HSY

Pääkaupunkiseudulla on kaavoitettu runsaasti kerrostalojen rakentamista varten – kaupungit omistavat suurimman osan maasta

Jaa

Kerrostalovarannon määrä on ollut kasvussa pääkaupunkiseudulla viime vuosina, ja sen määrä kasvoi myös vuoden 2021 kuluessa. Asumisen varanto kokonaisuudessaan laski hieman. Tiedot käyvät ilmi HSY:n julkaisemasta tonttivarantokatsauksesta, joka tarkastelee pääkaupunkiseudun asemakaavavarantotilannetta viime vuodenvaihteessa.

Suurehkoja kerrostalovarantokeskittymiä sijaitsee esimerkiksi Helsingissä Keski-Pasilassa.  Uusien kerrostalojen rakentaminen ei olekaan pääkaupunkiseudulla kiinni tonttivarannon puutteesta. Kuva: HSY / Vanessa Riki
Suurehkoja kerrostalovarantokeskittymiä sijaitsee esimerkiksi Helsingissä Keski-Pasilassa. Uusien kerrostalojen rakentaminen ei olekaan pääkaupunkiseudulla kiinni tonttivarannon puutteesta. Kuva: HSY / Vanessa Riki

Kerrostalovarannon määrä on kaksinkertaistunut viime vuosikymmenen aikana

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tuottaa kahdesti vuodessa avoimena datana paikkatietoaineiston, joka esittää voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevan rakennusoikeuden Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.

- Kaupungit ovat viime vuosina kaavoittaneet erityisesti kerrostalojen rakentamista varten. Kerrostalovarannon määrä onkin yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana pääkaupunkiseudulla. Eniten kerrostalovarannon määrä kasvoi vuoden 2021 aikana Espoossa, kertoo HSY:n paikkatietoasiantuntija Laura Lähteenmäki.

Viime vuonna voimaan tulleiden asemakaavojen myötä merkittäviä mahdollisuuksia kerrostalojen rakentamiseen on jatkossa Helsingissä Pitäjänmäessä, Espoossa Kilossa sekä Vantaalla Veromiehen alueella. Suurehkoja kerrostalovarantokeskittymiä sijaitsee edelleen myös Helsingissä Herttoniemessä ja Keski-Pasilassa, Espoossa Länsimetron varrella ja Otaniemessä sekä Vantaalla Kivistössä ja Myyrmäessä. Myös Kauniaisissa on käyttämätöntä kerrostalovarantoa keskustan alueella ja Turuntien varrella. Pientalovarantoa on eniten Espoossa.

Kaupungit kerrostalovarannon suurimmat maanomistajat

Pääkaupunkiseudun kaupungit omistavat suurimman osan maasta, jolla on kerrostalovarantoa. Kuntasektorin omistusosuus rakentamattomilla tonteilla sijaitsevasta asumisen varannosta kuitenkin laski hieman vuoden 2021 kuluessa, ja rakennuttajayritysten ja sijoittajien osuus asemakaavavarannon omistuksesta kasvoi. Yksityishenkilöt ja perikunnat hallitsevat suurinta osaa pientalovarannosta.

Toimitilavarannon vuosittaiset muutokset pääkaupunkiseudulla ovat olleet viime vuosina suhteellisen vähäisiä. Liike- ja toimistotilavarannon määrä kasvoi hieman vuoden 2021 kuluessa, ja sen määrä jakautuu melko tasaisesti pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien kesken. Teollisuus- ja varastotilojen varantoa on eniten Vantaalla.

- Pääkaupunkiseudulla oli vuodenvaihteessa 2021–2022 yli kaksi kertaa enemmän toimitilavarantoa kuin asumisen varantoa. Noin puolet tästä sijaitsee tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla, Lähteenmäki kertoo.

Tonttivarannolla tarkoitetaan voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevaa kerrosalaa, joka on SeutuRAMAVA-aineistossa tulkittu toteuttamiskelpoiseksi. Viimeisin SeutuRAMAVA-aineisto kuvaa voimassa olevien asemakaavayksiköiden tilannetta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vuodenvaihteessa 2021–2022.

Lisätietoja:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suurehkoja kerrostalovarantokeskittymiä sijaitsee esimerkiksi Helsingissä Keski-Pasilassa.  Uusien kerrostalojen rakentaminen ei olekaan pääkaupunkiseudulla kiinni tonttivarannon puutteesta. Kuva: HSY / Vanessa Riki
Suurehkoja kerrostalovarantokeskittymiä sijaitsee esimerkiksi Helsingissä Keski-Pasilassa. Uusien kerrostalojen rakentaminen ei olekaan pääkaupunkiseudulla kiinni tonttivarannon puutteesta. Kuva: HSY / Vanessa Riki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Teemme kanssasi maailman kestävimmän kaupunkiseudun.                         

HSY – Puhtaasti parempaa arkea

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HSY

HSY:n vaarallisen jätteen syyskeräys tavoitti asukkaat24.11.2022 08:54:00 EET | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY järjesti syys–lokakuussa ensimmäistä kertaa erillisen vaarallisen jätteen keräyskierroksen syksyllä Espoossa ja Helsingissä. Palvelu tavoitti asukkaat hyvin, sillä autoon tuotiin lähes 8 700 kg vaarallista jätettä. Tämä on lähes yhtä paljon kuin kevään kierroksella, kun sen suhteuttaa pysähdyspaikkojen määrään. Keräysauto kiersi alueilla, joilla ei ole pysyvää vaarallisen jätteen keräyspistettä.

Uusi biojätehanke tehostaa lannoite- ja energiaomavaraisuutta 202522.11.2022 08:31:00 EET | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on käynnistämässä uutta hanketta, joka vauhdittaa kotimaista kiertotaloutta sekä energia- ja lannoiteomavaraisuutta. Uusien tekniikoiden myötä biokaasulaitoksesta saatavaa mädätettä voidaan ohjata tehokkaammin maatalouden lannoitetarpeisiin jo vuonna 2025. Tällä hetkellä biojätteestä tuotetaan uusiutuvaa bioenergiaa sekä kompostia mullantuotantoon. HSY käsittelee joka viidennen suomalaisen biojätteet, joissa on edelleen runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia.

Ympäristövastuu ja kestävä talous ohjenuoria HSY:n toiminnassa18.11.2022 11:06:28 EET | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän yhtymäkokous hyväksyi kokouksessaan 18.11.2022 muun muassa HSY:n strategian 2030, toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2023 - 2025 sekä vesi- ja jätehuollon investointiohjelmat vuosille 2023 - 2032. Toimintasuunnitelman tavoitteiden pohjana ovat strategiset päämäärät sekä investointien osalta 10 vuoden investointiohjelmat. Toimintaa ohjaavat vahvasti ympäristövastuu ja hiilineutraaliustavoitteet, mutta myös tuottavuus, joilla tähdätään tasapainoiseen talouteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme