Orijärven suljettu kaivosalue kuormittaa vesistöä Salossa – vedenkäytöstä ei merkittävää riskiä ihmisten terveydelle (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi)
Orijärven kaivosalue Salossa on yksi valtakunnallisesti tunnistetuista suljetuista tai hylätyistä kaivoskohteista, joiden jätealueet voivat aiheuttaa ympäristöhaittaa ja joiden kunnostustarve tulisi selvittää. Kaivos suljettiin vuonna 1955 tavalla, joka ei vastaa nykyvaatimuksia, sillä ympäristö- ja kaivoslainsäädäntö poikkesivat olennaisesti nykyisestä. Kaivosalueella on sulfidimineraaleja sisältäviä sivukivikasoja ja rikastushiekka-alueita, joita ei ole peitetty. Niiden on arvioitu tuottavan happamia metallipitoisia valumavesiä suotuisissa olosuhteissa vielä vuosikymmeniä.
Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut alueen ympäristökuormitusta sekä kunnostustarvetta Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaamassa niin kutsutussa KAJAK4-raportissa. Arviointi on osa 2010-luvulla alkanutta ympäristöministeriön rahoittamaa suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden selvitystyötä (ns. KAJAK-työtä). Pirkanmaan ELY-keskus on nyt käynnistynyt riskikohteiden tarkat, kohdekohtaiset selvitykset valtakunnallisesti. Orijärven kaivoksen valvovana viranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Sinkki aiheuttaa haittaa vesieliöstölle
”Aiemmat tutkimukset ja pitkään jatkunut vedenlaadun seuranta ovat osoittaneet kaivosalueen metallipäästöjen kuormittavan Orijärveä ja sen alapuolisia vesistöjä. Nyt päättyneen hankkeen tavoitteena oli täsmentää ymmärrystä kaivosalueen ympäristökuormituksesta sekä arvioida alueen riskiperusteinen kunnostustarve”, kertoo ympäristöasiantuntija Auri Koivuhuhta Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti haitta-aineiden kulkeutumisesta ja niille altistumisesta aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä. Orijärven vedenkäytöstä ei aiheudu merkittävää terveysriskiä nykyisellä maankäytöllä ja metallikuormituksella. Myöskään haitta-aineiden kulkeutumisesta pölyn tai pohjaveden mukana ei aiheudu merkityksellistä riskiä ympäristölle tai ihmisten terveydelle.
Erityisesti sivukivialueen valumavedet kuitenkin kuormittavat Orijärveä ja sen alapuolisia vesistöjä. Vesistövaikutusten kannalta keskeisin metalli on sinkki, jonka nykyisestä päästöstä aiheutuu merkittäviä haittavaikutuksia vesieliöstölle. Muiden metallien aiheuttamat vesistöhaitat ovat suhteellisen pieniä, mutta sivukivialueen kunnostaminen on silti perusteltua vesiekosysteemille aiheutuvien haittojen rajoittamiseksi.
Merkittävä kulttuuriympäristö huomioitava kunnostamisessa
”Alueella ei ole voimassa olevaa kaivospiiriä tai ympäristölupaa, ja alue on niin sanotusti isännätön. Seuraavaksi Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttamassa hankkeessa laaditaan alueelle kunnostussuunnitelma”, kertoo projektipäällikkö Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Myöskään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mielestä alueella ei ole enää tarvetta riskinarviointiin liittyviin lisätutkimuksiin.
"Nykytieto Orijärven pilaantumisesta ja riskeistä ovat riittäviä kunnostustoimenpiteiden aloittamiseksi. Seuraavaksi Orijärven suljetun kaivosalueen maaperä on luokiteltava pilaantuneeksi ja alueella on aloitettava maaperän puhdistustyön suunnittelu", toteaa ylitarkastaja Esa Wihlman Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Sivukivialueen kuormitusta Orijärveen voitaisiin rajoittaa esimerkiksi peittoratkaisuilla tai vähentämällä haitta-aineiden kulkeutumista esimerkiksi kalkkikiviojien ja kosteikkojen avulla. Alueelle parhaiten soveltuva ja tehokkain ratkaisu voi löytyä myös eri menetelmien yhdistelmästä.
Rikastushiekka-alueiden kunnostusta ei arvioitu tarpeelliseksi. Muutokset ympäristöolosuhteissa voisivat kuitenkin aiheuttaa muutoksia kuormituksessa, minkä vuoksi rikastushiekka-alueiden kunnostamista ehdotetaan harkitsemaan sivukivialueen kunnostuksen yhteydessä.
Raportissa ehdotetaan, että kaivannaisjätealueilla rajoitettaisiin jatkossa maankäytön muutoksia niin, ettei haitta-aineiden kulkeutuminen tai niille altistuminen lisäänny. Riskienhallinnassa on myös huomioitava, että Orijärven kaivosalue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja osa kaivannaisjätealueista on suojeltu muinaismuistolain mukaisina kiinteinä muinaisjäännöksinä.
KAJAK4-raportin saa pyydettäessä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Lue lisää
Suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kunnostustarpeen arviointi (ym.fi)
KAJAK-kohde: Orijärvi (maaperakuntoon.fi)
Lisätietoja
ympäristöasiantuntija Auri Koivuhuhta, Pirkanmaan ELY-keskus, 0295 023 827
projektipäällikkö Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus, 0295 036 372
ylitarkastaja Esa Wihlman, Varsinais-Suomen ELY-keskus, 0295 022 964
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
ELY-keskusten EU-rakennerahastoista myöntämien tukien maksatukset viivästyvät27.3.2024 13:40:02 EET | Tiedote
ELY-keskusten Uudistuva ja Osaava Suomi 2021–2027 EU-rakennerahasto-ohjelmasta myöntämien tukien ja avustusten maksatus viivästyy jälleen. Tietojärjestelmäongelmista johtuen erityisesti yritystuki- ja kehittämishankkeiden sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) hankkeiden maksatukset lykkääntyvät loppukevääseen.
Päivitetty Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia on julkaistu (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)27.3.2024 12:59:19 EET | Tiedote
Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia on päivitetty vuodelle 2024. Strategiaa käytetään ELY-keskuksissa yrityksen kehittämisavustushakemusten sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) yritystukihakemusten arvioinnissa ja hakemusten pohjalta tehtävien päätösten valmistelussa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon maakuntien alueella.
Maanteiden korjaus- ja päällystystyöt 2024 (Itä-Suomi) – rahoitus kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna25.3.2024 09:04:10 EET | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskus käyttää vuonna 2024 päällystetyn tieverkon korjaus-, päällystys- ja tiemerkintätöihin Itä-Suomessa (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo) yhteensä noin 68 miljoona euroa.
Vuoden Hyvä YVA -palkinto valtatien 8 parantaminen välillä Rauma-Eurajoki-hankkeelle21.3.2024 08:49:23 EET | Tiedote
Yva ry on myöntänyt vuoden 2024 Hyvä YVA -palkinnon valtatien 8 parantamista välillä Rauma-Eurajoki käsittelevälle ympäristövaikutusten arvioinnille. Hankkeesta vastaavana menettelyssä on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualue ja hankkeesta vastaavan edustajana projektipäällikkö Timo Bäcklund. YVA-konsulttina on toiminut projektipäällikkö Rauno Tuominen ja YVA-vastaava Taina Klinga Sitowise Oy:stä ja pääsuunnittelija Sari Kirvesniemi Ramboll Finland Oy:stä. Yhteysviranomaisena on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristövastuualue ja yhteysviranomaisen edustajana johtava asiantuntija Asta Asikainen.
Vårfloden började snabbt (Egentliga Finland, Satakunta)18.3.2024 11:41:34 EET | Tiedote
Flodläget i sydvästra Finlands vattendrag under helgen var kraftigare än den vanliga vårfloden. Det varmt väder och regn fick floderna att svämma över i sydvästra Finland. Till exempel uppmättes den största flödet i Yläne älv sedan mätningarna började 1970, med en vattenföring på 41 m³/s på lördagen 16.3.2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme