Ortodoksinen ristisaatto Helsingin sairaala-alueiden pihoilla - rukousta koronaa sairastavien ja heitä hoitavien puolesta

Helsingin ortodoksinen seurakunta toimitti ristisaaton ja rukouspalveluksen 6.5. Kirurgisen sairaalan, Meilahden kolmiosairaalan ja Terhokodin pihoilla. Saatto kulki sairaaloiden välillä kahdella autolla.

Saatossa kannettiin mukana yhtä Suomen tunnetuimmista ikoneista, Uspenskin katedraalin Jumalanäidin Kozelštšanin ikonia, jota kunnioitetaan ihmeitätekevänä.  

Ristisaatolla ortodoksinen kansankirkko halusi ilmaista myötätuntonsa koronaviruksen sairastuttamille, siihen menehtyneille ja näiden läheisille sekä hoitohenkilökunnalle. Arvokkaan ikonin mukanaololla korostettiin sitä, että ortodoksinen kirkko halusi tuoda aidosti omasta perinteestään käsin Jumalan varjelusta ja apua avoimesti kaikille, uskontoon ja vakaumukseen katsomatta. 

Ristisaaton yhteydessä toimitettiin lyhyt rukoushetki yhdessä sairaalapapiston tai muiden sairaaloiden edustajien kanssa. 

Sairaaloiden terveyshuollon työntekijät ja mahdollisuuksien mukaan myös potilaat tulivat katsomaan ristisaattoa ja osallistumaan halutessaan rukouspalvelukseen parvekkeiden ja ikkunoiden kautta. 

Ortodokseille ristisaatolla oli myös syvempi merkitys. Keskiviikkona 6.5. ortodoksisessa kirkossa vietetään pääsiäisen keskijuhlaa. 

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo on ikänsä vuoksi vetäytynyt etätyöhön, eikä voinut siksi itse osallistua saattoon. Hän iloitsi kuitenkin seurakunnan osoittamasta esimerkillisestä aktiivisuudesta ja toivotti ristisaatolle runsasta siunausta: 

– Vaikka elämme ortodoksisessa kirkossa edelleen pääsiäisjuhlan aikaa, koronaviruspandemia tuo elämäämme myös kärsimystä, surua ja pelkoa niin itsemme kuin lähimmäistemmekin puolesta. 

Nyt onkin luonnollista rukoilla suojelusta meille jokaiselle –  etenkin koronavirusta vastaan taisteleville ja heitä hoitaville – sekä parannusta koronaa sairastaville ja lohtua kaikille niille, jotka surevat menetettyjä omaisiaan. 

Ristisaatot tärkeä osa ortodoksista perinnettä

Ristisaatot, joissa kannetaan ristiä ja ikoneita ja joiden yhteydessä rukoillaan kaikkien apua tarvitsevien puolesta, kuuluvat oleellisena osana ortodoksiseen traditioon. Varhaiskirkon aikana kastetut vaelsivat yhteisessä saatossa kastepaikalta piispan siunattaviksi. Myöhemmin ristisaatot ovat vakiinnuttaneet paikkansa monipuolisena osana ortodoksisen kirkon liturgista elämää: pieni ristisaatto sisältyy esimerkiksi kasteen ja avioliiton sakramentteihin. Suurelle yleisölle tutuin ristisaatto on varmasti pääsiäisyönä kirkon ympäri toimitettava saatto.

Lyhyiden ristisaattojen lisäksi kirkossa toimitetaan myös pidempiä, jopa useita päiviä kestäviä ristisaattoja. Näissä voidaan tehdä matkaa monella eri tavalla: esimerkiksi soutaen, pyöräillen, hiihtäen – tai vaikkapa metrolla, kuten tapahtui vuonna 2017 ortodoksisen kappelin muuttaessa Mellunmäestä Myllypuroon. 

Ristisaatto on aina liikkuva jumalanpalvelus, joka kantaa mukanaan viestiä ylösnousseesta Kristuksesta. Kirkon historiassa ristisaatot nousevat usein esiin varsinkin erilaisten koettelemusten aikana: niitä on toimitettu erityisen ahkerasti esimerkiksi katovuosina ja kulkutautien riehuessa. 

Jumalanäidin Kozelštšanin ikoni – varastettu ja löydetty ihme

Kozelštšanin ikoni on alunperin saatu Viipurin ortodoksiseen katedraaliin 1900-luvun alussa tunnetun seurakuntapapin ja esirukoilijan pyhän Johannes Krosntadtilaisen lahjana. Monet ovat sen edessä rukoiltuaan kokeneet ihmeellistä lohtua, johdatusta ja paranemisia. 

Ikoni tuli suuren yleisön tietoon vuonna 2010, kun se turvatoimista huolimatta varastettiin Uspenskin katedraalista. Ikoni löydettiin 2011 maakätköstä ja palautettiin konservoituna omalle paikalleen. Konservoinnin yhteydessä selvisi, että se oli alun perin painettu Pultavassa vuonna 1885 ja se on Ukrainan Kozelštšanin luostarissa olevan ikonin jäljennös.

Tämä ristisaatto on ensimmäinen kerta, kun Kozelštšanin Jumalanäidin ikoni viedään Uspenskin katedraalista sen palauttamisen jälkeen. 

Rajoitukset jatkuvat Suomen ortodoksisessa kirkossa heinäkuun loppuun saakka

Suomen ortodoksiset seurakunnat toimivat aktiivisesti seurakuntalaisten ja näiden läheisten tukena, koronarajoitusten mukaan. Papit ja diakoniatyöntekijät kohtaavat ihmisiä ja vastaavat heidän avuntarpeisiinsa. 

Arkkipiispa Leon 23.4. tekemän päätöksen mukaisesti jumalanpalvelukset toimitetaan suljetuin ovin, ja nykyiset rajoitukset jatkuvat heinäkuun loppuun saakka. Jumalanpalveluksia välitetään kuitenkin seurattaviksi suoratoiston kautta. Niitä seuraa säännöllisesti jopa suurempi joukko, kuin tavallisena aikana tulee kirkkoon. 

Video tapahtumasta julki vielä tänään

Video ristisaatosta julkaistaan vielä tänään Helsingin ortodoksisen seurakunnan YouTube -kanavalla: https://www.youtube.com/channel/UCDaKo3XXVTQu8s2G9PIQQQg

Videomateriaalin (tai otteita siitä) saa uutiskäyttöön ottamalla yhteyttä Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiedottajaan.