Helsingin yliopisto

Pähkinä- ja koivuallergia ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa

Jaa
Tuoreessa väitöstutkimuksessa todetaan myös, että maapähkinäsiedätyksellä saadaan nostettua allergian oirekynnystä.

Pähkinäallergian diagnostiikka on haastavaa oireettoman herkistymisen ja siitepölyjen aiheuttaman ristiherkistymisen vuoksi. Pähkinäallergia on yleensä elinikäinen, ja perinteisenä hoitona ovat pähkinöiden välttäminen ja ensiapulääkkeet vahinkoaltistustilanteissa.

Lääketieteen lisensiaatti Riikka Uotila tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan pähkinäallergian diagnostiikkaa selvittämällä pähkinä- ja koivuherkistymisten yhteyksiä sekä maapähkinäallergian siedätyshoidon tehokkuutta ja hoidon aiheuttamia muutoksia vasta-aineprofiileissa.

Tutkimuksessa pähkinä- ja koivuherkistymisiä selvitettiin yli 100 000 potilaan aineistossa Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Tulosten mukaan pähkinä- ja koivuherkistymiset olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja voimakkaimmin koivuherkistymiseen olivat yhteydessä hasselpähkinä-, maapähkinä- ja manteliherkistymiset. Koivun siitepölylle herkistyneistä jopa 84 % oli samanaikaisesti herkistynyt hasselpähkinälle.

– Iso osa pähkinäherkistyneistä ilmoitti kuitenkin sietävänsä pähkinöitä täysin oireitta tai saavansa ainoastaan lieviä suuoireita, Uotila sanoo.

Tutkimuksessa oli mukana myös 102 maapähkinälle altistettua potilasta, joista analysoitiin IgE-mikrosiruprofiilit ja kyselytutkimuksella arvioitiin eri pähkinälajien käyttöä.

– Potilaista suuri osa ilmoitti välttävänsä useita pähkinälajeja, mutta siruanalyyseissä harvemmilla nähtiin IgE-vasteita lajikohtaisille allergeeneille.

Mikrosirututkimuksessa selvisi, että maapähkinän allergeenit Ara h 2 ja Ara h 6 erottelivat parhaiten vakavasti allergiset.

39 tutkittavalla kokeiltiin siedätyshoitoa, jonka tavoiteannos oli 800 mg maapähkinäproteiinia. Se vastaa noin neljää maapähkinää. 85 % tutkittavista saavutti tämän tavoiteannoksen.

– Siedätyshoito ei aiheuttanut uusia tai vahvistanut olemassa olevia herkistymisiä, mikä on tärkeää hoidon turvallisuuden kannalta, Uotila toteaa.

– Maapähkinäsiedätys on osalle maapähkinäallergisista potilaista tehokas hoito nostamaan oirekynnystä.

LL Riikka Uotila väittelee 17.8.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Let's get cracking - nut allergy diagnostics and peanut oral immunotherapy". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Iho- ja allergiasairaala, luentosali, Meilahdentie 2.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Se on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: riikka.uotila@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye