Paha olo ei katso kelloa – Kriisipuhelin siirtyy 24h aukioloon 1.2.2020 alkaen

”Ihmisten kriisit eivät katso kelloa arkena eikä pyhänä. Nyt meille voi soittaa, silloin kun keskusteluavun tarve iskee, kellonajasta ja päivästä riippumatta”, kertoo Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä.

Vuonna 2019 Kriisipuhelin vastasi ennätysmäärään soittoja, yhteensä 57 558 soittoon. Samaan aikaan soittoyrityksiä tuli 29,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, 211 672 kappaletta.

Yhä useampi soittaa itsetuhoisten ajatusten vuoksi. Kun vuonna 2011 itsetuhoisuudesta puhuttiin 750 keskustelussa, viime vuonna itsetuhoisuutta käsitteleviä keskusteluja oli 3 408. Se on 9–10 itsetuhoista keskustelua vuorokaudessa. Näistä 1–2 on soittoja, jossa soittaja sanoo olevansa akuutissa itsemurhavaarassa.

Huoli omasta ja läheisen jaksamisesta puhututtaa

Yleisin syy soittaa ovat ihmissuhdeongelmat. Yli 20 prosenttia puheluista liittyy ihmissuhteisiin, erityisesti parisuhteisiin tai huoleen läheisestä. Myös oma paha olo ja arjessa selviytymiseen liittyvät vaikeudet puhututtavat.

”Kriisipuhelin on hyvä paikka soittaa, kun tuntuu etteivät omat voimat riitä ja tarvitsee keskusteluapua vaikeassa elämäntilanteessa. Kriisi voi johtua jostain äkillisestä tapahtumasta tai kun elämässä on ollut surua, murhetta tai pelkoa jo pidemmän aikaa. Akuutissa tilanteessa, jossa oma tai läheisen henki on uhattuna ja tarvitaan viranomaista, tulee aina soittaa hätänumeroon 112”, muistuttaa Susanna Winter.

Keskustelu rauhoittaa

Kriisipuhelimessa päivystävät kriisityön ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset. Päivystäjä auttaa pohtimaan keinoja oman tilanteen helpottamiseksi, voimavarojen löytämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Soittaa voi nimettömänä, ja soitto maksaa oman operaattorin perimän hinnan verran.

”Päivystäjä oli empaattinen, mutta kuitenkin jämäkkä, ja osasi valaa uskoa, että elämää kannattaa vielä elää, ja että voin selvitä vaikeuksistani. Sain myös rohkaisua pahasta kriisistä huolimatta elää normaalia elämää”, soittajan palaute joulukuulta 2019 (mies 30–40 vuotias).

”Vapaaehtoiset päivystäjät vastaavat noin 56 prosenttiin soitoista. 24/7 aukioloon pääsemme, koska pystymme palkkaamaan lisää kriisityöntekijöitä. Siitä huolimatta tarvitsemme jatkossakin paljon vapaaehtoisia. Heidän panoksensa on todella arvokas. Tavoitteena on antaa kaikille kriisissä oleville soittajille keskusteluapua ja vastata yhä useampaan puheluun”, kertoo Susanna Winter.

Keskusteluapua jo neljällä kielellä

Kriisipuhelin vastaa suomenkielisen linjan lisäksi myös ruotsiksi, arabiaksi ja englanniksi. Nämä linjat eivät ole ruuhkautuneet ja päivystäjään saa yleensä heti yhteyden. Vuonna 2019 arabiankieliselle linjalle soittoja tuli 667. Ruotsinkieliselle linjalle soittoja on tullut 520 sen auettua huhtikuussa 2019.

Kriisipuhelin-vuosiraportti 2019

Kriisipuhelin suomen kielellä 09 2525 0111

• auki vuoden jokainen päivä ja yö 24h
• mieli.fi/kriisipuhelin 

Kriisipuhelin ruotsin kielellä, Kristelefon 09 2525 0112

• ma, ke klo 16.00-20.00, ti, to ja pe klo 9.00-13.00
• mieli.fi/kristelefon

Kriisipuhelin arabian kielellä 09 2525 0113, soittaa voi myös englanniksi

• ma-ti klo 11.00-15.00, ke klo 13.00-16.00 ja 17.00-21.00, to klo 10.00-15.00
• yhteyttä voi ottaa myös Whatsappin välityksellä numeroon 040 195 8202
• mieli.fi/azma ja mieli.fi/en

Hae vapaaehtoiseksi päivystäjäksi Kriisipuhelimeen:
mieli.fi/tukijaksi