Helsingin yliopisto

Osa suomalaisnaisista lähti pakotettuina kolmanteen valtakuntaan

Jaa

Vetäytyvän Saksan armeijan mukana pohjoisesta vuonna 1944 lähteneet suomalaiset naiset olivat lähes poikkeuksetta työskennelleet saksalaisille ja lähtivät palkattuina Saksan armeijan avustaviin tehtäviin. Kaikki eivät kuitenkaan lähteneet vapaaehtoisesti, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

Poliittisen historian väitöstutkimus ”Naisen kokemus, sota ja selviytyminen” käsittelee kolmanteen valtakuntaan lähteneitä suomalaisia naisia, jotka Saksan sotavoimien vetäytymisen yhteydessä syksyllä 1944 lähtivät maasta.

Väitöksessä kolmanteen valtakuntaan lähteneiden naisten lukumääräksi arvioidaan 1 000 naiseksi. Suurin osa oli naimattomia, nuoria naisia, joilla oli sodan aikana ollut jokin kosketus Saksan sotavoimiin. Yleisimmin ensimmäinen askel oli työnteko pohjoisessa saksalaisten töissä, jonne monet lähtivät kuullessaan hyvistä palkoista. Etelästä laivoilla lähteneiden alle sadan naisen joukkoon lukeutui hyvin nuoria naisia. Lähtijöistä lähes 60 prosenttia kuului ikäluokkaan 19–24 -vuotiaat. 

Saksan rotu- ja väestöpoliittisten määräysten ja sodan vuoksi seurustelevien parien oli vaikea solmia avioliittoa.

- Saksalaiset miehet myös pyysivät ja jopa painostivat naisia lähtemään, jotta nämä eivät jäisi Suomeen, jonka he ajattelivat joutuvan Neuvostoliiton miehittämäksi, kertoo VTM Anu Heiskanen.

Saksalaisten mukana siirtyminen joillekin ainoa vaihtoehto

Kaikki naiset eivät lähteneet vapaaehtoisesti, sillä luhistuvalla Hitlerin Saksalla oli halu saada naisia mukaansa työvoimaksi. Naisille saatettiin luvata paluu Ruotsin kautta kotimaahan, mutta rajan ylityksen jälkeen naisten oli toteltava diktatuuria ja ryhdyttävä työntekoon.

- Myös Lapin sotatilanne ja evakuointien päättyminen aiheuttivat sen, että saksalaisten mukana siirtyminen jäi joillekin ainoaksi vaihtoehdoksi, Heiskanen sanoo.

Kolmannessa valtakunnassa osa naisista määrättiin jäämään Norjaan ja osa jatkoi Saksaan. Näiden kahden ryhmän kokemus muodostui erilaiseksi. Heiskanen muistuttaa, että naisten kokemukset vaihtelivat myös Saksassa, sillä joidenkin olo saattoi olla siedettävä, jos esimerkiksi asui sulhasen perheen luona maaseudulla.

Naiset pakkotyöhön Puolassa

Saksan sotatilanne oli naisten saapuessa jo katastrofaalinen, mutta siitä huolimatta naiset saivat työmääräyksiä ilmatorjuntakasarmeille ja sotatarviketeollisuuteen. Erityisesti laivoilla nykyisen Puolan alueelle saapuneet naiset työskentelivät ankarassa pakkotyössä.

- Myös SS-järjestö ja sen palveluksessa olevat suomalaiset yrittivät käyttää naisia hyväkseen värväämällä heitä Saksan vastarintaliikkeen palvelukseen. Naisilla ei ollut mahdollisuuksia palata kotimaahan ja monet joutuivat kokemaan erittäin vaikeita vaiheita, Heiskanen kertoo.

Paluu Saksan luhistuttua osoittautui myös hankalaksi, sillä liittoutuneiden viranomaiset olivat haluttomia auttamaan entisen vihollismaan kansalaisia. Toisaalta he palkkasivat suomalaisia naisia miehitysarmeijoidensa tarpeisiin samankaltaisiin huoltotehtäviin, joita naiset olivat jo Suomessa ja Saksassa tehneet.

"Mereen heitetyille" ei löytynyt vahvistusta

Tarina suomalaisnaisten kohtalosta ”saksalaisten mereen heittäminä naisina” on siitä asti elänyt ja elää edelleen suomalaisten keskuudessa.

- Mitään tällaiseen viittaavaa ei tutkimuksessa käynyt ilmi, Heiskanen toteaa.

Tutkimuksen pääasiallisena lähdemateriaalina on käytetty naisten omia kertomuksia, jotka syntyivät heidän kotiinpaluunsa yhteydessä vuosina 1945–1948 tehdyissä kuulusteluissa.

Aineistossa on yhteensä 648 Suomeen palanneen naisen kuulustelupöytäkirja.

Kuulustelut suoritti Valtiollisen poliisin tutkintayksikkö Hangossa sijainneella ns. Palaavien suomalaisten leirillä. Leiri oli aiemmin toiminut Saksan sotavoimien läpikulkuleirinä. Väitöstyöhön on myös haastateltu kolmea aineistossa olevaa naista.

’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’

VTM Anu Heiskanen väittelee 7.9.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Naisen kokemus, sota ja selviytyminen - Kolmanteen valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena-rakennus, auditorio 107, Siltavuorenpenger 3 A.

Vastaväittäjänä on professori Tiina Kinnunen, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Pauli Kettunen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja ? Publications of the Faculty of Social Sciences 86.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lisätiedot:

Anu Heiskanen
anu.heiskanen@helsinki.fi
040 5313 583

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme