Finanssiala ry

Osakerahastopääomat laskussa – muut rahastot vetivät uusia sijoituksia

Jaa

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 496 miljoonaa euroa varoja. Lisäksi rahastopääoma laski epäsuotuisan markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli elokuun lopussa 136 miljardia euroa.

Elokuussa uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin muihin paitsi osakerahastoihin: Pitkän koron rahastoihin 582 miljoona euroa, yhdistelmärahastoihin 46 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 144 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 4 miljoonaa euroa. Osakerahastoista lunastettiin 1 272 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät elokuu 2022

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.8.2022

Osakerahastot

-1 272

-1 775

53 393

Yhdistelmärahastot

46

330

29 941

Pitkän koron rahastot

582

-637

28 338

Lyhyen koron rahastot

144

-2 066

15 734

Vaihtoehtoiset rahastot

4

195

8 828

YHTEENSÄ

-496

-3 952

136 234

Kesän kurssinousu jäi lyhyeksi iloksi ja markkinat kääntyivät alamäkeen elokuun jälkipuolella. Korkotaso on nousussa suurten inflaatiolukujen vanavedessä ja maailmantalouden kasvun odotetaan hiipuvan, mikä lisää epävarmuutta osakemarkkinoilla pidemmällä aikavälillä.

Euroalueen talouden näkymät näyttävät alkaneen syksyn sekä ensi talven osalta huolestuttavilta. Euro on jatkanut heikentymistään ja edelleen kiihtyvä inflaatio luo paineita Euroopan keskuspankin tuleville korkopäätöksille. Raaka-ainemarkkinoilla öljyn hinta laski elokuussa, mutta maakaasun hinta jatkoi nousuaan. Talven lähestyessä energiakriisin pelätään pahentuvan entisestään Venäjän kaasutoimitusten vähentyessä.

”Markkinoiden heilahtelu iski ja iskee aina myös rahastoihin. Epävarmassa tilanteessa tavallisen sijoittajan on syytä pitää pää kylmänä, pysyä sijoitussuunnitelmassaan ja välttää äkkinäisiä reaktioita. Erityisen tärkeäksi nousee sijoitusten hajautus. Rahastossa yhtiökohtainen hajautus tulee ”kaupan päälle”, mikä vähentää yksittäisen yhtiön epäonnistumisen vaikutusta. Sijoittajan itsensä mietittäväksi jää rahastoa valittaessa varmistaa, että sijoitukset hajautuvat myös eri omaisuusluokkien ja markkinoiden välillä. Lopuksi ajallinen hajautus, kuten kuukausittainen säästäminen vähentää väärän ajoituksen riskiä”, toteaa johtava lakimies Jari Virta Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa varoja lunastettiin kaikista rahastoluokista, eniten Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista yhteensä 443 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,11). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät elokuu 2022

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.8.2022

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-86

-295

5 655

-21 %

Pohjoismaat

-102

-240

7 166

-23 %

Eurooppa

-265

-713

5 086

-15 %

Pohjois-Amerikka

-443

-324

7 536

1 %

Japani

-59

17

592

-11 %

Tyynenmeren alue

-101

30

978

-8 %

Kehittyvät markkinat

-49

-186

5 036

-11 %

Maailma

-143

25

19 861

-7 %

Toimialarahastot

-23

-89

1 485

-9 %

YHTEENSÄ

-1 272

-1 775

53 393

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin lähes kaikkiin rahastoluokkiin yhteensä 582 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sekä globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot -1,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Kaikkien rahastoluokkien Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.

milj. EUR

Nettomerkinnät elokuu 2022

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.8.2022

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

157

227

5 369

-12,7 %

Luokitellut yrityslainat EUR

367

-108

8 826

-11,9 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

41

-70

3 287

-9,9 %

Valtioriski maailma

2

56

208

-1,2 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-1

-509

6 368

-6,3 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-1

2

1 524

-7,8 %

Kehittyvät markkinat

17

-235

2 756

-9,1 %

YHTEENSÄ

582

-637

28 338

 

Rahastoraportti,elokuu 2022

Markkinakatsaus, elokuu 2022

Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl. 

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Omaisten taakkaa kevennettävä – poliitikoilta vahva tuki vainajan asiat yhteen kokoavalle sähköiselle alustalle23.11.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Peräti 86 prosenttia päättäjistä kannattaa palvelualustaa, josta omaiset saisivat kaikki olennaiset tiedot vainajan sukulaissuhteista ja omaisuudesta heti, kun tieto kuolemasta on kirjattu. Vasemmistoliiton kannattajista alustaa puoltaa sata prosenttia vastaajista. Tieto käy ilmi Finanssiala ry:n (FA) Aula Researchilla teettämästä vaikuttajakyselystä. Finanssiala on yhteistyökumppaneineen edistänyt kuoleman ekosysteemiksi kutsuttua sähköistä järjestelmää, joka kokoaisi eri tahojen tiedot yhteen palveluun helpottamaan omaisten taakkaa. Aiheesta keskustellaan Finanssiala ry:n pyöreän pöydän webinaarissa 23.11.2022 kello 9. Linkki tilaisuuteen tiedotteen lopussa.

Kolme neljäsosaa päättäjistä tukee kansankapitalismia – sijoittamisen verotuksen kiristäminen ei saa kannatusta oikealla eikä vasemmalla16.11.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Lähes kolme neljäsosaa (72 prosenttia) poliittisista päättäjistä on sitä mieltä, että suomalaisten halukkuutta säästämiseen ja sijoittamiseen, kansankapitalismiin, ei saa heikentää kiristämällä sijoittamisen verotusta. Päättäjien kannat ilmenevät Aula Research Oy:n Finanssiala ry:n (FA) toimeksiannosta päättäjille ja viranomaisille suunnatussa kyselyssä. Poliittisten päättäjien parista vastaajaryhmiä olivat mm. kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluejohto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet. Kyselyyn vastasi 127 poliittista päättäjää.

Finanssialan maksamat yhteisöverot nousivat reiluun 900 miljoonaan euroon – yhteisöverotilaston 12:n kärjessä neljä finanssiyhtiötä9.11.2022 09:38:46 EET | Tiedote

Finanssialan koko verokädenjälki oli vuonna 2021 noin 4,8 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (920 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (848 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (999 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (610 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (960 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa).

Suomen erityispiirteitä ei ole vielä riittävästi otettu huomioon Basel-pankkisääntelyssä – huolena asunto- ja yrityslainat8.11.2022 17:38:30 EET | Tiedote

Pankkien vakavaraisuutta sääntelevä Basel III -uudistus uhkaa vähäriskisiä asunto- ja yrityslainoja. Juuri tällaiset lainat ovat Suomen pankkimarkkinalle tyypillisiä. Finanssialan huoli on, että jos sääntelyuudistus toteutuu ehdotetussa muodossa, kannattaako kotitalouksien ja yritysten enää ottaa lainoja ja investoida vai laittaa odotteluvaihde päälle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme