Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt katsovat, että velkaantumisen ja veronkorotusten tie on kuljettu loppuun. Oppositioryhmien mukaan Suomi ansaitsee hallituksen, joka kykenee vastuulliseen talouspolitiikkaan ja julkisen talouden ongelmien korjaamiseen.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan korkomenot ovat kasvamassa vuoden 2022 noin 800 miljoonasta eurosta 2,6 miljardiin euroon tänä vuonna. Oppositioryhmät muistuttavat, että summa on suurempi kuin esimerkiksi poliisin, suojelupoliisin, rajavartiolaitoksen, maahanmuuttoviraston, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjien, oikeusavun ja vankiloiden menot yhteensä.

”On käsittämätöntä, ettei hallitus ole reagoinut nopeasti kasvaneisiin korkokuluihin mitenkään. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Tämän päivän velka on huomisen veronkorotus tai menoleikkaus. Nyt korkomenojen nopea nousu voi suistaa Suomen velkakierteeseen, josta ei ole paluuta. Hallitus on vastuuttomalla velkapolitiikallaan vaarantanut julkisen talouden kestävyyden ja pettänyt tulevat sukupolvet”, välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.

”Suomen kokonaisveroaste on korkea kilpailijamaihimme verrattuna. Suomalaiset kamppailevat nousevien hintojen ja korkojen kanssa. Siksi verotusta ei ole enää varaa kiristää. Suomi tarvitsee talouskasvua, vastuullista menojen priorisointia sekä pohjoismaisen työllisyysasteen. Se ei onnistu millään ilman työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkamista, vaikka perussuomalaiset eivät näiden tosiasioiden takia välikysymykseen halunneetkaan yhtyä”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo.

”Rinteen-Marinin hallitus jättää Suomen seuraajalleen selkeästi heikommassa kunnossa, kuin missä sen itse sai. Luulisi, että Suomi olisi tällä velkamäärällä saatu huippukuntoon, mutta koulutustaso heikkenee, sote-sektori on vakavasti alirahoitettu ja esimerkiksi liikenneinfra rapistuu. Julkisen talouden kestävyysvajeen kroonistuminen kaventaa seuraavien hallitusten liikkumatilan olemattomiin. Hyvinvointiyhteiskunta sellaisena, kuin olemme sen tunteneet, on hallituksen perintönä vaarassa”, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

”Budjetin kehykset pitää säätää lakiin kuten Ruotsissa. Hallitusohjelma olisi pitänyt tehdä uusiksi jo koronan iskiessä. Missään vaiheessa hallitus ei ole käynyt keskustelua siitä, olisiko mistään voinut säästää. Puheet ovat puheita ja lupaukset lupauksia, mutta numerot ovat tylyjä, numerot eivät valehtele. Me elämme joka vuosi kymmenen miljardia euroa velaksi ja jokainen ymmärtää, ettei näin voi jatkua”, Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo sanoo.