Tampereen yliopisto

Osallistaminen vaikuttaa Itämeren ympäristö- ja luonnonvarojen hallintaan

Jaa

Ympäristö- ja luonnonvarojen hallinta on keskeisessä roolissa, kun ratkaistaan Itämeren ympäristöongelmien torjunnan ja luonnonvarojen kestävän käytön haasteita. HTM Mia Pihlajamäki tutki väitöskirjassaan hallintajärjestelmien tehokkuutta. Tutkimus esittää kriteerejä tehokkaammalle hallinnalle ja osoittaa, miten osallistaminen vaikuttaa kriteerien saavuttamiseen.

Pihlajamäen väitöstyössä tarkasteltiin hallinnan tehokkuutta vertailemalla rehevöitymisen torjunnan ja silakkasaaliiden kestävän käytön hallintajärjestelmiä. Rehevöityminen on yksi Itämeren merkittävimmistä ympäristöongelmista. Silakan kalastuksen kestävyyttä puolestaan heikentää saaliin runsas käyttö turkiseläinten rehuna sen sijaan, että silakka päätyisi ihmisravinnoksi.

Itämeren ympäristö- ja luonnonvarojen hallinnan tehostaminen vaatii tutkimuksen mukaan toimenpiteiden järjestelmällisempää koordinointia. Lisäksi politiikkatavoitteet olisi määriteltävä tarkemmin ja eri politiikkasektorit tuotava kiinteämmin yhteen. Päätöksenteossa tulee huomioida Itämeren alueen sosiologinen ja kulttuurinen monimuotoisuus sekä hyödyntää monia tietolähteitä.

Tutkimus osoittaa, miten osallistamiskäytännöt ovat vaikuttaneet siihen, ettei edellä mainittuja kriteereitä ole saavutettu. Pihlajamäen mukaan joidenkin toimijoiden jättäminen tiedontuotannon ja politiikkaprosessien ulkopuolelle on osaltaan johtanut kriteerien laiminlyöntiin, mikä on heikentänyt hallinnan tehokkuutta. Joissain tapauksissa kriteerien saavuttaminen edellyttää kohdennetumpaa ja rajallisempaa osallistumista.

– Osallistaminen voi edistää kriteerien saavuttamista monin tavoin. Se edellyttää kuitenkin huolellista pohdintaa siitä, kenet tulisi osallistaa, miten, ja mihin tarkoitukseen kyseisessä hallintakontekstissa, Pihlajamäki sanoo.

Pihlajamäen väitöstutkimus huomioi, että rehevöitymisen torjunta ja silakkasaaliiden kestävä käyttö ovat aiheina hyvin erilaisia. Tämän vuoksi tehokkaan hallinnan edellytyksistä ei ole olemassa yhtä mallia, joka sopisi sellaisenaan molempiin tapauksiin. Myös osallistamisen vaikutus kriteerien saavuttamiseen vaihtelee tapauksen mukaan.  

– Kriteerejä ja osallistamista tulisi aina tarkastella yksityiskohtaisesti kyseisen tapauksen näkökulmasta. Esimerkiksi rehevöitymisen torjunta peräänkuuluttaa koordinaattoria, jolla on toimeenpanovaltaa varmistaa tarvittavien toimenpiteiden toteutus kaikissa Itämeren rannikkovaltioissa, Pihlajamäki toteaa.

– Silakkasaaliiden kestävän käytön hallinta puolestaan edellyttää proaktiivista koordinaattoria, joka pyrkii osallistamaan keskeisiä toimijoita luomalla edellytyksiä toimenpiteille, joita tarvitaan lisäämään silakkasaaliiden käyttöä ihmisravintona. Tämä tapahtuu määrittelemällä politiikkatavoitteita, tarjoamalla kannustimia, ja tukemalla tarvittavia toimenpiteitä.

Hallintotieteiden maisteri Mia Pihlajamäen ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Fishing for fit: exploring the effectiveness of Baltic Sea environmental and resource governance tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 24.9.2021 kello 12 Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii professori Marko Joas Åbo Akademista. Kustoksena toimii professori Pekka Jokinen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mia Pihlajamäki
040 763 8696
mia.pihlajamaki@tuni.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Verotutkimuksen huippuyksikkö Tampereen yliopistoon14.10.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut Tampereen yliopiston johtaman verotutkimuksen konsortion huippuyksikköohjelmaansa. Huippuyksikön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa verotuksesta ja tulonsiirroista. Tutkimuksen tulokset voivat vaikuttaa olennaisesti yhteiskuntapoliittisiin suosituksiin verojärjestelmää suunniteltaessa. Huippuyksikössä ovat mukana myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT sekä Helsingin yliopisto.

3D-mallintaminen toimii hyvänä perustana nenä- ja sivuonteloiden tutkimiselle13.10.2021 10:45:25 EEST | Tiedote

Nenä- ja sivuonteloiden kuvantamistutkimukset perustuvat nykyään tietokonetomografiaan, jolla saadaan hyvä hahmotus nenän ja sen sivuonteloiden rakenteista, mutta ei niiden toiminnallisesta tilanteesta. Toiminnallisten nenävirtauksen mittaustutkimusten luotettavuus vaihtelee, eivätkä niiden tulokset yhdessä kuvantamislöydösten kanssa ole aina yhteneviä tukkoisesta nenästä kärsivien potilaiden oireiden kanssa. Lääketieteen lisensiaatti Olli Valtonen totesi väitöstutkimuksessaan, että tietokonetomografiaan pohjautuvat 3D-mallinnukset toimivat luotettavan tasoisesti tutkimuskäyttöä varten.

Asteroidien sisärakenne selville tomografisen tutkan avulla – tiedosta apua aurinkokunnan syntyvaiheiden selvittämisessä ja asteroidien torjunnassa13.10.2021 09:18:36 EEST | Tiedote

Diplomi-insinööri Liisa-Ida Sorsa osoittaa matematiikan alan väitöskirjassaan, että matalataajuisella tutkalla mitaten voidaan tunnistaa pienten taivaankappaleiden kuten kivikasa-asteroidien sisärakenteista esimerkiksi onkaloita, halkeamia tai tihentymäalueita asteroidia kiertävästä satelliitista käsin. Tieto auttaa selvittämään aurinkokunnan syntyvaiheita, torjumaan asteroidien törmäyksiä Maahan sekä kohdentamaan malminetsintää.

Turvallisuusviranomaisten työhön tehoa työyhteisötaitoja johtamalla12.10.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Turvallisuusviranomaisten työssä on perinteisesti korostettu johtamista ja esimiestyötä puhuttaessa strategisiin tavoitteisiin pääsemisestä. Hallintotieteiden maisteri Arto Hietasen tuore väitöskirja osoittaa, että myös työntekijöiden työyhteisötaidot ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Tutkimustulokset nostavat esille työyhteisötaitojen johtamisen tärkeyden osana organisaation strategisen henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme