Helsingin yliopisto

Osallistava taide saa aikaan muutosta

Jaa

Monen nykytaideteoksen kohdalla ei pelkkä katsominen enää riitä. Toteutuakseen teokset edellyttävät yleisöltään myös osallistumista. Riikka Haapalaisen väitöstutkimus osoittaa, että osallistuminen voi saada aikaan toisin näkemistä ja toivoa.

Tietämättään tai tarkoituksella osallistavaan teosprosessiin osallistuessaan ihmiset irrottautuvat arjen rutinoituneista kuvioista ja jo valmiiksi käsikirjoitetuista rooleistaan. Taide toimii lähetteenä, joka mahdollistaa nykyhetken kritiikin – toisin näkemisen ja vaihtoehtojen löytämisen, Riikka Haapalainen kuvaa.

Tutkimusaineiston kuusi nykytaideteosta käsittelevät osallistumista eri tavoin, mm. vieraanvaraisuuden, instituutiokritiikin ja rahan välittämien ihmis- ja esinesuhteiden kautta. Teosten joukossa on mm. suomalaisen Minna Heikinahon Ilmainen aamiainen (1994) ja tanskalaisen Superflex-taiteilijaryhmän Free Shop, joka on toteutettu esim. IHME-nykytaidefestivaalilla Helsingissä 2011. Teoksissa taide paikantuu arkeen ja liikkuu eri puolilla kaupunkia tiloissa, joissa ihmiset kohtaavat ja osallistuvat: kadulla, kahvilassa, kaupassa ja koulussa.

Toivo saa liikkeelle

Tutkimus osoittaa, että osallistavalla taiteella voi olla utooppinen muutosvoima: se voi olla toivon ilmaus.

- Toivo saa ihmiset liikkeelle. Se voi ilmetä esimerkiksi välittämisenä ja avunantona, ilmaisena ruokana ja palveluina tai yllättävinä lahjoina, Riikka Haapalainen kertoo.

Tutkimuksen teosesimerkeissä nouseekin keskeiseksi jakaminen ja ilmaisuus. Kun ihmisten välisistä suhteista poistettiin raha ja vaihdantatalouden periaatteet, tilalle nousi ajatus radikaalista vieraanvaraisuudesta: lahjasta joka ei edellytä vastalahjaa.

Tämänkaltainen lahja toimii vastakkaisella logiikalla kuin hyöty- ja tuloskeskeinen ajattelu. Siksi sen prosesseissa voi syntyä muutosta, joka voimauttaa, aktivoi ja purkaa ihmisten ja yhteiskunnan luomia raja-aitoja. Ja siksi osallistavan taiteen menetelmät asettuvat aivan jakamistalouteen ja kaupunkiaktivismiin liittyvän ajankohtaisen keskustelun ytimeen.

Toisin näkemistä taiteen avulla

Riikka Haapalainen muistuttaa, ettei osallistava taide välttämättä edellytä osallistujilta mitään erityistä taitoa tai osaamista.

- Osallistava taide muistuttaa leikkiä, mutta yhdellä erolla: leikin loputtua maailma palautuu entiselleen. Taideintervention jälkeen jotain on saattanut muuttua.

Taide saa huomaamaan asioita, joita ei muutoin arjessa huomaisi, kohtaamaan ihmisiä joita ei muutoin näkisi ja ajattelemaan ajatuksia, joita ei muutoin ajattelisi. Siksi taide voi lisätä suvaitsevaisuutta, luovuutta ja innovaatioita ja voimakkaampaa osakkuutta yhteisiin asioihin. Taide on siis tärkeää paitsi jokaisen arjessa myös yhteiskunnallisesti. Tämän takia taidetta tulisi tukea itseisarvona.

**

FM, KK Riikka Haapalainen väittelee 26.1.2018 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Utopioiden arkipäivää - Osallistumisen ja muutoksen paikkoja nykytaiteessa 1980-2011". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XII, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on yliopistonlehtori Leena-Maija Rossi, Lapin yliopisto, ja kustoksena on professori Kirsi Saarikangas.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Yhteyshenkilöt

Riikka Haapalainen
riikka.haapalainen@helsinki.fi
p. 040 523 5544

Kuvat

Superflex 2011. Free Shop (Levykauppa Digelius, Helsinki). Kuva: IHME-nykytaidefestivaali/Veikko Somerpuro.
Superflex 2011. Free Shop (Levykauppa Digelius, Helsinki). Kuva: IHME-nykytaidefestivaali/Veikko Somerpuro.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Datatieteen tutkijat ja uudet menetelmät esillä Helsingin Tiedekulmassa tiistaina 29.5. kello 9-1525.5.2018 14:24Tiedote

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto etsivät datatieteen menetelmille uusia käyttötapoja yhteisessä HiData-tutkimuskeskuksessa, Helsinki Centre for Data Science, joka esittäytyy Tiedekulmassa tiistaina 29.5., Yliopistonkatu 4. Tilaisuus on avoin ja antaa yleiskäsityksen datatieteen menetelmistä ja mahdollisuuksista eri tieteenaloilla. Tarkoitus on myös ideoida uusia tutkimusalueita ja sovelluksia.

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun25.5.2018 09:00Tiedote

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.

Åkrarnas gipsbehandling effektiviserar vattenskyddet inom jordbruket25.5.2018 09:00Tiedote

Gipsbehandlingen av åkrar har visat sig vara effektiv, säker och även accepterad av bönderna som en metod att minska jordbrukets fosforbelastning på Östersjön. Resultaten bygger på ett omfattande pilotprojekt där gipsspridning har testats i Egentliga Finland. Om gipsbehandlingen togs i bruk i större utsträckning skulle det bli möjligt att uppfylla de mål som Skyddskommissionen för Östersjön (HELCOM) har fastställt för Finlands del när det gäller att minska fosforbelastningen. Gipsbehandlingen har stor potential med tanke på hela Östersjön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme