Helsingin kaupunginmuseo

Pääroolissa Helsingin haju

4.10.2016 11:39 | Helsingin kaupunginmuseo

Jaa

Mitä nenä muistaa? Miltä kaupunki haisee? Voiko museokokemuksen rakentaa yhden hajun varaan? Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, pääsee 7.10.2016–15.1.2017 uuden aistikokemuksen pariin, kun Haju avautuu museon neljännessä kerroksessa.

Haju-aistikokemus tarjoaa tilaa omille muistoille ja Helsingin hajun herättämille mielikuville. Kuva: Maija Astikainen
Haju-aistikokemus tarjoaa tilaa omille muistoille ja Helsingin hajun herättämille mielikuville. Kuva: Maija Astikainen

Helsinkiin liittyvä haju valtaa saman tilan, jossa aiemmin nähtiin Museum of Broken Relationships -näyttely. Se saavutti suursuosion ja keräsi neljässä kuukaudessa lähes 135 000 kävijää.

Museon neljännen kerroksen tilan konseptiin kuuluu museokäsityksen laajentaminen tunteita herättävillä sisällöillä, jotka voivat olla esimerkiksi näyttelyitä tai tapahtumia – tai kuten tässä tapauksessa, elämyksiä tai kokemuksia. Neljänteen kerrokseen kuuluu myös kokeilevuus. Monessa museossa on hajuja käytetty osana näyttelyä tai teosta, mutta Haju testaa, voiko museosisällön rakentaa kokonaan yhden hajun varaan.

Nenän hajuina keräämä informaatio menee muista aisteista poiketen suoraa tietä aivojen tunne- ja muistokeskukseen, niiden alkukantaisimpaan osaan. Ohimenevä hajuaistimus voi kiidättää hetkessä vuosien taakse tai laukaista tunnekuohun. Ihmiset haistavat ja tulkitsevat hajuja eri tavalla. Tuoksut vaikuttavat myös tiedostamattomalla tasolla ja niillä on valtaa ihmisten arkeen – esimerkiksi parinvalintaan.

Kun museo maaliskuussa 2015 kysyi asiakaspaneeliltaan, miltä Helsinki haisee, vastauksena saatiin yli kaksisataa hajumuistoa. Vastausten määrä ja tekstien perusteellisuus kertoo siitä, kuinka väkeviä hajuihin liittyvät muistikuvat ovat. Muistelijat kertoivat muun muassa Vallilan kahvipaahtimon kahvintuoksusta, helteisen asfaltin aromista, keväisenmäristä puistoista, asemanseudun virtsankatkusta ja lähiöiden pakokaasujen ja katuhiekan tuoksusta. Vastauksia on hyödynnetty Hajun suunnittelussa.

Haju antaa tilaa omille muistoille

Hajun myötä museon neljäs kerros on omistettu Helsinkiä kuvaaville hajuille ja omien muistojen kuuntelemiselle. Haju ei ole näyttely, vaan aistikokemus. Pääroolissa on yksi Helsingistä kertova haju, joka vaihtuu viikoittain syksyn ja talven aikana. – Emme kerro kävijöille etukäteen, mihin tilassa kulloinkin oleva haju viittaa, sillä haluamme kävijöiden mielleyhtymien syntyvän mahdollisimman vapaasti, kertoo tuottaja Sauli Seppälä Helsingin kaupunginmuseosta. – Kiinnostuneet voivat tarkistaa sen käynnin yhteydessä.

Hajun ympäristö on rauhoittava ja kaupungin ärsykkeet poissa. Kun yksi aisti korostuu ja muiden rooli pienenee, tilaa jää omasta mielestä nouseville ajatuksille. Kristian Palmun valosuunnittelu korostaa keskittynyttä tunnelmaa ja avaraa tilaa, jossa voi paneutua hajuaistin herättämiin mielleyhtymiin – eri ihmisillä hyvinkin erilaisiin. Hajut on muotoillut ”Suomen ainoa parfymööri” Max Perttula.

Hajun aikana museo kerää hajumuistoja ja tilan tuoksujen herättämiä tunteita talteen. Syksyllä ja talvella museossa järjestetään myös paljon aihepiiriin liittyvää ohjelmaa, muun muassa lokakuiset tuoksutreffit, joiden ideana on parinmuodostus ominaishajun perusteella.

Pyydämme huomioimaan, että hajuille herkät voivat saada oireita museon neljännessä kerroksessa. 

Lue koko pressipaketti tästä

Avainsanat

Kontaktit

tuottaja Sauli Seppälä, Helsingin kaupunginmuseo, 040 334 7001, sauli.seppala@hel.fi

tiedottaja Reeta Holma, Helsingin kaupunginmuseo, 050 545 5533, reeta.holma@hel.fi

Kuvat

Haju-aistikokemus tarjoaa tilaa omille muistoille ja Helsingin hajun herättämille mielikuville. Kuva: Maija Astikainen
Haju-aistikokemus tarjoaa tilaa omille muistoille ja Helsingin hajun herättämille mielikuville. Kuva: Maija Astikainen
Lataa
Hajun yhteydessä kerätään kävijöiden hajumuistoja, ja niitä löytyy myös tilan seiniltä. Kuva: Maija Astikainen
Hajun yhteydessä kerätään kävijöiden hajumuistoja, ja niitä löytyy myös tilan seiniltä. Kuva: Maija Astikainen
Lataa
Halutessaan Helsingin hajua nuuhkiessaan voi sulkea muita aisteja pois esimerkiksi kuulosuojaimilla. Kuva: Maija Astikainen
Halutessaan Helsingin hajua nuuhkiessaan voi sulkea muita aisteja pois esimerkiksi kuulosuojaimilla. Kuva: Maija Astikainen
Lataa
Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla. Kuva: Maija Astikainen
Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla. Kuva: Maija Astikainen
Lataa
Helsingin kaupunginmuseo koostuu viidestä vanhasta rakennuksesta ja modernista uudisosasta Senaatintorin kulmalla. Kuva: Marko Huttunen
Helsingin kaupunginmuseo koostuu viidestä vanhasta rakennuksesta ja modernista uudisosasta Senaatintorin kulmalla. Kuva: Marko Huttunen
Lataa

Liitteet

Pressipaketti Haju.pdf

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunginmuseo
Helsingin kaupunginmuseo
Aleksanterinkatu 16
00170 HELSINKI

09 3103 6630http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi

Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Keskiössä ovat kaupunkilaisten omakohtaiset kokemukset ja tavallinen arki, jota museon esineet ja valokuvat heijastavat. Kiss-kiss-karkkipaperi, natiseva heteka ja valokuva kotilähiön pihalta ovat museossa kallisarvoisia aarteita.

Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa ja sinne on aina vapaa pääsy. Kaupunginmuseossa jokaisella on mahdollisuus rakastua Helsinkiin. 

Kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluu myös neljä muuta helsinkiläistä museota – Hakasalmen huvilaRuiskumestarin taloTyöväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo. Museon kokoelmissa on noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä, ja se vaalii myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä sekä toimii Keski-Uudenmaan maakuntamuseona.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunginmuseo

Pian päättyvä Musiikkia!-näyttely tiivistää unelman Suomen musiikkimuseosta14.2.2017 14:26

Suomesta puuttuu oikea musiikkimuseo, jollaista on toivottu vuosikymmeniä. Hakasalmen huvilan sunnuntaina 26.2.2017 päättyvässä Musiikkia!-näyttelyssä on kokeiltu, miten musiikin vaiheista voi kertoa nykyaikaisen museon keinoin, kävijän elämystä korostaen. Kahdessa vuodessa iloisessa ja toiminnallisessa näyttelyssä ja sen yli 200 tapahtumassa on käynyt lähes 90 000 vierasta, joiden ihastunut palaute vahvistaa uskoa kenties joskus toteutuvan Suomen musiikkimuseon tarpeellisuuteen.

Helsingin diskohistoria herää eloon Historiadiskossa8.2.2017 14:35

Helsingin ensimmäinen disko avattiin helmikuussa 1966. Siitä lähtien Stadissa on bailattu välkkyvien valojen loisteessa hittien ja tanssityylien vaihdellessa. Helsingin diskohistorian voi tanssia läpi riemukkaassa Historiadiskossa, joka järjestetään torstaina 23.2.2017 klo 19–21 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, yhtenä 26.2. päättyvän Musiikkia!-näyttelyn viimeisistä tapahtumista. Sliipattu esitanssija Kimmo Luukkonen näyttää kunkin vuosikymmenen kuumat uutuusmuuvit. Radio Helsingistä tuttu dj Mikko Mattlar soittaa eri aikojen hittejä ja kertoo Helsingin diskojen vaiheista 1960-luvulta 1980-luvulle uunituoreen Stadin diskohistoria -kirjansa pohjalta. Historiadiskoon on vapaa pääsy.

Liedejä, leivoksia ja franseesia Auroran salongissa3.2.2017 09:07

Salongilla tarkoitettiin 1700–1800-luvuilla paitsi elegantisti sisustettua huonetta myös sellaisessa järjestettyä seurapiiritilaisuutta, jossa hienostuneen emännän johdolla nautittiin taide-esityksistä, henkevästä keskustelusta ja virvokkeista. Romantiikan ajan salongin tunnelmaan voi eläytyä torstaina 16.2.2017 klo 18–21 Hakasalmen huvilan Auroran salonki -tapahtumassa, jossa palataan huvilan kukoistusaikaan 1800-luvulle. Illan emäntänä toimii itse everstinna Aurora Karamzin, joka kutsuu vieraansa nauttimaan liedkonsertista, leivoskahveista ja pianotanssiaisista. Auroran salonkiin on vapaa pääsy.

Musiikki hoivaa aivoja31.1.2017 11:21

Laulaminen, soittaminen ja musiikin kuuntelu ovat uusien tutkimusten mukaan monin yllättävin tavoin hyväksi aivoille. Musiikin harrastaminen kehittää aivoalueita, jotka liittyvät muistiin, keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Musiikki vaikuttaa myös vahvasti tunteisiin ja mielialoihin. Viime vuosina musiikin on havaittu auttavan kivunlievityksessä sekä muun muassa masennuksesta ja aivoverenkiertohäiriöistä toipumisessa. Musaa päälle -tapahtuma tarjoaa tietoa ja elämyksiä musiikin vaikutuksesta aivojen hyvinvointiin lauantaina 11.2.2017 klo 12–15 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.Tutustu uutishuoneeseemme