Oulun yliopisto

Oulun yliopistossa kehitetään öljy- ja metallipäästöjen monitorointia ja hallintaa

Jaa

Kaivosteollisuuden päästöt aiheuttavat ympäristöön joutuessaan merkittävää vahinkoa. Jotta näihin ympäristövahinkoihin voidaan reagoida mahdollisimman nopeasti, tulee kaivos- ja satama-alueiden vesiä monitoroida jatkuvatoimisesti. Oulun yliopistossa on meneillään tutkimushanke, jossa kehitetään öljyn ja metallien jatkuvatoimista mittausmenetelmää ja mallinnetaan satama-alueiden öljypäästöjen leviämistä.

Kesäkuussa 2015 alkaneessa kaksivuotisessa ”Öljy- ja metallipäästöjen jatkuvatoiminen mittaaminen kaivoksissa ja satamissa sekä niiden leviämisen CFD-pohjainen mallintaminen (JaMit)” -hankkeessa kehitetään mm. jatkuvatoimista mittausmenetelmää öljyn, nikkelin ja elohopean samanaikaiseen mittaamiseen. Hankkeessa tehtävällä mittausmenetelmän kestävyyden arvioinnilla saadaan tietoa kehitettävän järjestelmän taloudellisista, ympäristöllisistä ja sosiaalisista vaikutuksista. Kehitettävä mittauskonsepti pyritään kaupallistamaan hankkeen jälkeen. Hankkeessa tehtävän virtausmallinnuksen (CFD) avulla selvitetään, kuinka öljy leviää erilaisissa olosuhteissa ja kuinka jäätä voitaisiin hyödyntää pohjoisten satama-alueiden öljyntorjunnassa.

Nikkelin mittaukseen on hankkeen aikana kehitetty uudenlainen elektrodi, jonka ympärille on suunniteltu ja rakennettu kenttäkelpoinen raskasmetallien mittaamiseen soveltuva laitteisto. Mittaustulokset voidaan lähettää reaaliaikaisesti palvelimelle ja mahdollisiin pitoisuuksien nousuihin voidaan reagoida nopeasti. Mittausjärjestelmää on testattu kenttäkokeilla kaivosteollisuudessa ja laitteen on havaittu toimivan hyvin haastavissa arktisissa olosuhteissa. Tänä keväänä ohjelmassa on ollut reaaliaikaisen öljymittauksen pilotointi Rauman satamassa. Tavoitteena on testata myös laitteiston kenttäkelpoisuus ja toimivuus öljyn mittauksessa haastavissa olosuhteissa. Parhaillaan hankkeessa arvioidaan kehitettyjen mittausmenetelmien taloudellista, ympäristöllistä ja sosiaalista kestävyyttä.

Virtausmallinnuksella on tutkittu eri jäätyyppien vaikutusta raskaan ja kevyen öljyn leviämiseen satama-altaassa. Mallinnuksen perusteella on havaittu, että sohjo imee öljyä itseensä ja hidastaa öljyn leviämistä verrattuna avoimessa meressä tai kiinteän jään alla tapahtuvaan öljyn leviämiseen. Kiinteä jää puolestaan voi toimia esteenä öljyn leviämiselle, jos jää on tarpeeksi paksua.

JaMit-hanke toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston yksiköiden (Ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusyksikkö (ECE) ja Mittaustekniikan yksikkö, Kajaani) ja Kemi-Tornion ammattiopisto Lappian kanssa. Hankkeessa työskentelee useita tutkijoita ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 340 000 euroa. Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämän EAKR-rahoituksen lisäksi hanketta rahoittavat projektissa mukana olevat yritykset Euroports, EHP-Tekniikka ja Measurepolis.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hankkeen johtaja professori Riitta Keiski, puh. 0294 48 2348
Koordinaattori, TkT Satu Pitkäaho, puh. 0294 48 2374
Tutkimuspäällikkö, FT Jarkko Räty puh. 0294 48 4638
sähköpostit: etunimi.sukunimi@oulu.fi

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: DLBCL, primaari ja sekundaari keskushermostoilmentymä, hoito ja ennaltaehkäisy17.11.2017 14:14Tiedote

Väitöstutkimuksessa arvioitiin primaarin aivolymfooman (PCNSL) hoitoa ja hoidon vaikuttavuutta tavanomaisella yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla, sekä analysoitiin OYS:ssa vuonna 2007 käyttöönotetun veriaivoesteen aukaisuhoidon avulla ensi-tai toisessa linjassa hoidetut aivolymfoomapotilaat. Lisäksi arvioitiin sekundaarisen aivolymfooman (SCNSL) ilmaantuvuutta korkean uusiutumariskin diffuusia suurisoluista b-solulymfoomaa sairastavilla potilailla, jotka saivat joko tavanomaista immunokemoterapiaa tai siihen kombinoitua keskushermostoon suunnattua profylaksiahoitoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme