Sitra

Oppimiseen käytettiin Suomessa viime vuonna 18,9 miljardia euroa – millä rahalla?

Jaa

Julkiset ja yksityiset investoinnit elinikäiseen oppimiseen jakautuvat monin eri tavoin koulutuksen järjestäjien ja oppijoiden kesken. Sitran Millä rahalla? -selvitys tarjoaa ensimäistä kertaa kokonaiskuvan koulutuksen ja oppimisen rahavirroista Suomessa. Se kertoo, mistä varat tulevat ja mihin ne käytetään tarjoten samalla eväitä sekä rahoitusjärjestelmän että oppimisen kannusteiden kehittämiseen.

Selvityksestä käy ilmi, että elinikäiseen oppimiseen kanavoitiin viime vuonna yhteensä 18,9 miljardia euroa. Kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutusinvestoinnit ovat suurimpien joukossa, samoin niiden julkinen rahoitusosuus. Valtion ja kuntien osuus kokonaissummasta oli 15,5 miljardia eli yli 80 prosenttia ja yksityisen sektorin osuus loput 3,4 miljardia euroa.

Valtaosa varoista eli 16,6 miljardia käytettiin koulutukseen ja 2,3 miljardia euroa oppijoiden toimeentulon tukemiseen.

”Koulutus on tunnetusti yksi Suomen vahvuuksista, mistä kertovat vaikkapa hyvät tulokset nuorten osaamista mittaavissa PISA-tutkimuksissa. Jatkossa tarve uusien tietojen ja taitojen oppimiselle korostuu myös työuran aikana, sillä tekoäly ja digitalisaatio muuttavat vahvasti niin työn sisältöjä kuin tekemisen tapoja. Elinikäisen oppimisen polkujen ja niiden rahoituksen kirkastaminen onkin tärkeää sekä Suomen kilpailukyvyn että hyvinvoinnin näkökulmasta”, painottaa Sitran Osaamisen aika -projektin johtaja Helena Mustikainen.

Julkinen rahoitus painottuu lasten ja nuorten koulutukseen

Julkisista varoista yli 80 prosenttia ohjattiin kuntien kautta varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja peruskouluun. Kunnat käyttivät näihin itse viime vuonna 7,2 miljardia euroa. Lisäksi ne saivat perusopetukseen varoja valtiolta.

Valtioneuvostossa koulutuksen rahakirstua hoitaa neljä eri ministeriötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö (4,5 mrd. e) kanavoi rahoitusta korkeakouluille, toisen asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, kun taas ja valtiovarainministeriö (3,5 mrd. e) rahoittaa perusopetusta osana kunnille myönnettävää peruspalveluiden valtionosuutta. Myös työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön budjetteihin sisältyy koulutusrahoitusta.  

Työuran aikana koulutuksen maksavat työnantajat tai opiskelijat itse

Julkisrahoitteisen järjestelmän ulkopuolella rahavirrat hajaantuvat, joten kokonaiskuvan muodostaminen koulutuksen yksityisestä rahoituksesta ei ole aivan helppoa.

Yritykset kantavat tällä hetkellä suurimman vastuun työuran aikaisen oppimisen rahoituksesta. Niiden koulutusinvestoinnit on selvityksessä arvioitu noin miljardiksi euroksi, mutta summa on todennäköisesti tätä suurempi. Työnantajan maksama ja työajalla tapahtuva henkilöstökoulutus on useimmille suomalaisille uran aikana tärkein kouluttautumisen muoto.  

”Jos on kyse muusta kuin henkilöstökoulutuksesta, työuran aikaisen koulutuksen maksaa useimmiten opiskelija itse. Oppijoiden omat panostukset koulutukseen ovatkin merkittävät muun muassa erilaisten osallistumismaksujen ja materiaalikulujen muodossa”, toteaa johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Sitrasta.

Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksessa työvoimaan kuuluvista noin 2,5 miljoonasta suomalaisesta vajaa puolet eli 1,2 miljoonaa ilmoitti osallistuneensa vuonna 2017 työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen.

Toimeentulon tuet enimmäkseen ansiosidonnaisia

Opiskelijoiden erilaisiin elämänvaiheisiin on tarjolla monenlaista tukea opintotuesta apurahoihin ja aikuiskoulutustuesta vuorottelukorvauksiin. Julkinen tuki oppijoille kanavoidaan Kelan, Koulutusrahaston, työttömyyskassojen, työeläkeyhtiöiden ja vakuutusyhtiöiden kautta.

”Oma ansiotulo on työelämässä olevan oppijan paras turva, sillä kouluttautumisen tuet ja korvaukset ovat pääosin ansiosidonnaisia. Tukien kantava ajatus näyttäisi olevan se, että ihmisellä on ansiotasoltaan tasainen tai nouseva työura, jossa on vain hetkellisiä katkoksia”, Ranki sanoo.

Selvitys mahdollistaa kiinnostavia rinnastuksia. Työuran aikaiseen oppimiseen verrattuna lasten ja nuorten koulutukseen käytetään noin kolminkertainen määrä varoja. Jos taas tarkastellaan ihmisen elinkaarta, työura on usein pituudeltaan kaksinkertainen koulutusjärjestelmän täyteen opiskeluaikaan verrattuna.

Millä rahalla? -selvitys perustuu pääosin vuoden 2017 tilastotietoihin. Elinikäisen oppimisen hengessä selvityksessä on huomioitu eri koulutusasteet aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen sekä sen jälkeen tapahtuvaan opiskeluun ja kouluttautumiseen. Tarkastelu on rajattu sellaiseen osaamisen kehittämiseen, jota voidaan tukea taloudellisesti.

Selvitys on tehty osana Sitran Osaamisen aika -projektin valmistelua. Kolmivuotinen projekti käynnistyy lokakuussa ja sen tavoitteena on tukea yhteiskunnallisia toimijoita ja fasilitoida keskustelua elinikäisen oppimisen kehittämisestä Suomessa.

Lisätietoja:

Sinimaaria Ranki, johtava asiantuntia, Osaamisen aika, Sitra
puh. 0294 618 467, sinimaaria.ranki@sitra.fi

Helena Mustikainen, projektijohtaja, Osaamisen aika, Sitra
puh. 0294 618 225, helena.mustikainen@sitra.fi

Taru Keltanen, asiantuntija, viestintä, Sitra
puh. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi 

Avainsanat

Kuvat

Hahmotelma koulutustarjonnan rahoituksesta 2017
Hahmotelma koulutustarjonnan rahoituksesta 2017
Lataa
Hahmotelma oppijan toimeentulon rahoituksesta 2017
Hahmotelma oppijan toimeentulon rahoituksesta 2017
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Suomi voi vähentää päästöjään kustannustehokkaasti19.11.2018 04:00Tiedote

Suomen on mahdollista vähentää päästöjään 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Tämä vaatii kuitenkin selkeää poliittista ohjausta. Nyt julkaistun selvityksen mukaan Suomen päästöjä voidaan vähentää miltei puolella sellaisin toimin, joista ei koidu elinkaarensa aikana lisäkustannuksia tai jotka jopa tuovat säästöjä. Erityisesti tuulivoima ja liikenteen sähköistyminen tarjoavat Suomelle mahdollisuuden vähentää päästöjä kustannustehokkaasti.

Finland kan minska sina utsläpp på ett kostnadseffektivt sätt19.11.2018 04:00Tiedote

Finland kan minska sina utsläpp med 60 procent fram till 2030, i enlighet med målen i Parisavtalet. Det kräver dock tydlig politisk styrning. Enligt en utredning som nu publicerats kan Finlands utsläpp minska med nästan hälften med åtgärder som inte medför några extra kostnader under sin livstid eller som rentav innebär inbesparingar. I synnerhet vindkraft och elektrifiering av trafiken erbjuder en möjlighet för Finland att minska utsläppen på ett kostnadseffektivt sätt.

Finland can reduce its emissions cost-effectively19.11.2018 04:00Tiedote

It is possible for Finland to achieve a 60 per cent reduction in emissions by 2030 in accordance with the Paris Agreement. But for this to happen, clear political steering is required. According to a recently published report, Finland's emissions can be reduced by almost half through measures that will not, during their lifecycle, cause additional costs and may even produce savings. Wind power and the electrification of transport in particular provide opportunities to reduce emissions cost-effectively.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme