Osaamisvaje suurin haaste työn murroksessa

Työn murros, digitalisaatio ja älykäs automaatio muuttavat seuraavina vuosikymmeninä paitsi toimialoja ja yrityksiä, myös työntekijältä vaadittavia ominaisuuksia. Tänään julkaistu Välähdyksiä tulevaisuudesta -raportti kertoo, että tulevaisuuden työidentiteetin elementtejä ovat kyky nähdä mahdollisuuksia ja rohkeus tarttua niihin. Lisäksi tarvitaan kykyä lukea tulevaa ja päätellä, mitä osaamista tarvitaan.

MindMill Networkin senior advisor Marjaana Toiminen haastatteli raporttia varten lähes 30 asiantuntijaa, tutkijaa ja yritysjohtajaa eri toimialoilta. Selvityksen tarkoituksena on pohtia, miten työ todennäköisesti muuttuu, mitä uutta työtä syntyy ja mitä murros tarkoittaa yksittäisen työntekijän kannalta.

- Yksilön vastuun kasvamista korosti moni. Yksi haastatelluista totesi osuvasti, että työntekijä voi ikään kuin huomaamattaan ajautua ulos työmarkkinalta, koska muutokset eivät ole usein nopeita eivätkä dramaattisia, Toiminen sanoo.

Ammattitaidon kehittämiseen ja alan vaihtamiseen tarvitaan raportin mukaan ripeästi lyhytkestoisia, käytännönläheisiä oppimismahdollisuuksia.

- Oman työidentiteetin arviointi ei ole helppoa, eikä murroksen mukainen taitojen päivityskään. On eri asia nähdä, että uteliaisuus ja kyky oppia uutta ovat tärkeimpiä ominaisuuksia tulevaisuudessa kuin ymmärtää, mitä ne itse kullekin tarkoittavat. Siihen tarvitaan tukea, jollaista on vielä toistaiseksi työelämässä vähän tarjolla, Toiminen huomauttaa.

Rajatut toimenkuvat historiaan

Välähdyksiä tulevasta -raportissa pohditaan myös, miten työn murros pakottaa yrityksiä muuttumaan.

- Digitaalisen murroksen edetessä yrityskulttuuri ja johtamistavat muuttuvat. Uskottavat arvot sekä erilaiset itseohjautuvuuteen ja osallisuuteen perustuvat toimintatavat ovat entistä tärkeämpiä. Tulevaisuudessa työntekijöitä palkataan useammin laajennettuun työrooliin kuin rajattuun toimenkuvaan.

Työn muutosta myös tarkastellaan usein vain pitkällä tähtäimellä. Toimisen mukaan onkin tärkeää katsoa, mitä teknologiaan myönteisesti suhtautuvissa yrityksissä tapahtuu jo nyt. Työtehtävien ja ammattien muutos sekä osaajapula näkyivät jo lähes kaikkien haastateltavien yrityksissä.

- Polarisaatiotrendi voimistuu myös Suomessa. Asiantuntija- ja toimistotöissä olevien ammattitaito ei vastaa kysyntään ja toisaalta huippuosaajien tarve kasvaa nopeasti. Samalla kun työttömyysaste on pysynyt korkeana, työvoimapula on levinnyt yhä useampiin ammattiryhmiin.

Toimisen mukaan asiantuntijoiden ja yritysjohtajien näkemykset työn tulevaisuudesta ovat kuitenkin optimistisia. Ihmistyön merkitys näyttää korostuvan automaation ja digitaalisten ratkaisujen yleistyessä.

- Osaamisen ja kysynnän yhteensovittaminen ja uudenlaisen täydennyskoulutuksen tarve tuli usein esille, samoin lainsäädännön ja tulevaisuuden työn yhteensovittaminen. Osaajapula näyttää vielä pitkään suuremmalta uhalta kuin robotisaation aiheuttama työttömyys, Toiminen toteaa.

Arviot vaikutuksista ristiriitaisia

Työn tulevaisuudesta keskustellaan yleensä työn ja ammattien katoamisen näkökulmasta. Nyt ilmestynyt raportti osoittaa, että arviot automaation ja tekoälyn vaikutuksista työelämään ovat ristiriitaisia. Niissä ei myöskään oteta riittävästi huomioon teknologian soveltamista hidastavia tekijöitä, uuden työn syntyä tai muita yhteiskunnallisia muutoksia.

- Yleinen käsitys on, että automaatio ja tekoäly lisäävät ihmisen kyvykkyyttä ja muuttavat työtehtäviä. Työtehtäviä ja ammatteja kyllä katoaa, useammin kuitenkin työtehtävät ja niissä tarvittavat taidot muuttuvat. On harhaanjohtavaa keskittyä pohtimaan ammattien katoamista, koska arviointi on vaikeaa. Keskustelu vie huomion pois sekä mahdollisuuksista että tavoista vastata muutokseen, Toiminen sanoo.

Välähdyksiä tulevasta -selvityksen rahoittivat Työeläkevakuuttajat Tela ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

- Työ uudistuu, kuten se on uudistunut ennenkin historiassa. Nyt on oikea aika hakea positiivisia suuntaviivoja siihen, minne ja miten uutta työtä syntyy, jotta toivo ja luottamus tulevaisuuteen säilyvät. Näissä keskusteluissa luodaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia sille, että eläke kasvaa kaikenlaisista ansioista myös tulevaisuudessa, sanoo Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

- Teknologian kehityksen myötä rakentuva uusi työ voi olla entistä mielekkäämpää ja samalla myös vaativampaa. Yksilön menestys ja motivaatio työssä riippuvat pitkälti osaamisesta ja myös asenteista – siitä, miten rohkeita tai arkoja olemme tarttumaan eteen tuleviin tilaisuuksiin, painottaa Sitran johtaja Timo Lindholm.

Raportin tulokset esitellään julkistustilaisuudessa Kulttuuritehdas Korjaamon Vintillä 1.6. klo 8:30-10:30 (ohjelma alkaa klo 9:00). Tilaisuutta voi seurata Twitterissä hastagilla #UusiTyö.