VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Pääjohtaja Tytti Yli-Viikari: ”Reaaliajassa tapahtuva poliittinen päätöksenteko vaatii uudenlaista tukea virkamiehiltä”

Jaa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut vuosikertomuksensa eduskunnalle. Pääjohtaja Tytti Yli-Viikari nostaa katsauksessaan esiin politiikan ja virkamiesvalmistelun kohtaanto-ongelmat. Poliittinen päätöksenteko on muuttunut ja tarvitsee onnistuakseen avointa, läpinäkyvää, nopeaa ja vuorovaikutteista virkamiesvalmistelua. Virkamiesten vastuulla on nostaa esille, mikä on mahdollista ja mahdotonta lainsäädännön ja valtiontalouden näkökulmasta. Yli-Viikari tuo esiin myös tarpeen valtioneuvoston omalle riskienhallintapolitiikalle.

Tytti Yli-Viikari: ”Nykypolitiikka ei enää taivu aikaa vievään virkamiesvalmisteluun”

VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikari nostaa vuosikertomuksen pääjohtajankatsauksessaan esiin politiikan ja virkamiesvalmistelun kohtaahto-ongelmat.

- Kiireen tuntu, roolien sekoittuminen ja resurssien niukkuus aiheuttavat kovaa painetta. Muuttuneet odotukset avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle sekä asioiden monimutkaisuus ja nopeatahtinen tuloksista viestiminen haastavat virkamiestyötä. Virkamiehet ovatkin alkaneet jakaa tietoa, verkostoitua ja käydä avointa keskustelua sosiaalisessa mediassa. Lisäksi kokeilukulttuuri on vahvistunut, Yli-Viikari pohtii.

Yli-Viikarin mukaan virkamiesten tulisi tarkastella omia toimintatapojaan kriittisesti ja pohtia, miten poliittisille toimijoille voitaisiin tarjota uudenlaista tukea ja palveluja. Reaaliajassa tapahtuva poliittinen päätöksenteko on vaativaa. Tuloksia odotetaan nopeasti ja uusiin asioihin siirrytään ennen kuin aiemmista kokemuksista on opittu. Jos virkamiesvalmistelu ei uusiudu tarjotakseen politiikalle luotettavan ja relevantin alustan, tapahtuu ohijohtamista ja hallinnon ulkopuolelta tulevien impulssien johtamaa valmistelua. Tällöin päätöksenteossa käytettävän tietopohjan laatu ja vaikutusarviointien kattavuus kärsivät.

- Tarkastushuomiomme kuvastavat, että reaaliajassa ja sosiaalisen median mainingeissa tapahtuva politiikka ei taivu aikaa vievään ja yhtenäiseen virkamiesvalmisteluun. Tämä haaste politiikan toimijoiden ja virkamieskunnan tulisi ratkaista yhdessä, Yli-Viikari korostaa.

Yli-Viikari toteaa, että tällä hetkellä Suomen toimintakulttuuri arviointeineen ja mittauksineen kannustaa pikemminkin varmuuden tavoitteluun kuin uudistavaan riskinottoon. Riskit tulisi tunnistaa ja niille tulisi määritellä hyväksyttävä taso, jolloin riskienhallinta sallisi rohkeampaa toimintaa. Riskienhallinnan merkitys on erityisen suuri, kun päätöksiä tehdään valtioneuvoston tasolla. Kokonaisvaltaista riskienhallintaa tukisi valtioneuvoston oma riskienhallintapolitiikka.

Vuosikertomuksen pääteemoja ovat digitalisaatio, rakenteelliset uudistukset, sote- ja maakuntauudistus sekä innovaatiot

Digitalisaation myötä palvelujen tuottamiseen osallistuu valtion toimijoiden lisäksi yhä useampia osapuolia. Etenkään toimintavarmuutta ja tietoturvallisuutta koskevat vastuut eivät hallinnossa ole kaikin osin selviä. Rakenteellisten uudistusten yhteydessä korostuvat kattavat tietoperustat ja laadukkaat vaikutusarviot. Riskien ja epävarmuuden systemaattinen tunnistaminen edesauttaa tavoitteiden kannalta suotuisten valintojen tekemistä.

- Hallinnon rakenteellisten muutosten yhteydessä on varmistettava, että hallinnon palvelut pystytään tarjoamaan myös muutosvaiheiden aikana, korostaa ylijohtaja Marko Männikkö.

Sote- ja maakuntauudistuksen osalta vuosikertomuksessa on kiinnitetty huomioita säästötavoitteen toteutumisen näkökulmasta olennaisiin toimeenpanon riskeihin. Säästötavoitteen toteutuminen edellyttää eri osa-alueille asetettavia osa- ja välitavoitteita, joiden toteutumista seurataan systemaattisesti.

Elinkeinotoiminnan edistämiseen liittyen vuosikertomuksessa on muun ohella käsitelty valtion hankintatoiminnassa sovellettuja, innovaatiotoiminnan edistämiseen tähtääviä hyviä käytäntöjä. Innovatiivisuuden edistämisessä julkisin hankinnoin on suuri potentiaali, sillä julkisten hankintojen vuosittainen kokonaisarvo Suomessa on noin 35 miljardia euroa. Toistaiseksi innovatiivisia julkisia hankintoja on tehty valtiolla kuitenkin vähän.

- Kansalliset innovaatiostrategiat olisi jalkautettava nykyistä paremmin kaikkiin julkishallinnon hankintayksiköihin, toteaa Männikkö.

VTV luovutti vuosikertomuksensa eduskunnalle 19.9. Kertomuksessa virasto esittää yhteenvedon valtion taloudenhoidosta, hallinnosta ja eduskunnan kannalta tärkeimmistä tarkastushavainnoistaan.

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2017

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

pääjohtaja Tytti Yli-Viikari
040 525 3034, tytti.yli-viikari@vtv.fi

ylijohtaja Marko Männikkö (tuloksellisuustarkastus ja finanssipolitiikka)
0400 815 726 , marko.mannikko@vtv.fi

ylijohtaja Marjatta Kimmonen (tilintarkastus ja laillisuustarkastus)
050 534 7514, marjatta.kimmonen@vtv.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Porkkalankatu 1, PL 1119
00101 Helsinki

09 4321http://www.vtv.fi

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

De flesta fullmäktigeledamöter och ersättare som valts vid kommunalvalet lämnade in redovisningarna av valfinansieringen inom utsatt tid4.12.2017 12:01Tiedote

Statens revisionsverk (VTV) har publicerat en berättelse till riksdagen om tillsynen över valfinansieringen vid kommunalvalet 2017. Skyldigheten att redovisa valfinansieringen gäller alla invalda fullmäktigeledamöter och ersättare. Antalet redovisningsskyldiga vid kommunalvalet var 17 532 och de flesta av dessa lämnade in redovisningen inom utsatt tid. VTV uppmanade 1 639 redovisningsskyldiga att lämna in en redovisning av valfinansieringen, och för tillfället finns det åtta personer som inte har lämnat in redovisningen. Redovisningarna av valfinansieringen finns i tjänsten www.vaalirahoitusvalvonta.fi.

Suurin osa kuntavaaleissa valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valituista toimitti vaalirahoitusilmoituksensa määräajan puitteissa4.12.2017 12:00Tiedote

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut eduskuntakertomuksen vuoden 2017 kuntavaalien vaalirahoituksen valvonnasta. Vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuus koskee valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittuja. Ilmoitusvelvollisia oli kuntavaaleissa 17 532 henkilöä, joista valtaosa toimitti ilmoituksen määräaikaan mennessä. 1 639 ilmoitusvelvollista sai VTV:ltä kehotuksen vaalirahoitusilmoituksen toimittamisesta ja tällä hetkellä ilmoitus puuttuu vielä kahdeksalta henkilöltä. Vaalirahoitusilmoitukset ovat luettavissa www.vaalirahoitusvalvonta.fi-palvelussa.

