ELY-keskukset

Orijärven suljettu kaivosalue kuormittaa vesistöä Salossa – vedenkäytöstä ei merkittävää riskiä ihmisten terveydelle (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi)

Jaa

Orijärven vanhan kuparikaivoksen sinkkipäästöistä aiheutuu haittaa vesieliöstölle, minkä vuoksi alueelle esitetään tuoreessa raportissa kunnostamista. Järven vedenkäytöstä tai pohjavedestä ei aiheudu merkityksellistä riskiä ihmisen terveydelle.

Orijärven kaivosalue Salossa on yksi valtakunnallisesti tunnistetuista suljetuista tai hylätyistä kaivoskohteista, joiden jätealueet voivat aiheuttaa ympäristöhaittaa ja joiden kunnostustarve tulisi selvittää. Kaivos suljettiin vuonna 1955 tavalla, joka ei vastaa nykyvaatimuksia, sillä ympäristö- ja kaivoslainsäädäntö poikkesivat olennaisesti nykyisestä. Kaivosalueella on sulfidimineraaleja sisältäviä sivukivikasoja ja rikastushiekka-alueita, joita ei ole peitetty. Niiden on arvioitu tuottavan happamia metallipitoisia valumavesiä suotuisissa olosuhteissa vielä vuosikymmeniä.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut alueen ympäristökuormitusta sekä kunnostustarvetta Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaamassa niin kutsutussa KAJAK4-raportissa. Arviointi on osa 2010-luvulla alkanutta ympäristöministeriön rahoittamaa suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden selvitystyötä (ns. KAJAK-työtä). Pirkanmaan ELY-keskus on nyt käynnistynyt riskikohteiden tarkat, kohdekohtaiset selvitykset valtakunnallisesti. Orijärven kaivoksen valvovana viranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Sinkki aiheuttaa haittaa vesieliöstölle

”Aiemmat tutkimukset ja pitkään jatkunut vedenlaadun seuranta ovat osoittaneet kaivosalueen metallipäästöjen kuormittavan Orijärveä ja sen alapuolisia vesistöjä. Nyt päättyneen hankkeen tavoitteena oli täsmentää ymmärrystä kaivosalueen ympäristökuormituksesta sekä arvioida alueen riskiperusteinen kunnostustarve”, kertoo ympäristöasiantuntija Auri Koivuhuhta Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti haitta-aineiden kulkeutumisesta ja niille altistumisesta aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä. Orijärven vedenkäytöstä ei aiheudu merkittävää terveysriskiä nykyisellä maankäytöllä ja metallikuormituksella. Myöskään haitta-aineiden kulkeutumisesta pölyn tai pohjaveden mukana ei aiheudu merkityksellistä riskiä ympäristölle tai ihmisten terveydelle.

Erityisesti sivukivialueen valumavedet kuitenkin kuormittavat Orijärveä ja sen alapuolisia vesistöjä. Vesistövaikutusten kannalta keskeisin metalli on sinkki, jonka nykyisestä päästöstä aiheutuu merkittäviä haittavaikutuksia vesieliöstölle. Muiden metallien aiheuttamat vesistöhaitat ovat suhteellisen pieniä, mutta sivukivialueen kunnostaminen on silti perusteltua vesiekosysteemille aiheutuvien haittojen rajoittamiseksi.

Merkittävä kulttuuriympäristö huomioitava kunnostamisessa

”Alueella ei ole voimassa olevaa kaivospiiriä tai ympäristölupaa, ja alue on niin sanotusti isännätön. Seuraavaksi Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttamassa hankkeessa laaditaan alueelle kunnostussuunnitelma”, kertoo projektipäällikkö Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Myöskään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mielestä alueella ei ole enää tarvetta riskinarviointiin liittyviin lisätutkimuksiin.

"Nykytieto Orijärven pilaantumisesta ja riskeistä ovat riittäviä kunnostustoimenpiteiden aloittamiseksi. Seuraavaksi Orijärven suljetun kaivosalueen maaperä on luokiteltava pilaantuneeksi ja alueella on aloitettava maaperän puhdistustyön suunnittelu", toteaa ylitarkastaja Esa Wihlman Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Sivukivialueen kuormitusta Orijärveen voitaisiin rajoittaa esimerkiksi peittoratkaisuilla tai vähentämällä haitta-aineiden kulkeutumista esimerkiksi kalkkikiviojien ja kosteikkojen avulla. Alueelle parhaiten soveltuva ja tehokkain ratkaisu voi löytyä myös eri menetelmien yhdistelmästä.

Rikastushiekka-alueiden kunnostusta ei arvioitu tarpeelliseksi. Muutokset ympäristöolosuhteissa voisivat kuitenkin aiheuttaa muutoksia kuormituksessa, minkä vuoksi rikastushiekka-alueiden kunnostamista ehdotetaan harkitsemaan sivukivialueen kunnostuksen yhteydessä.

Raportissa ehdotetaan, että kaivannaisjätealueilla rajoitettaisiin jatkossa maankäytön muutoksia niin, ettei haitta-aineiden kulkeutuminen tai niille altistuminen lisäänny. Riskienhallinnassa on myös huomioitava, että Orijärven kaivosalue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja osa kaivannaisjätealueista on suojeltu muinaismuistolain mukaisina kiinteinä muinaisjäännöksinä.

KAJAK4-raportin saa pyydettäessä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Lue lisää

Suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kunnostustarpeen arviointi (ym.fi)

KAJAK-kohde: Orijärvi (maaperakuntoon.fi)

Lisätietoja

ympäristöasiantuntija Auri Koivuhuhta, Pirkanmaan ELY-keskus, 0295 023 827

projektipäällikkö Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus, 0295 036 372

ylitarkastaja Esa Wihlman, Varsinais-Suomen ELY-keskus, 0295 022 964

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Hallitusohjelman ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan haetaan kolmea teemahanketta25.2.2021 07:45:00 EETTiedote

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden kierrätystä ja biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Ravinteiden kierrätykseen ja biokaasun tuotannon edistämiseen liittyen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus avaa hankehaun kolmelle erilliselle hankkeelle: Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -, Turkislannan ravinteiden kierrätys - sekä Tulevaisuuden maanviljelijät -hanke. Haku on auki 24.2.2021 – 31.3.2021.

Ansökan om tre olika temaprojekt i regeringsprogrammets försöksprogram för återvinning av näringsämnen är öppen25.2.2021 07:45:00 EETTiedote

I statsminister Marins regeringsprogram ställs som mål att öka återvinningen av näringsämnen samt framställningen och användningen av biogas. NTM-centralen i Södra Österbotten öppnar projektansökan för tre olika projektformer som syftar till att främja återvinningen av näringsämnen och framställningen av biogas: Utnyttjande av näringsämnen och energi från jordbruket, Återvinning av näringsämnen ur pälsdjursgödsel och Framtidens jordbrukare. Ansökningstiden är 24.2.2021–31.3.2021.

Flodpärlmusslan i Karvia å hotas av utrotning (Egentliga Finland, Satakunta, Södra Österbotten)15.2.2021 10:42:07 EETTiedote

I forsområdet vid Karvia å lever sydvästra Finlands sista flodpärlmusslor som kan föröka sig. Forsarna i Karvia å är skyddade som Natura-områden, vilket förpliktar Finland att förhindra att området försämras och att vidta skyddsåtgärder i området för att återställa naturvärdena. Flodpärlmusslans fortplantning har försämrats särskilt sedan 1950-talet då kraftiga skogs- och myrdikningar samt senare torvproduktion har lett till försurning och igenslamning av åns botten. Detta har lett till att musslornas ungar har dött. Största delen av de flodpärlmusslor som fortfarande lever är äldre, cirka 70–100 år. Enligt en försiktig bedömning finns det cirka 2 000 flodpärlmusslor kvar i den senaste större förekomsten i Satakunta.

Karvianjoen raakkua uhkaa sukupuutto (Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)15.2.2021 10:20:33 EETTiedote

Karvianjoen koskien alueella elävät Lounais-Suomen viimeiset mahdollisesti lisääntymiskykyiset raakut eli jokihelmisimpukat. Karvianjoen kosket ovat suojeltuja Natura-alueena, mikä velvoittaa Suomea estämään alueen heikentyminen ja toteuttamaan alueella suojelutoimia luontoarvojen palauttamiseksi. Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä. Tämä on johtanut simpukoiden poikasten menehtymiseen. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme