Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt laskivat yli kymmenen prosenttia vuonna 2020

Ilmastopäästöt vähenivät kaikissa kaupungeissa

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY laskee vuosittain pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt. Vuonna 2020 seudun kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä noin 4,18 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv). Päästöt vähenivät vuoteen 2019 verrattuna noin 11 prosenttia.

Prosentuaalisesti seudun kasvihuonekaasupäästöt vähenivät eniten Espoossa ja Kauniaisissa. Espoossa päästöt laskivat edellisvuodesta 16 prosenttia ja Kauniaissa 14 prosenttia. Myös Vantaalla ja Helsingissä päästöt olivat vahvassa laskusuunnassa. Vantaalla ilmastopäästöt vähenivät kymmenen ja Helsingissä yhdeksän prosenttia.

Koronavuosi vähensi liikenteen ilmastopäästöjä

- Vuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen, mutta pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vähentyivät myös muiden kuin suoraan koronaan liittyvien tekijöiden vaikutuksesta, toteaa HSY:n ilmastoyksikön päällikkö Susa Eräranta.

Pääkaupunkiseudulla kasvihuonekaasupäästöjä syntyy erityisesti rakennusten lämmityksestä ja liikenteestä. Koronavuoden vaikutus näkyi eniten liikenteen kasvihuonekaasupäästöissä, jotka vähenivät edellisvuodesta noin kymmenen prosenttia. Muiden sektoreiden tapauksessa koronavuoden vaikutusta on vaikeampi tunnistaa muiden tekijöiden joukosta. Alueen energiankulutukseen vaikutti esimerkiksi myös hyvin lämmin säävuosi. Sähkön kulutuksesta aiheutuvat päästöt taas ovat olleet pääkaupunkiseudulla laskusuunnassa jo pidemmän aikaa valtakunnallisen sähkön päästökertoimen pienentymisen myötä.

- Vaikka tieliikenteen päästöjen väheneminen pääkaupunkiseudulla on huomionarvoinen muutos, laskelmien mukaan suurin taustatekijä vuoden 2020 ilmastopäästöille oli kivihiilen käytön voimakas lasku pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannossa, HSY:n ilmastoasiantuntija Juha Viholainen analysoi.

Kivihiilen osuus seudun kaukolämmön tuotannossa ennätysalhaisella tasolla

Vuonna 2020 pääkaupunkiseudulla hyödynnettiin kivihiiltä kaukolämmön polttoaineena vähemmän kuin kertaakaan viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana. Esimerkiksi Vantaalla hiilen käyttö väheni lähes kaksi kolmannesta edellisvuoteen verrattuna. Espoossa hiilen käyttö puolittui, ja Helsingissäkin hiiltä käytettiin noin kolmannes vähemmän vuoteen 2019 verrattuna. Espoon ja Helsingin alueella kivihiiltä korvattiin pääosin maakaasulla ja biopolttoaineilla. Vantaalla väheni sekä hiilen että maakaasun käyttö ja niiden sijaan kaukolämmön tuotannossa hyödynnettiin edellisvuotta enemmän biopolttoaineita ja jätettä. Myös turpeen käyttö lisääntyi Vantaalla hieman, sillä sitä hyödynnettiin biovoimalan tukipolttoaineena.

Uusiutuvien energialähteiden osuus pääkaupunkiseudulla hyödynnettävässä kaukolämmössä nousi kuusi prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli noin 24 prosenttia vuonna 2020. Uusiutuvien osuus kaukolämmön tuotannossa kasvoi kaikissa kaupungeissa, mutta suhteessa huomattavin muutos tapahtui Espoossa, missä osuus nousi noin 41 prosenttiin. Lisäyksen taustalla oli mm. uuden biopolttoainekattilan käyttöönotto Espoon Kivenlahdessa keväällä 2020.

Vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus kasvoi Vantaalla 19 prosentista noin 29 prosenttiin. Helsingin alueella uusiutuvien lähteiden osuus kaukolämmössä oli noin 15 prosenttia, vaikka vuonna 2020 hyödynnetty uusiutuvan energian kokonaismäärä (noin 750 GWh) oli lähes yhtä suuri kuin Espoossa (noin 820 GWh) johtuen muita seudun kaupunkeja selvästi suuremmasta kokonaislämmöntarpeesta.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2020 (suluissa muutos edellisvuoteen):

• Helsinki 2,36 milj. tCO2-ekv (-9 %)
• Espoo 0,90 milj. tCO2-ekv (-16 %)
• Vantaa 0,88 milj. tCO2-ekv (-10 %)
• Kauniainen 0,03 milj. tCO2-ekv (-14 %).

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt lasketaan alueella tapahtuvaan kulutukseen perustuen, mutta laskennassa ei huomioida kulutushyödykkeiden, kuten ruuan tai rakennustuotteiden, välillisiä päästöjä.