Demariopiskelijat

Osaamisen korjausvelka on Suomelle kohtalon kysymys – Korkeakoulujen rahoitus on asetettava budjetissa kohdalleen

Jaa

Korkeakoulutus on ansaitusti noussut viime aikoina keskustelun keskiöön. Tämän kesän Suomen ylioppilaskuntien liiton taannoinen kannanotto koskien opiskelijoiden oikeutta lepoon sekä viimeisin valtiovarainministeriön budjettiesitys. Tai lähinnä riittävän budjetin puute korkeakouluille. 

“Rinteen hallituksen ohjelma on monilta osin edistyksellinen, erityisesti ilmastonmuutosta käsittelevät ohjelman kohdat. Korkeakoulutus sai kipeästi kaivatun lisärahoituksen kahden viimeisimmän hallituksen leikkausten jälkeen. Esimerkiksi opintorahaan tuleva huoltajakorotus on loistava askel oikeaan suuntaan”, SONKin puheenjohtaja Topi Kytölehto kiittelee hallitusohjelmaa.

“Viimeisten hallitusten politiikka on kuitenkin jättänyt Suomelle ja sen nuoremmille sukupolville mittavan korjausvelan osaamiseen. Tällä hetkellä Suomen koulutetuin sukupolvi ovat nykyiset 40-45-vuotiaat. Nykyinen kehitys näyttää siltä, että tämä sukupolvi tulee myös jäämään koulutetuimmaksi. Hälyttävää on myös se että korkea-asteen suorittaneiden osuus 25-34 vuotiaissa on tällä hetkellä alle OECD -maiden keskiarvon.  Suomen menestystarina on perustunut laadukkaalle koulutukselle kaikilla asteilla ja siltäkin kannalta toivomme, että valtiovarainministeriön budjettiehdotusta korjataan suuntaan joka varmistaa Suomen kansainväliselle menestykselle jatkoa. Täytyy kuitenkin muistaa, että kyseessä on vasta budjettiehdotus jota tullaan vielä tarkentamaan. Jotain on kuitenkin tehtävä, jotta korkeakoulutus näyttäytyy nuorille houkuttelevana vaihtoehtona. Korkeakouluopiskelu tarkoittaa suurimmalle osalle nuorista elämistä köyhyydessä kouluttautumisensa ajan. Suomella opintorahan määrä on myös kaikista opintorahaa myöntävistä pohjoismaista pienin. Korkeakoulutus on se missä Suomella ei ole varaa jäädä vierustovereistaan jälkeen,” Kytölehto linjaa huolestuneena.

SONK vaatii, että hallitusohjelmaan kirjatut määrärahat korkeakoulutukselle näkyvät täysimääräisinä myös valtiovarainministeriön lopullisessa budjetissa. Suomi ei voi jatkaa osaamisen korjausvelan ottamista.

Lisätiedot:

Topi Kytölehto
Puheenjohtaja
+358 45 1129299
topi.kytolehto@sonk.fi

Sini Heino
Pääsihteeri
sini.heino@sonk.fi
0452775070

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Topi KytölehtoPuheenjohtaja

SONK ry:n puheenjohtaja. Suomen historian aineenopettaja-opiskelija Jyväskylästä, jota innostaa tasa-arvo, sivistys, liikunta ja flamenco.

+358509115304topi.kytolehto@sonk.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Demariopiskelijat
Demariopiskelijat
Siltasaarenkatu 18-20
00530 Helsinki

+358451129299http://www.sonk.fi

Opiskelijat inhimillisemmän ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta. Olemme valtakunnallinen poliittinen opiskelijajärjestö.Tavoitteenamme on edistää opiskelijoiden osallistumista poliittiseen keskusteluun, jossa painopisteenä on koulutus- ja sivistyspolitiikka. Meitä yhdistävät vapauden, yhdenvertaisuuden sekä solidaarisuuden arvot.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Demariopiskelijat

Sivistys mukaan budjettiriiheen, Suomen hallitus – Osaamisen korjausvelka on kestämätön16.9.2019 12:22:37 EESTTiedote

Suomen hallitus kokoontuu tällä viikolla neuvottelemaan ministeriöiden määrärahojen mitoituksesta. Valtionvarainministeriön taannoinen ehdotus valtion talousarvioesitykseksi sisälsi paljon hyvää, mutta hämmennystä herätti korkeakoulutuksen määrärahojen vähyys. Moni korkeakoulu varautui rahoituksensa lisääntymiseen ja valtiovarainministeriön budjettiesityksen tultua julki hämmennys korkeakoulukentällä oli suuri. “Sivistys on sosiaalidemokraattiselle liikkelle kivijalka. Vaikka hallitusohjelmassa ei välttämättä olisikaan luvattu määrärahoja täysimääräisenä vielä tälle vuodelle, on ehdottoman tärkeää että sosialidemokraatit vaativat pääministeri Antti Rinteen johdolla korkeakoulutukselle hallitusohjelmassa mainitut 60 miljoonaa euroa. Koulutuksen kunnianpalautus oli mitä mainioin teema vaaleissa, mutta tämä kunnianpalautus vaatii myös konkreettisia tekoja. Hallitusohjelmassa luvatut rahoituslisäykset ovat hyvä alku. Sipilän hallituksen puolen miljardin euron korkeakoululeikkausten jälkeen

