Oppimiseen käytettiin Suomessa viime vuonna 18,9 miljardia euroa – millä rahalla?
Selvityksestä käy ilmi, että elinikäiseen oppimiseen kanavoitiin viime vuonna yhteensä 18,9 miljardia euroa. Kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutusinvestoinnit ovat suurimpien joukossa, samoin niiden julkinen rahoitusosuus. Valtion ja kuntien osuus kokonaissummasta oli 15,5 miljardia eli yli 80 prosenttia ja yksityisen sektorin osuus loput 3,4 miljardia euroa.
Valtaosa varoista eli 16,6 miljardia käytettiin koulutukseen ja 2,3 miljardia euroa oppijoiden toimeentulon tukemiseen.
”Koulutus on tunnetusti yksi Suomen vahvuuksista, mistä kertovat vaikkapa hyvät tulokset nuorten osaamista mittaavissa PISA-tutkimuksissa. Jatkossa tarve uusien tietojen ja taitojen oppimiselle korostuu myös työuran aikana, sillä tekoäly ja digitalisaatio muuttavat vahvasti niin työn sisältöjä kuin tekemisen tapoja. Elinikäisen oppimisen polkujen ja niiden rahoituksen kirkastaminen onkin tärkeää sekä Suomen kilpailukyvyn että hyvinvoinnin näkökulmasta”, painottaa Sitran Osaamisen aika -projektin johtaja Helena Mustikainen.
Julkinen rahoitus painottuu lasten ja nuorten koulutukseen
Julkisista varoista yli 80 prosenttia ohjattiin kuntien kautta varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja peruskouluun. Kunnat käyttivät näihin itse viime vuonna 7,2 miljardia euroa. Lisäksi ne saivat perusopetukseen varoja valtiolta.
Valtioneuvostossa koulutuksen rahakirstua hoitaa neljä eri ministeriötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö (4,5 mrd. e) kanavoi rahoitusta korkeakouluille, toisen asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, kun taas ja valtiovarainministeriö (3,5 mrd. e) rahoittaa perusopetusta osana kunnille myönnettävää peruspalveluiden valtionosuutta. Myös työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön budjetteihin sisältyy koulutusrahoitusta.
Työuran aikana koulutuksen maksavat työnantajat tai opiskelijat itse
Julkisrahoitteisen järjestelmän ulkopuolella rahavirrat hajaantuvat, joten kokonaiskuvan muodostaminen koulutuksen yksityisestä rahoituksesta ei ole aivan helppoa.
Yritykset kantavat tällä hetkellä suurimman vastuun työuran aikaisen oppimisen rahoituksesta. Niiden koulutusinvestoinnit on selvityksessä arvioitu noin miljardiksi euroksi, mutta summa on todennäköisesti tätä suurempi. Työnantajan maksama ja työajalla tapahtuva henkilöstökoulutus on useimmille suomalaisille uran aikana tärkein kouluttautumisen muoto.
”Jos on kyse muusta kuin henkilöstökoulutuksesta, työuran aikaisen koulutuksen maksaa useimmiten opiskelija itse. Oppijoiden omat panostukset koulutukseen ovatkin merkittävät muun muassa erilaisten osallistumismaksujen ja materiaalikulujen muodossa”, toteaa johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Sitrasta.
Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksessa työvoimaan kuuluvista noin 2,5 miljoonasta suomalaisesta vajaa puolet eli 1,2 miljoonaa ilmoitti osallistuneensa vuonna 2017 työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen.
Toimeentulon tuet enimmäkseen ansiosidonnaisia
Opiskelijoiden erilaisiin elämänvaiheisiin on tarjolla monenlaista tukea opintotuesta apurahoihin ja aikuiskoulutustuesta vuorottelukorvauksiin. Julkinen tuki oppijoille kanavoidaan Kelan, Koulutusrahaston, työttömyyskassojen, työeläkeyhtiöiden ja vakuutusyhtiöiden kautta.
”Oma ansiotulo on työelämässä olevan oppijan paras turva, sillä kouluttautumisen tuet ja korvaukset ovat pääosin ansiosidonnaisia. Tukien kantava ajatus näyttäisi olevan se, että ihmisellä on ansiotasoltaan tasainen tai nouseva työura, jossa on vain hetkellisiä katkoksia”, Ranki sanoo.
Selvitys mahdollistaa kiinnostavia rinnastuksia. Työuran aikaiseen oppimiseen verrattuna lasten ja nuorten koulutukseen käytetään noin kolminkertainen määrä varoja. Jos taas tarkastellaan ihmisen elinkaarta, työura on usein pituudeltaan kaksinkertainen koulutusjärjestelmän täyteen opiskeluaikaan verrattuna.
Millä rahalla? -selvitys perustuu pääosin vuoden 2017 tilastotietoihin. Elinikäisen oppimisen hengessä selvityksessä on huomioitu eri koulutusasteet aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen sekä sen jälkeen tapahtuvaan opiskeluun ja kouluttautumiseen. Tarkastelu on rajattu sellaiseen osaamisen kehittämiseen, jota voidaan tukea taloudellisesti.
Selvitys on tehty osana Sitran Osaamisen aika -projektin valmistelua. Kolmivuotinen projekti käynnistyy lokakuussa ja sen tavoitteena on tukea yhteiskunnallisia toimijoita ja fasilitoida keskustelua elinikäisen oppimisen kehittämisestä Suomessa.
Lisätietoja:
Sinimaaria Ranki, johtava asiantuntia, Osaamisen aika, Sitra
puh. 0294 618 467, sinimaaria.ranki@sitra.fi
Helena Mustikainen, projektijohtaja, Osaamisen aika, Sitra
puh. 0294 618 225, helena.mustikainen@sitra.fi
Taru Keltanen, asiantuntija, viestintä, Sitra
puh. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
WCEF2024: Europa behöver snarast en cirkulär inre marknad för att trygga den ekonomiska säkerheten18.4.2024 09:32:48 EEST | Tiedote
EU tillkännagav inrättandet av ett nytt resurscentrum för cirkulär ekonomi, som utvecklats tilsammans med Sitra.
WCEF2024: Euroopan talouden turvaaminen tarvitsee kiertotalouden mukaiset sisämarkkinat18.4.2024 09:32:48 EEST | Tiedote
EU perustaa uuden kiertotalouden osaamiskeskuksen, jonka se on kehittänyt yhdessä Sitran kanssa.
Cirkulära lösningar motverkar förlusten av biologisk mångfald och skapar nya affärsmöjligheter – se Europas topp 30-lista15.4.2024 16:15:00 EEST | Tiedote
En lista med 30 europeiska företag, som presenterades vid World Circular Economy Forum 2024 i Bryssel, visar hur cirkulära lösningar kan minska förlusten av biologisk mångfald och öppna upp nya affärsmöjligheter. Vid sidan av listan släpper framtidshuset Sitra en handbok som är den första i sitt slag för att utveckla affärsmodeller för cirkulär ekonomi för att uppnå naturmålen.
Kiertotalous torjuu luontokatoa ja luo uutta liiketoimintaa: Katso Euroopan 30 edelläkävijän lista, mukana useita suomalaisyrityksiä15.4.2024 16:15:00 EEST | Tiedote
Yritykset voivat luoda uutta liiketoimintaa kiertotalousratkaisuilla ja torjua samalla luontokatoa. Tämä selviää 30 eurooppalaisen edelläkävijäyrityksen listauksesta, joka julkaistiin Maailman kiertotalousfoorumissa WCEF2024:ssä Brysselissä maanantaina. Samalla tulevaisuustalo Sitra esitteli uraauurtavan käsikirjan, joka opastaa yrityksiä luontoa vahvistavan kiertotalousliiketoiminnan kehittämisessä.
Circular solutions tackle biodiversity loss and unlock business growth – see Europe’s top 30 list15.4.2024 16:15:00 EEST | Press release
A list of 30 European companies, unveiled at the World Circular Economy Forum 2024 in Brussels, shows how circular solutions can tackle biodiversity loss and unlock new business opportunities. Alongside the list, the Finnish Innovation Fund Sitra released a first-of-its-kind handbook for developing circular economy business models to deliver on nature targets.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme