Pääjohtaja Tytti Yli-Viikari: ”Reaaliajassa tapahtuva poliittinen päätöksenteko vaatii uudenlaista tukea virkamiehiltä”

Tytti Yli-Viikari: ”Nykypolitiikka ei enää taivu aikaa vievään virkamiesvalmisteluun”

VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikari nostaa vuosikertomuksen pääjohtajankatsauksessaan esiin politiikan ja virkamiesvalmistelun kohtaahto-ongelmat.

- Kiireen tuntu, roolien sekoittuminen ja resurssien niukkuus aiheuttavat kovaa painetta. Muuttuneet odotukset avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle sekä asioiden monimutkaisuus ja nopeatahtinen tuloksista viestiminen haastavat virkamiestyötä. Virkamiehet ovatkin alkaneet jakaa tietoa, verkostoitua ja käydä avointa keskustelua sosiaalisessa mediassa. Lisäksi kokeilukulttuuri on vahvistunut, Yli-Viikari pohtii.

Yli-Viikarin mukaan virkamiesten tulisi tarkastella omia toimintatapojaan kriittisesti ja pohtia, miten poliittisille toimijoille voitaisiin tarjota uudenlaista tukea ja palveluja. Reaaliajassa tapahtuva poliittinen päätöksenteko on vaativaa. Tuloksia odotetaan nopeasti ja uusiin asioihin siirrytään ennen kuin aiemmista kokemuksista on opittu. Jos virkamiesvalmistelu ei uusiudu tarjotakseen politiikalle luotettavan ja relevantin alustan, tapahtuu ohijohtamista ja hallinnon ulkopuolelta tulevien impulssien johtamaa valmistelua. Tällöin päätöksenteossa käytettävän tietopohjan laatu ja vaikutusarviointien kattavuus kärsivät.

- Tarkastushuomiomme kuvastavat, että reaaliajassa ja sosiaalisen median mainingeissa tapahtuva politiikka ei taivu aikaa vievään ja yhtenäiseen virkamiesvalmisteluun. Tämä haaste politiikan toimijoiden ja virkamieskunnan tulisi ratkaista yhdessä, Yli-Viikari korostaa.

Yli-Viikari toteaa, että tällä hetkellä Suomen toimintakulttuuri arviointeineen ja mittauksineen kannustaa pikemminkin varmuuden tavoitteluun kuin uudistavaan riskinottoon. Riskit tulisi tunnistaa ja niille tulisi määritellä hyväksyttävä taso, jolloin riskienhallinta sallisi rohkeampaa toimintaa. Riskienhallinnan merkitys on erityisen suuri, kun päätöksiä tehdään valtioneuvoston tasolla. Kokonaisvaltaista riskienhallintaa tukisi valtioneuvoston oma riskienhallintapolitiikka.

Vuosikertomuksen pääteemoja ovat digitalisaatio, rakenteelliset uudistukset, sote- ja maakuntauudistus sekä innovaatiot

Digitalisaation myötä palvelujen tuottamiseen osallistuu valtion toimijoiden lisäksi yhä useampia osapuolia. Etenkään toimintavarmuutta ja tietoturvallisuutta koskevat vastuut eivät hallinnossa ole kaikin osin selviä. Rakenteellisten uudistusten yhteydessä korostuvat kattavat tietoperustat ja laadukkaat vaikutusarviot. Riskien ja epävarmuuden systemaattinen tunnistaminen edesauttaa tavoitteiden kannalta suotuisten valintojen tekemistä.

- Hallinnon rakenteellisten muutosten yhteydessä on varmistettava, että hallinnon palvelut pystytään tarjoamaan myös muutosvaiheiden aikana, korostaa ylijohtaja Marko Männikkö.

Sote- ja maakuntauudistuksen osalta vuosikertomuksessa on kiinnitetty huomioita säästötavoitteen toteutumisen näkökulmasta olennaisiin toimeenpanon riskeihin. Säästötavoitteen toteutuminen edellyttää eri osa-alueille asetettavia osa- ja välitavoitteita, joiden toteutumista seurataan systemaattisesti.

Elinkeinotoiminnan edistämiseen liittyen vuosikertomuksessa on muun ohella käsitelty valtion hankintatoiminnassa sovellettuja, innovaatiotoiminnan edistämiseen tähtääviä hyviä käytäntöjä. Innovatiivisuuden edistämisessä julkisin hankinnoin on suuri potentiaali, sillä julkisten hankintojen vuosittainen kokonaisarvo Suomessa on noin 35 miljardia euroa. Toistaiseksi innovatiivisia julkisia hankintoja on tehty valtiolla kuitenkin vähän.

- Kansalliset innovaatiostrategiat olisi jalkautettava nykyistä paremmin kaikkiin julkishallinnon hankintayksiköihin, toteaa Männikkö.

VTV luovutti vuosikertomuksensa eduskunnalle 19.9. Kertomuksessa virasto esittää yhteenvedon valtion taloudenhoidosta, hallinnosta ja eduskunnan kannalta tärkeimmistä tarkastushavainnoistaan.

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2017