, puh. 0295 018 08, esko.lukkarinen(at)avi.fi