Revisionsorgan i EU-länder bedömde finanspolitiska EU-, IMF- och OECD-rekommendationer7.11.2017 07:01Tiedote

Statens revisionsverk (VTV) medverkade i en parallell revision av sex EU-länders finanspolitik utifrån internationella organisationers finanspolitiska rekommendationer och medlemsländernas åtgärder för att minska de finanspolitiska riskerna. Utöver Finland deltog Nederländerna, Lettland, Portugal, Sverige och Slovakien i revisionen. Enligt resultaten från den parallella revisionen har EU, OECD och IMF gett liknande finanspolitiska rekommendationer till respektive land. Vad gäller Finland har dessutom en avsevärd del av rekommendationerna upprepats år efter år.

EU-maiden tarkastusvirastot arvioivat EU:n, IMF:n ja OECD:n talouspoliittisia suosituksia7.11.2017 07:00Tiedote

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) oli mukana kuuden EU-maan finanssipolitiikan rinnakkaistarkastuksessa, jossa tarkasteltiin kansainvälisten organisaatioiden talouspoliittisia suosituksia ja jäsenmaiden toteuttamia toimia julkisen talouden riskien pienentämiseksi. Tarkastuksessa olivat mukana Suomen lisäksi Hollanti, Latvia, Portugali, Ruotsi ja Slovakia. Rinnakkaistarkastuksen tulosten mukaan EU:n, OECD:n ja IMF:n talouspoliittiset suositukset ovat kunkin maan kohdalla olleet samansuuntaisia. Suomelle annetuissa suosituksissa on lisäksi ollut huomattavasti toistoa vuodesta toiseen.

De offentliga finanserna stärks inte enligt regeringens mål för den finansiella ställningen3.11.2017 07:01Tiedote

Enligt VTV:s bedömning förbättras den offentliga sektorns finansiella ställning inte i takt med regeringens mål för mandatperioden trots att ekonomin går bättre. När man eliminerar det förbättrade konjunkturlägets effekt på finanserna och utgår från finansministeriets prognos visar beräkningarna att det strukturella saldot för den offentliga sektorn försämras åren 2017 och 2018. Det strukturella saldot beräknas bli -1,3 procent i förhållande till bruttonationalprodukten år 2018 och hamnar då cirka 0,8 procentenheter från det medelfristiga målet (MTO). Trots att de offentliga finanserna stärks i år när ekonomin går bättre kommer inte heller det nominella balansmålet att uppnås under denna mandatperiod. Detta beror på att statsfinanserna stärks långsammare än planerat.

Julkisen talouden rahoitusasema ei vahvistu hallituksen tavoitteiden mukaisesti3.11.2017 07:00Tiedote

VTV:n arvion mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema ei tule parantuneesta taloustilanteesta huolimatta kohentumaan hallituksen tavoitteiden mukaisesti kuluvalla vaalikaudella. Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä, josta on poistettu suhdannetilanteen kohentumisen vaikutus rahoitusasemaan, heikkenee valtiovarainministeriön ennusteeseen perustuvien laskelmien mukaan vuosina 2017 ja 2018. Rakenteellinen jäämä on noin -1,3 prosenttia vuonna 2018, jääden noin 0,8 prosenttiyksikön päähän sille asetetusta keskipitkän aikavälin tavoitteesta (MTO). Vaikka parantunut taloustilanne on vahvistanut julkista taloutta vuonna 2017, ei myöskään julkisen talouden nimellistä tasapainotavoitetta tulla saavuttamaan tällä vaalikaudella. Tämä johtuu valtiontalouden rahoitusaseman tavoiteltua hitaammasta vahvistumisesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme