Päihteiden käytön koetut hyödyt ja päihdepolitiikan koetut haitat tulisi ottaa julkiseen keskusteluun

Huumeiden ja lääkkeiden ei-lääkinnällistä käyttöä on totuttu tarkastalemaan joko ongelmakäytön tai viihdekäytön kontekstissa. Tutkimukset varsinkin yliopisto-opiskelijoiden parissa ovat kuitenkin osoittaneet, että opiskelijat niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa käyttävät niin reseptilääkkeitä kuin muita psykoaktiivisia aineita tehostaakseen muun muassa kognitiotaan. Niin sanottu "farmakologinen neurotehostaminen" onkin saanut entistä enemmän huomiota kansainvälisessä kirjallisuudessa.

Mitä kognition tehostaminen on varsinkin nuorten käyttäjien näkökulmasta? Miksi jotkut opiskelijat käyttävät erilaisia psykoaktiivisia aineita ja millaisia hyötyjä ja haittoja he kokevat? Miten tehostamiskäyttö ja terapiakäyttö erovat toisistaan? Tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan näihin kysymyksiin hollantilaisten ja liettualaisten opiskelijoiden parissa tehtyjen haastatteluiden kautta. Lisäksi osajulkaisuissa tarkastellaan kannabiksen lääkekäyttöä, psykedeelien mikroannostelua Youtube-videoiden kautta ja vertaillaan stimulanttien käyttöä Suomen ja Hollannin välillä.

— Käyttäjien kokemat hyödyt on tärkeä ottaa huomioon yleisesti päihteistä ja lääkkeistä puhuttaessa, mahdollisia haittavaikutuksia unohtamatta, Hupli sanoo.

Päihdepolitiikka ympäri maailmaa on viime vuosina muuttunut varsinkin kannabiksen kohdalla. Myös Suomessa kannabiksen dekriminalisaatio on herättänyt keskustelua nykypolitiikan toimivuudesta. Huplin mukaan samalla kun käyttäjien kokemista hyödyistä tulisi pystyä keskustelemaan kiihkottomasti, myös nykypolitiikan haitoista tulisi tehdä konkreettista arviointia.

— Ei kukaan käytä aineita niiden haittojen takia, vaan useimmiten niistä koetaan ainakin hetkellistä hyötyä. Monet haitalliset vaikutukset olisivat estettävissä tietoon perustavan päihdekasvatuksen ja käyttäjiä kunnioittavan päihdepolitiikan kautta, Hupli jatkaa.

Hupli esittelee yhteenvetoartikkelissaan termin politikogeeninen päihdevaikutus kuvaamaan päihdevaikutuksia, jotka johtuvat enemmänkin harjoitetusta päihdepolitiikasta kuin aineen farmakologisista ominaisuuksista. Sosiaalinen stigma, sakko- tai vankilatuomio ja erilaisten palvelujen ja hoitojen evääminen käyttäjäksi leimaamisen johdosta ovat esimerkkejä politikogeenisistä päihdevaikutuksista.

Valtiotieteiden ja lääketieteellisen antropologian maisterin Aleksi Huplin sosiologian oppiaineeseen kuuluva väitöskirja Smarter with drugs? Sociology of cognitive enhancement drugs from user’s perspectives tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa maanantaina 20.9.2021 klo 12 Tampereen yliopiston Päätalon auditoriossa 10a, Kalevantie 4, Tampere. Vastaväittäjänä toimii sosiaali- ja taloushistorian dosentti Mikko Salasuo, Helsingin yliopisto. Kustoksena toimii professori Turo-Kimmo Lehtonen.