Suomen ortodoksinen kirkko

Ortodoksisen kirkon paastokevät alkaa sunnuntaina 11.2.

Jaa

Elämän yksinkertaistaminen on yksi tämän ajan megatrendeistä. Monelle ortodoksisen kirkon jäsenelle pääsiäistä edeltävä Suuri paasto merkitsee vuosittaista paluuta tärkeimpien asioiden äärelle.

Paasto auttaa keskittymään olennaiseen.
Paasto auttaa keskittymään olennaiseen.

Ortodoksisen kirkon jäsenet aloittavat suuren paaston sunnuntaina 11. helmikuuta. Päivää kutsutaan sovintosunnuntaiksi. Silloin pyhäköissä toimitetaan iltapäivällä erityisen kaunis ja koskettava ehtoopalvelus, jossa kaikki läsnäolijat pyytävät toisiltaan anteeksi ja toivottavat toisilleen siunattua paastoaikaa kuoron laulaessa pääsiäisstikiiroita.

Suuri paasto huipentuu suureen viikkoon ja Kristuksen ylösnousemusjuhlaan eli pääsiäiseen, jota vietetään tänä vuonna 1. huhtikuuta.

Paasto on kuulunut kristittyjen elämään apostolien ajoista asti. Nykymuotoista vastaavan suuren paaston vietto alkoi 300-luvulla Egyptissä, kun munkit ryhtyivät valmistautumaan pääsiäiseen viettämällä Jeesuksen esikuvan mukaan 40 päivää erämaassa rukoilemassa.

Suomessa elävintä kristillistä paastoperinnettä edustaa ortodoksinen kirkko, joka edellyttää jäseniltään sekä viikoittaisten paastopäivien että kirkkovuoden kiertoon kuuluvien pidempien paastoaikojen noudattamista. Ne kuuluvat olennaisena osana jumalallisen pyhyyden todeksi elämiseen, jota kirkko kutsuu ajan pyhittämiseksi.

Paasto viittaa sanana aina jostain luopumiseen. Ortodoksisen kirkon opetuksessa tämä aspekti nousee esiin erityisesti suhteessa ravintoon. Ruokapaastoa sen ankarimmassa muodossa noudattavat harvat, mutta valtaosa kirkon jäsenistöstä pyrkii huomioimaan paaston arjessaan keventämällä ruokavaliotaan ja luopumalla eläinkunnan tuotteiden lisäksi myös nautintoaineista. Lapset voivat opetella paastoamista esimerkiksi pääsiäiseen saakka ulottuvalla karkki- tai herkkulakolla.

Paasto ei ole kuitenkaan pelkkää ravinnosta ja huonoista tottumuksista luopumista, vaan aktiivista ja päämäärätietoista hyvän tavoittelua. Kirkon jäsenille suuren paaston alkaminen merkitsee havahtumista jokavuotiseen, mutta aina ainutkertaiseen tilaisuuteen nousta pyhityksen tielle. Paaston ensimmäisenä valmistussunnuntaina muisteltu Sakkeus kiipesi puuhun nähdäkseen Jeesuksen. Tätä esimerkkiä noudattaen kirkon jäsenet jättävät paaston ajaksi toissijaiset askareet ja keskittyvät nousemaan pyhityksen portaita nähdäkseen pääsiäisenä Kristuksen kunniakkaan ylösnousemuksen.

Ruokapaaston ohella pyhityskilvoituksen keskeisiä elementtejä ovat rukous, katumus ja hyväntekeväisyys.

Rukoukseen ja mielenmuutokseen kutsuvat erityisesti paastoajan jumalanpalvelukset – esimerkiksi ensimmäisen paastoviikon jumalanpalvelusohjelmaan kuuluva Andreas Kreetalaisen Suuri katumuskanoni, jota luetaan pyhäköissä joka ilta maanantaista torstaihin.

Paaston aikana on tapana osallistua myös katumuksen sakramenttiin eli käydä rippi-isän luona synnintunnustuksella.

Hyväntekeväisyys voi olla esimerkiksi aineellisen avun antamista tai vapaaehtoistyötä heikommassa asemassa olevien hyväksi. Myös muu lähimmäisten huomioiminen kuuluu paaston henkeen. Kirkon kansainvälisen diakonian ja lähetystyön järjestö Filantropia ry:n vuosittaisen paastokeräyksen tuotto ohjataan tällä kertaa naisten ja lasten koulutukseen Itä-Afrikassa ja konfliktialueilla.

Elämän yksinkertaistaminen on yksi nykyajan megatrendeistä. Suuri paasto edustaa monille kirkon jäsenille juuri tätä: odotettua ja kaivattua paluuta olennaisten asioiden äärelle, tilaisuutta virkistyä hengellisesti keskellä ruuhkaiseksi ja komplisoituneeksi muuttunutta arkea.

Sovintosunnuntai pyhäköissä

Sovintosunnuntain ehtoopalvelusten aikataulut löytyvät seurakuntien sivuilta (https://www.ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat).

Uspenskin katedraalissa palvelus alkaa 11.2. kello 17. Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo on mukana palveluksessa.

Pääkaupunkiseudulla palvelus toimitetaan kello 17 myös mm. Pyhän Kolminaisuuden kirkossa (Unioninkatu 31), Myllypuron kappelissa (Jauhokuja 3 B 2), Tapiolan kirkossa (Kaupinkalliontie 2) ja Tikkurilan kirkossa (Läntinen Valkoisenlähteentie 48).

Englanninkielinen sovintosunnuntain ehtoopalvelus toimitetaan Kotikirkossa (Liisankatu 29 A) kello 15.30.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Maria Hattunen
Vastaava tiedottaja
Suomen ortodoksinen kirkko
maria.hattunen@ort.fi
+358 40 482 9240

Kuvat

Paasto auttaa keskittymään olennaiseen.
Paasto auttaa keskittymään olennaiseen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko, Karjalankatu 1
70110 KUOPIO

info@ort.fihttp://www.ort.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ortodoksinen kirkko

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme