”Uusien tutkinto-ohjelmien suunnittelua ovat ohjanneet eri alojen työvoimatarve ja Oulun yliopiston profiloituminen. Kansainväliset, monialaiset tutkinto-ohjelmat tuottavat osaajia Oulun alueen yrityksiin ja elinkeinoelämän palvelukseen”, Oulun yliopiston koulutusrehtori Tapio Koivu sanoo.

Esimerkiksi Business Analytics maisteriohjelman tuottamalle uudelle, monialaiselle data-analytiikka-osaamiselle on kasvava tarve yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä.

Digitalization, Computing and Electronics (Dice) -tutkinto-ohjelma tuottaa IT-alan osaajia työvoimapula-aloille sekä tutkimuslaitosten palvelukseen. Tarjolla on maisterivaiheen ohella myös kandidaattiopinnot.

Chemistry of Sustainable Processes and Materials -tutkinto-ohjelma kouluttaa kemian osaajia.

Uuden Epidemiology and Biomedical Data Science -maisterikoulutuksesta valmistuneet ovat keskeisiä osaajia esimerkiksi kansansairauksien kuten diabeteksen ja masennuksen esiintymisen tai altistavien tekijöiden kartoittamisessa, ja koronan kaltaisissa pandemioissa.

Kaikki kansainväliset tutkinto-ohjelmat > 

Uusi väestöterveystieteen maisteriohjelma yhdistää lääketieteen ja datatieteet

Eri tieteenaloja yhdistävä Epidemiology and Biomedical Data Science -koulutus tuottaa kansanterveyden asiantuntijoita, jotka pystyvät analysoimaan ja ennustamaan sairauksien esiintyvyyttä ja seurauksia koko väestön tasolla. Opiskelijoille kasvatetaan syvä ymmärrys sekä epidemiologiasta että data-analytiikasta sairauksien leviämisen ymmärtämiseen ja innovaatioiden kehittämiseen.

Epidemiologian ja datatieteen maisterit voivat työllistyä esimerkiksi ICT-alalle, jonka osaajapula koskee myös terveysteknologiaa. Datatieteen dosentti Susanna Pirttikankaan mukaan datan määrää kasvaa kaikkialla, koska kaikki asiat digitoidaan: ”Tätä dataa pitää pystyä myös analysoimaan koneellisesti. Valmistuneilla on oltava käsitys datan laadusta, matemaattisista malleista ja niiden soveltamisesta erilaisten ilmiöiden kuvaamisessa. Näin voidaan esimerkiksi selvittää tilannekuva ja rakentaa korrelaatioita ja assosiaatioita, joiden avulla ennustetaan sairauksien leviämistä.”

Ala tuottaa myös jännittäviä innovaatioita, kuten koronavilkun. Uudet maisterit voivat päätyä esimerkiksi myös terveyteen liittyviin hallinto- tai koulutustehtäviin, tutkijaksi tai tutkimushallintoon. Uuden koulutuksen kansainvälisyys ja englanninkielisyys on luontevaa, sillä Suomessa lääketieteen tutkimuksessa ja ICT-puolella työkieli on usein englanti.

Kuvassa: Kliinisen epidemiologian professori Jouko Miettusta ja datatieteen dosentti Susanna Pirttikangasta yhdistävät matematiikan ja tilastotieteen osaamisen lisäksi ymmärrys poikkitieteellisen osaamisen tärkeydestä ja tarpeesta. Kuva Mikko Törmänen.