Ei ruusuja, vaan tasa-arvoa Suomen uusi hallitus8.3.2019 14:30:10 EETTiedote

Naistenpäivä on historiallinen jäänne siltä ajalta, kun tasa-arvon tavoitteluksi riitti kerran vuodessa asian pahoitteleminen äideille, tyttärille ja vaimoille. Sekä sen kuuluisan ruusun antaminen. Yhden päivän voimalla naiset joutuvat kestämään Euroopan pahinta lähisuhdeväkivaltaa, miehiä huonompaa palkkausta ja epävakaata työmarkkina-asemaa. Suurin osa korkeakouluopiskelijoista on naisia, mutta korkeampi koulutusaste ei siltikään näyttäydy korkeampana palkkauksena tai johtotehtävien jakautumisessa. Rahan sanotaan olevan yhteiskunnassamme arvostuksen todellinen mittari, ja nykyinen hallitus on todellakin näyttänyt mitkä sen arvot ovat. Tällä hallituskaudella tasa-arvo on ottanut merkittäviä askeleita taaksepäin. Erityisen miesvaltaisia ovat hallituspuolueiden keskustan ja sinisten eduskuntaryhmät, ja tämä on näkynyt karulla tavalla hallituksen politiikassa. Tasa-arvon vastaiset teot ovat surullista luettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Ensin hallitukselta unohtui tasa-arvosuunnitelm

Toisen asteen opinto-ohjaus tarvitsee lisäresursseja6.3.2019 14:19:47 EETTiedote

Jokin aikaa sitten Helsingin Sanomissa julkaistiin artikkeli nimeltä Liikaa vaihtoehtoja, joka keskittyi multipotentiaaleihin. Multipotentiaalit ovat artikkelin mukaan henkilöitä, joilla ei ole kutsumusta tietylle alalle vaan useita kiinnostuksen kohteita. Artikkelissa puhuttiin myös siitä, kuinka toisella asteella pitäisi valita oma urapolku ja entäpä jos ei ole selvää suuntaa mihin jatkaa. Multipotentiaali tai ei, mutta toisella asteella pitäisi osata vastata vastata siihen lopullisen tuntuiseen ja vähän pelottavaankin kysymykseen “mikä musta tulee isona”. Olen itse valmistunut ylioppilaaksi 2015 ja oman kokemukseni perusteella lukio-opetuksessa opinto-ohjaus painottui nimenomaan lukiokurssien valintaan eikä niinkään jatko-opintojen suunnitteluun. Itse päädyin opiskelemaan vasta välivuoden jälkeen ja nyt vietän uutta välivuotta pohtien mitä oikeastaan haluaisin tehdä. Moni muu on kokenut saman. Koulutus kannattaa -selvityksen (2015) mukaan noin 30 prosenttia ylioppilastutkinnon suori

Toisen asteen maksuttomuus on myös korkeakoulutuksen saavutettavuuden edellytys26.2.2019 10:47:39 EETTiedote

Suomessa toisen asteen koulutus on pitkään ollut tosiasiallinen peruskoulutusaste. Nykyään pelkällä peruskoululla on lähes mahdoton saada työtä ja näiden paikkojen määrä vähenee entisestään. Korkeakoulutututkinnon suorittaneiden määrä Suomessa laskee tasaiseen tahtiin ja korkeakoulutettujen osuus väestöstä on jo alle OECD-maiden keskiarvon. Näiden tilastojen valossa toisen asteen koulutuksen kustannukset opiskelijoille ovat suorastaan hälyttävät. Esimerkiksi lukion käymisen kustannukset saattavat nousta 2600 euroon. Suomen lukiolaisten liiton selvityksen mukaan 60 prosentille perheistä kustannukset aiheuttavat taloudellisia haasteita. Toisen asteen hintalappu paitsi aiheuttaa päänvaivaa, rajaa myös myöhempiä koulutusmahdollisuuksia: lähes kymmenesosalla opiskelijoista taloudellinen tilanne vaikuttaa opiskelupaikan valintaan toisella asteella. Suomen koulutuspolku on raivauksen tarpeessa. Hyvin koulutettu väestö on pienelle maalle menestymisen elinehto, eikä meillä ole varaa rajata opis

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme