Oppiminen maistuu kaikenikäisille suomalaisille – kolme neljästä myös luottaa kykyihinsä
Osaaminen luo edellytyksiä pärjätä alati muuttuvassa maailmassa ja on yksi hyvinvoinnin lähteistä. Näkemykset käyvät ilmi Sitran teettämästä kyselytutkimuksesta, johon osallistui reilut kaksituhatta 18–85-vuotiasta suomalaista.
Tulokset valottavat nuorten aikuisten, työikäisten ja eläkeläisten näkökulmia elinikäiseen oppimiseen – aiheeseen, josta käydään vilkasta yhteiskunnallista keskustelua.
Hallituksen asettama parlamentaarinen jatkuvan oppimisen työryhmä hakee parhaillaan uusia keinoja oppimisen mahdollistamiseksi. Sitran kysely tuottaa uutta tietoa uudistustyön tueksi täydentämällä kokonaiskuvaa aiheesta.
Pärjää muutoksissa
Uuden oppimista ruokkii etenkin ihmisenä kasvamisen ja kehittymisen halu. Tärkeimpänä syynä osaamisen kehittämiseen nähdään maailman muutoksessa pärjääminen. Tätä näkökulmaa painottavat etenkin keski-ikäiset ja eläkeläiset.
Suomalaiset arvostavat laajaa yleissivistystä ja pitävät elinikäistä oppimista perusoikeutenaan. Näin ajattelee lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Suomalaisista myös kolme neljästä luottaa kykyynsä oppia uutta.
”Suomalaiset ovat erittäin opinhaluisia. Se on maallemme valtava voimavara. Onhan kyky oppia ratkaisevan tärkeä taito paitsi yksilöiden hyvinvoinnin myös työyhteisöjen kehityksen ja Suomen tulevan menestyksen kannalta”, sanoo Sitran Osaamisen aika -projektin johtaja Helena Mustikainen.
Arjessa ja töissä oppii
Oppimista tapahtuu niin arjessa kuin juhlassa, ei vain koulun penkillä. Tärkeimmät oppimisympäristöt ovat kyselyn mukaan perhe ja muut ihmissuhteet sekä työelämä. Niitä pitää tärkeinä tai erittäin tärkeinä opettajinaan noin kolme neljästä vastaajasta. Myös koulutus, vastoinkäymiset ja harrastukset keräävät mainintoja.
Kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana vastaajat kertovat oppineensa etenkin verkon kautta tietoa hakemalla, lukemalla ja kirjoittamalla sekä harrastamalla. Oppimisen iloa tuovat monenlaiset arjen asiat, kuten uusi joogaliike, auton jarrujen korjaus, kuvankäsittely, skootterilla ajaminen tai jonkin asian syvällinen ymmärtäminen.
Julkisessa keskustelussa osaamisen kehitystarpeet yhdistetään usein työelämän muutokseen, mutta kyselyn mukaan suomalaiset näkevät oppimisen merkityksen tätä laajemmin.
Työelämässä oppeja kartuttavat etenkin muiden kanssa työskentely ja muilta oppiminen sekä uusien asioiden ja työtapojen kokeilu. Vastaajista 68 prosenttia uskoo, että heidän työssään tapahtuu viiden seuraavan vuoden aikana muutoksia, joiden takia omaa osaamista kannattaa kehittää.
Työyhteisöjen ilmapiiri koetaan yleisellä tasolla pitkälti oppimismyönteiseksi, mutta konkreettiset mahdollisuudet ja oppimiseen varattu aika tätä vähäisemmäksi.
Nautintoa ja iloa
Uusia asioita ei opetella oppimisen pakosta, vaan sytykkeinä toimivat ihmisenä kasvamisen ja kehittymisen halu, nautinto sekä mielenkiinto uusia asioita kohtaan. ”Opin työssäni lapsilta päivittäin kuinka pienistä asioista saa iloa”, eräs vastaaja tiivistää.
Valtaosa vastaajista kertoo pyrkineensä oppimaan jatkuvasti uutta elämänsä aikana ja kehittää osaamistaan tälläkin hetkellä.
Mielekkäimmiksi osaamisen kehittämisen tavoiksi vastaajat nostivat itsenäisen uuden opettelun, esimerkiksi tiedon hankinnan verkosta, harrastuksen, vapaaehtoistyön tai työssä oppimisen.
Vastaajista kolme viidestä koki, että heillä on osaamista, jota he voisivat hyödyntää yhteiskunnassa enemmän.
”Oman osaamisen kehittäminen on parasta varautumista maailman muutokseen. Oppimista tapahtuu arjessa ja välillä huomaamattakin - sen oivaltaminen on jokaiselle arvokasta”, johtava asiantuntija Milma Arola muistuttaa.
Puutetta rahasta ja ajasta
Kyselyn mukaan suurimmat esteet osaamisen kehittämiselle liittyvät rahan ja ajan puutteeseen.
Korkea koulutustaso näyttäisi korreloivan osaamisen kehittämisen kanssa, kun taas matalammin koulutetut vastaajat kokevat mahdollisuutensa heikommiksi. Tämä tulos vahvistaa näkemystä siitä, että koulutus kasaantuu.
”Jatkossa on varmistettava, että jokaisella suomalaisella on ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta mahdollisuus uudistaa osaamistaan. On tarpeen selvittää, miten erilaiset käytännöt, lainsäädäntö ja rahoitus parhaiten mahdollistavat ja tekevät tilaa yksilön oppimiselle läpi elämän”, Helena Mustikainen painottaa.
Näin kysely tehtiin
- Tavoite oli selvittää elinikäisen oppimisen merkityksiä, toteutumista, ja mahdollisuuksia Suomessa.
- Sitran tilaaman kyselyn toteutti Innolink internetpaneelikyselynä marraskuussa 2019.
- Tulokset perustuvat iältään 18–85-vuotiaan 2 110 suomalaisen vastauksiin.
- Näyte on kansallisesti edustava iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen.
- Linkki Elinikäinen oppiminen Suomessa -kyselyn esittelyaineistoon.
Julkistustilaisuus 30.1. klo 9–10
Linkki Elinikäinen oppiminen Suomessa -kyselyn julkistustilaisuuden verkkolähetykseen.
Lisätietoja
Helena Mustikainen, projektijohtaja, Osaamisen aika, Sitra
puh. 0294 618 225, helena.mustikainen@sitra.fi
Milma Arola, johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra
puh. 0294 618 308, milma.arola@sitra.fi
Anna-Maija Vesa, asiantuntija, viestintä, Sitra
puh. 040 522 1988, anna-maija.vesa@sitra.fi
Sitran Osaamisen aika -avainalue edistää Suomeen elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa osaamisen kehittäminen nähdään tuottavana pitkän aikavälin investointina ja hyvinvoinnin lähteenä. Sitra yhdistää ja vahdittaa yhteiskunnan eri toimijoita kokonaisvaltaiseen elinikäisen oppimisen politiikkaan siirtymisessä. Elinikäisen oppimisen kyselyn tulokset tuovat keskusteluun suomalaisten yksilöiden näkökulman.
#osaamisenaika
#oppiminen #elinikäinenoppiminen #jatkuvaoppiminen
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Sitra inleder omställningsförhandlingar – ledning och operativ modell föremål för förhandlingarna27.3.2024 14:12:38 EET | Tiedote
Jubileumsfonden för Finlands självständighet inleder omställningsförhandlingar som i stor utsträckning kommer att påverka dess verksamhet. Förhandlingarna hänför sig till förnyelsen av Sitras strategi. Finländarnas framtidshus strävar efter en effektivare och smidigare verksamhet samt att dämpa kostnadsökningen.
Sitra aloittaa muutosneuvottelut – kohteena johto ja toimintamalli27.3.2024 14:12:38 EET | Tiedote
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto käynnistää toimintaansa laajasti koskevat muutosneuvottelut. Neuvottelut liittyvät Sitran strategian uudistamiseen. Suomalaisten tulevaisuustalo tavoittelee toimintaansa lisää tehokkuutta ja ketteryyttä sekä kustannusten kasvun hillintää.
Estland behandlar medborgarinitiativ upp till tre gånger snabbare än Finland - Sitra jämför Finlands och Estlands system för medborgarinitiativ21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote
I Estland behandlas medborgarinitiativ inom den överenskomna tidsfristen, och det är enkelt att följa deras framsteg genom en enda tjänst. I Finland blir medborgarinitiativ allt populärare, men vårt system har utrymme för förbättringar. Enligt Sitras undersökning har Finland mycket att lära sig av Estlands flexibla system för medborgarinitiativ.
Virossa kansalaisaloitteet käsitellään jopa kolme kertaa nopeammin kuin Suomessa – Sitra vertaili Suomen ja Viron kansalaisaloitejärjestelmiä21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote
Virossa kansalaisaloitteet käsitellään sovitussa määräajassa ja aloitteiden etenemistä on kätevä seurata yhden palvelun kautta. Suomessa kansalaisaloitteiden suosio kasvaa, mutta järjestelmässämme on kehittämisen varaa. Sitran selvityksen mukaan Suomi voisi oppia Viron joustavasta kansalaisaloitejärjestelmästä.
Finländska medier kunde göra plats för framtidsinriktade EU-nyheter - Sitra analyserar hur Europeiska unionen diskuteras14.3.2024 07:54:11 EET | Tiedote
EU:s framtid diskuteras knapptast i de finländska EU-nyheterna. En framtidsinriktad debatt skulle främja Finlands framtidsinriktade inflytandeförhandspåverkan och unionens långsiktiga utveckling. Mediernas uppmärksamhet stjäls av enskilda initiativ.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme