Helsingin yliopisto

Pähkinä- ja koivuallergia ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa

Jaa

Tuoreessa väitöstutkimuksessa todetaan myös, että maapähkinäsiedätyksellä saadaan nostettua allergian oirekynnystä.

Pähkinäallergian diagnostiikka on haastavaa oireettoman herkistymisen ja siitepölyjen aiheuttaman ristiherkistymisen vuoksi. Pähkinäallergia on yleensä elinikäinen, ja perinteisenä hoitona ovat pähkinöiden välttäminen ja ensiapulääkkeet vahinkoaltistustilanteissa.

Lääketieteen lisensiaatti Riikka Uotila tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan pähkinäallergian diagnostiikkaa selvittämällä pähkinä- ja koivuherkistymisten yhteyksiä sekä maapähkinäallergian siedätyshoidon tehokkuutta ja hoidon aiheuttamia muutoksia vasta-aineprofiileissa.

Tutkimuksessa pähkinä- ja koivuherkistymisiä selvitettiin yli 100 000 potilaan aineistossa Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Tulosten mukaan pähkinä- ja koivuherkistymiset olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja voimakkaimmin koivuherkistymiseen olivat yhteydessä hasselpähkinä-, maapähkinä- ja manteliherkistymiset. Koivun siitepölylle herkistyneistä jopa 84 % oli samanaikaisesti herkistynyt hasselpähkinälle.

– Iso osa pähkinäherkistyneistä ilmoitti kuitenkin sietävänsä pähkinöitä täysin oireitta tai saavansa ainoastaan lieviä suuoireita, Uotila sanoo.

Tutkimuksessa oli mukana myös 102 maapähkinälle altistettua potilasta, joista analysoitiin IgE-mikrosiruprofiilit ja kyselytutkimuksella arvioitiin eri pähkinälajien käyttöä.

– Potilaista suuri osa ilmoitti välttävänsä useita pähkinälajeja, mutta siruanalyyseissä harvemmilla nähtiin IgE-vasteita lajikohtaisille allergeeneille.

Mikrosirututkimuksessa selvisi, että maapähkinän allergeenit Ara h 2 ja Ara h 6 erottelivat parhaiten vakavasti allergiset.

39 tutkittavalla kokeiltiin siedätyshoitoa, jonka tavoiteannos oli 800 mg maapähkinäproteiinia. Se vastaa noin neljää maapähkinää. 85 % tutkittavista saavutti tämän tavoiteannoksen.

– Siedätyshoito ei aiheuttanut uusia tai vahvistanut olemassa olevia herkistymisiä, mikä on tärkeää hoidon turvallisuuden kannalta, Uotila toteaa.

– Maapähkinäsiedätys on osalle maapähkinäallergisista potilaista tehokas hoito nostamaan oirekynnystä.

LL Riikka Uotila väittelee 17.8.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Let's get cracking - nut allergy diagnostics and peanut oral immunotherapy". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Iho- ja allergiasairaala, luentosali, Meilahdentie 2.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Se on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: riikka.uotila@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Entinen ulkoministeri toimi epävirallisena yhteyshenkilönä Suomen ja Eurooppaliikkeen välillä11.4.2019 10:21:07 EESTTiedote

Helsingin yliopiston väitöskirjassa osoitetaan, kuinka Neuvostoliittoa koskeneiden ulkopoliittisten rajoitteiden vuoksi Hjalmar J. Procopén kaltaisen merkittävän yksityishenkilön toiminnalle syntyi sekä tilaisuus että tarve. Omalla toiminnallaan Hjalmar J. Procopé pyrki epävirallisesti turvaamaan Suomen etuja länsi-integraation alkuaikoina. Procopé oli toiminut Suomen ulkoministerinä maailmansotien välisenä aikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme