Oppimisvaikeudet jäävät helposti piiloon, jos tukea ei ole tarjolla
Oppimisvaikeuden selvittäminen aikuisena koetaan usein helpottavana, mutta ei välttämättä tuo toivottua tukea. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineistona olivat 26 eri-ikäisen aikuisen haastattelut. Haastateltavilla oli todettu lukivaikeus, muita oppimisvaikeuksia tai tarkkaavuudenvaikeus.
Osa kouluttautumiseen liittyvistä ongelmista paikantuu koulutuksen käytäntöihin, sillä oppimisvaikeuksia kokevilla aikuisilla saattaa olla kielteisiä koulukokemuksia. Poikien kouluvaikeudet voivat olla näkyvämpiä koulutuksen käytännöissä. Tyttöjen vaikeudet jäävät helpommin piiloon.
Väitöksen mukaan sukupuolen ohella yhteiskuntaluokka voi olla merkityksellinen siinä, miten oppimiseen saadaan apua ja millaisina oppimisvaikeudet koetaan. Kaikki eivät saa vanhemmiltaan tukea koulutyöhön. Samoin iällä on merkitystä, sillä aikuisena opiskelu saattaa olla helpompaa, mutta tukimahdollisuudet ovat aikuisten kohdalla hyvin rajalliset.
- Jos tukea ei ole saatavilla, moni pyrkii piilottamaan oppimisessa koetut vaikeutensa, väitöskirjatutkija Johanna Korkeamäki huomauttaa.
Oppimisvaikeuksiin toivotaan ymmärrystä ja käytännön tukikeinoja
Tutkimuksen haastateltavista suurella osalla oppimisvaikeudet selvitettiin vasta aikuisuudessa, vaikka vaikeuksia oli ollut pitkään koulutuksessa ja työelämässä. Koulutuksessa tai työelämässä tapahtuneet muutokset toimivat usein avun hakemisen käynnistäjänä. Tällaisia olivat esimerkiksi tarve vaihtaa alaa kuormittavien työolojen vuoksi.
Aikuisena oppimisvaikeuksien nimeäminen koetaan usein helpottavana, sille se selittää koettuja vaikeuksia koulutuksessa, työelämässä tai arjessa.
- Omasta oppimisvaikeudesta on helpompi kertoa muille, kun se on todettu. Toive avun saamisesta aikuisuudessa ei kuitenkaan aina toteudu diagnooseista huolimatta, Korkeamäki huomauttaa.
Aikuiset toivovatkin laajempaa ymmärrystä vaikeuksiin ja käytännön tukimuotoja koulutukseen ja työelämään.
Tukimahdollisuudet edelleen puutteellisia
Tutkimus tuo myös esille, kuinka erilaisilla yhteiskunnallisilla muutoksilla on merkitystä oppimisvaikeuksia koskevissa kokemuksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi kouluttautumisen merkityksen kasvu ja tukimahdollisuuksien laajeneminen.
Vaikka tukimahdollisuudet ovat myös aikuisilla parantuneet, ovat ne edelleen puutteellisia.
- Ei ole itsestään selvää, että aikuinen saisi apua oppimisvaikeuksiin koulutuksessa tai työssä selviytymiseksi. Lukioissa erityisopetus tuli nykyisessä laajuudessaan koko maan laajuiseksi vasta vuonna 2021. Myös korkeakouluja koskevassa tutkimuksessa on havaittu, että avun saamisessa on suurtakin vaihtelua, Korkeamäki toteaa.
Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää yhdenvertaisuuden edistämisessä koulutuksessa ja työelämässä. Väitös kuuluu sosiologian alaan, jonka parissa oppimisvaikeuksia on tutkittu vähän verrattuna psykologiaan tai erityispedagogiikkaan.
Lisätiedot:
Johanna Korkeamäki
johanna.korkeamaki@helsinki.fi
puh. 044 781 3127
************************************
VTM Johanna Korkeamäki väittelee 28.4.2023 klo 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Piilotetut vaikeudet. Oppimisvaikeuksien diagnosointi, toimijuus ja toimintamahdollisuudet aikuisen elämänkulussa.”
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston Metsätalossa, Sali 6, Unioninkatu 40, Helsinki.
Vastaväittäjänä professori Sirpa Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta, ja kustoksena vanhempi yliopistonlehtori Ullamaija Seppälä Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kehonmittoihin perustuvat mittayksiköt ovat yllättävän monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia9.6.2023 16:02:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on tehnyt ensimmäisen maailmanlaajuisesti kattavan analyysin kehonmittayksiköiden käytöstä ja levinneisyydestä. Analysoimalla digitaalisia etnografisia arkistoja löydettiin näyttöä kehonmittojen, kuten sylen ja kyynärän, laajasta käytöstä 186 eri kulttuurissa ympäri maailman.
Säpsähdyttävä geenilöytö koirista – hermostosairauden syy selvitetty9.6.2023 11:16:36 EEST | Tiedote
Koirista tunnistettiin uusi geenimuutos, joka aiheuttaa hyperekpleksia-hermosairautta. Se saa aikaan liioiteltuja säpsähdysreaktioita yllättäviin ääniin, kosketukseen tai muihin äkillisiin ärsykkeisiin. Tutkimus paljastaa sairauden lajienvälisiä samankaltaisuuksia ja eroja sekä tarjoaa työkaluja sen vastustamiseksi.
Uniongelmat altistavat hengitystieinfektioille8.6.2023 11:15:37 EEST | Tiedote
Yli 600 000 osallistujaa kattava suomalaistutkimus vahvistaa unettomuuden suurentavan alttiutta sairastua influenssaan ja muihin hengitystieinfektioihin. Lisäksi huonounisuuden todettiin suurentavan sairaalahoitoa vaativan koronainfektion riskiä.
Mediatilaisuus 20.6.: Monitaiteinen näyttely periferiaan7.6.2023 11:35:49 EEST | Kutsu
Vaeltavia ja itkeviä puita, sateenkaaren sävyt suolla, vanhan metsän kätköihin kaiverrettu runo, hitaasti kehittyvä kukkaniitty ja maan hengitys jykevässä kuusikossa. Kokoelma pysyviä teoksia taiteen huipputekijöiltä aloittaa uuden aikakauden Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Media voi tutustua näyttelyyn tiistaina 20.6. klo 14.30 alkaen.
Tuloerojen kasvu ei johtunut täysin tuloverouudistuksesta7.6.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa 1990-luvulla voimakkaasti kasvaneita tuloeroja on selitetty usein Esko Ahon hallituksen suurella vuoden 1993 tuloverouudistuksella. Sen on nähty alentaneen varsinkin suurituloisten veroasteita. Väitöstutkimuksen mukaan vallitseva tulkinta ei vaikuta perustellulta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme