Päijännepurjehdus palaa perinteiselle reitille

Jaa
Suomen merkittävimpiin purjehdustapahtumiin kuuluva Päijännepurjehdus järjestetään heinäkuussa 42. kertaa. Kilpailureitillä palataan perinteiselle väylälle, kun pohjoinen tukikohta siirtyy Jyväskylän saaristokaupunginosaan Säynätsaloon. Katsojille reittimuutos merkitsee sitä, että Päijänteen ylittävä Kärkisensalmen silta on jälleen hieno katselupaikka veneiden suunnatessa Pohjois-Päijänteen kapeikoista kohti Padasjokea.
Päijännepurjehdus kuuluu Suomen suurimpiin isojen köliveneiden purjehduskilpailuihin. Reitin eteläpäässä Karisalmen kääntömerkkiä lähestymässä Lahden Purjehdusseuraa edustavan Jarmo Lehtosen Calypso. Kuva: Photex / Pepe Korteniemi.
Päijännepurjehdus kuuluu Suomen suurimpiin isojen köliveneiden purjehduskilpailuihin. Reitin eteläpäässä Karisalmen kääntömerkkiä lähestymässä Lahden Purjehdusseuraa edustavan Jarmo Lehtosen Calypso. Kuva: Photex / Pepe Korteniemi.

Kilpailijat suuntaavat kohti Päijänteen kansallispuistoa ja Padasjokea lauantaina 19.7. Ensimmäisiä kilpailijoita odotetaan tuulista riippuen maaliin Padasjoen satamaan myöhään lauantai-iltana tai varhain sunnuntaiaamuna 20. heinäkuuta. 

”Odotamme mukaan noin 150 venekuntaa, joista useimmissa on mukana kolmesta viiteen purjehtijaa”, Päijännepurjehdustoimikunnan puheenjohtaja Jari Vekkeli Jyväskylän Veneseurasta kertoo.

Tavoiteilluin palkinto on suurjärven nopeimman veneen Päijänne-ruori, josta kilpailevat kaikki osallistujat. Kovaa kisaa käydään myös tasoitus- ja yksityyppiluokissa mm. kilpa- ja retkikäytössä suosittujen H-veneiden kesken. Omaa väriään tapahtumaan tuovat klassiset, 1930-luvulla suunnitellut Hai-veneet, joiden rankingsarjaan Päijännepurjehdus tänä vuonna kuuluu. 

Tapahtuma alkaa junioripurjehtijoiden PrePäitsi-jollakisalla torstaina 17.7. Suurinta osa varsinaiseen Päijännepurjehdukseen osallistuvista suurista köliveneistä odotetaan Säynätsaloon torstain ja perjantain aikana.

Parhaat katselupaikat Päijänteen kapeikoissa

Lauantaina 19.7. parhaat katselupaikat ovat lähtösatamassa Säynätsalon Juurikkasaaressa sekä läheisessä Säynätsalon satamassa, josta lähtöjä voi seurata aamukymmenestä iltapäivän puolelle saakka.

Sen jälkeen veneitä voi siirtyä seuraamaan Jyväskylän eteläpuolelle Kärkistensalmen sillalle, josta aukeavat huimat näkymät alkumatkan tiukimpiin kapeikkoihin.

Reitin eteläpäässä parhaita katselupaikkoja ovat Karisalmen silta sekä Padasjoella sijaitsevan Päijänteen kansallispuiston luonnonkauniit salmet Huovari ja Kirkkosalmi Kelventeen eteläpuolella.

Sekä kilpailijoita että perhemiehistöjä

”Tapahtumalle on tyypillistä, että mukana on sekä lomailevia perhemiehistöjä ja kaveriporukoita että aktiivisia kilpapurjehduksen harrastajia rannikolta ja sisävesiltä. Kaikkia varmasti yhdistää se, että kapeilla väylillä yön läpi käytävä kilpailu kiehtoo harvinaisena ja haastavana kokemuksena”, Vekkeli sanoo. 

Vuonna 2013 Päijänteen nopein vene oli Flying By kipparinaan Jyväskylän Veneseuraa edustava Jari Vanhala. Vanhala miehistöineen purjehti reitin Flying By -kolmirunkoveneellään ajassa 10 tuntia 16 minuuttia.

Vilkkaimpina vuosina 1980-luvulla Päijännepurjehduksen osanottajamäärä nousi yli 250 veneeseen, mutta venekokojen kasvaessa ovat miehistöt suurentuneet ja veneiden määrä vastaavasti pienentynyt.

Monet miehistöt yhdistävät Päijännepurjehduksen myös lomaan Päijänteellä, jolloin paluu- tai menomatkalla kisapaikalle vieraillaan pursiseurojen tukikohdissa ja satamissa eri puolilla Päijännettä. 

Reitti vaihtunut lukuisia kertoja

Päijännepurjehduksen maalisatama on vuorovuosin pohjoisessa Jyväskylässä ja etelässä Padasjoella.

Vuosien kuluessa Päijännepurjehduksen reitti on muuttunut hienoisesti moneen kertaan, vaikka aina onkin purjehdittu suurjärveä etelä-pohjoissuunnassa. Ensimmäisenä kilpailuvuonna 1973 lähtösatama oli Vääksyn kanavan edustalla ja maali Äijälänsalmen suulla Jyväskylässä. 

Vuosina 2011–2013 purjehdustapahtuman pohjoinen tukikohta oli Korpilahdella, noin 15 mailia Säynätsaloa etelämpänä. Tällöin reittiin kuului ylimääräisiä kääntöpisteitä Tehinselällä, jotta purjehdusmatka olisi pysynyt vakiintuneena, eli noin 64 meripeninkulman mittaisena.

Päijännepurjehduksen aikataulu 2014

Torstai 17.7.

  • Purjehtijat kokoontuvat Säynätsaloon
  • PrePäitsi Junior -jollakisa

Perjantai 18.7.

  • PrePäitsi Junior toinen kilpailupäivä
  • Kello 19 Kipparikokous Juurikkasaaressa

Lauantaina 19.7.

  • Kello 10.00 lähtö 1: Retkiluokka, LYS 1
  • Kello 10.30 lähtö 2: LYS 2, Lightning, Finn Express 83
  • Kello 11.00 lähtö 3: H-veneet
  • Kello 11.30 lähtö 4: LYS 3
  • Kello 12.00 lähtö 5: LYS 4, Urheiluveneet, avoin luokka

Sunnuntai 20.7.

  • Purjehtijat saapuvat Padasjoelle
  • Noin kello 16 palkintojen jako Padasjoen satamassa 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
Jari Vekkeli, puh. 040 564 9055
Jyväskylän Veneseura ry
jari.vekkeli@jvs.fi

Kilpailupäällikkö
Joonas Sovinen, puh. 050 353 3345
Lahden Purjehdusseura ry
joonas.sovinen@gmail.com

Kuvat

Päijännepurjehdus kuuluu Suomen suurimpiin isojen köliveneiden purjehduskilpailuihin. Reitin eteläpäässä Karisalmen kääntömerkkiä lähestymässä Lahden Purjehdusseuraa edustavan Jarmo Lehtosen Calypso. Kuva: Photex / Pepe Korteniemi.
Päijännepurjehdus kuuluu Suomen suurimpiin isojen köliveneiden purjehduskilpailuihin. Reitin eteläpäässä Karisalmen kääntömerkkiä lähestymässä Lahden Purjehdusseuraa edustavan Jarmo Lehtosen Calypso. Kuva: Photex / Pepe Korteniemi.
Lataa
Päijännepurjehduksen omaleimainen piirre on yön yli jatkuva purjehdus paikoitellen hyvinkin kapeilla sisävesiväylillä. Ykskoivun kapeikkko Padasjoen edustalla kuuluu reitin haastavimpiin kääntöpisteisiin. Kuva: Photex / Pepe Korteniemi.
Päijännepurjehduksen omaleimainen piirre on yön yli jatkuva purjehdus paikoitellen hyvinkin kapeilla sisävesiväylillä. Ykskoivun kapeikkko Padasjoen edustalla kuuluu reitin haastavimpiin kääntöpisteisiin. Kuva: Photex / Pepe Korteniemi.
Lataa
Päijännepurjehdus kisattiin vuonna 2013 koleassa kelissä. Arvostun H-veneluokan nopein oli Jyväskylän Venseuraa edustava Stemma kipparinaan Mikko Koho (edessä). Miehistössä purjehtivat Jukka Saarikorpi (vas.), Matti Paatola ja Heikki Koho. Kuva: Photex / Pepe Korteniemi.
Päijännepurjehdus kisattiin vuonna 2013 koleassa kelissä. Arvostun H-veneluokan nopein oli Jyväskylän Venseuraa edustava Stemma kipparinaan Mikko Koho (edessä). Miehistössä purjehtivat Jukka Saarikorpi (vas.), Matti Paatola ja Heikki Koho. Kuva: Photex / Pepe Korteniemi.
Lataa
Heinolan Pursiseuraa edustavan Jyri Lehtisen Auvo Kärkistensalmen sillan edustalla. Vuonna 2013 Auvo oli Päijänteen toiseksi nopein vene, häviten Jyväskylän Veneseuran Jari Vanhalan Flying By -veneelle vain minuutin. Kuva: Photex / Pepe Korteniemi.
Heinolan Pursiseuraa edustavan Jyri Lehtisen Auvo Kärkistensalmen sillan edustalla. Vuonna 2013 Auvo oli Päijänteen toiseksi nopein vene, häviten Jyväskylän Veneseuran Jari Vanhalan Flying By -veneelle vain minuutin. Kuva: Photex / Pepe Korteniemi.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Viestintätoimisto Medita Oy
Viestintätoimisto Medita Oy
c/o Sofia Helsinki, Sofiankatu 4 C
00170 Helsinki

https://medita.fi
Päijännepurjehduksen järjestävät Jyväskylän Veneseura ja Lahden Purjehdusseura.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Viestintätoimisto Medita Oy

Sinäkin saatat olla yhteisömanageri – Yhteisön palveleminen somessa kuuluu moneen ammattiin9.1.2023 13:17:47 EET | Tiedote

Yhteisömanagerointi kuuluu osana moneen ammattiin: Päätoimittaja, nuorisotyöntekijä, yrittäjä, henkilöstöpäällikkö, tubettaja, rehtori, markkinointijohtaja, pappi, somevastaava, yhteisömanagereille vuotuista CMADFI-seminaaria järjestävä Johanna Janhonen luettelee. – Kaikki yhteisömanagerit eivät vieläkään tunnista omasta työstään tätä roolia, vaikka olemme yrittäneet tuoda tehtävää esiin jo 11 vuoden ajan tämän teemapäivän kautta.

Minne some on menossa – 10. CMADFI tuo uusinta tietoa alan ammattilaisille19.1.2021 07:32:10 EET | Tiedote

Somealustojen vallankäyttö on puhuttanut pitkään, mutta erityisen huomion kohteeksi aihe on noussut viime viikkoina Facebookin ja Twitterin suljettua Yhdysvaltain presidentin käyttäjätilit väkivaltaisen mellakan jälkeen. Mihin suuntaan sosiaalinen media on menossa ja miten siihen tulisi suhtautua, jos se on iso osa omaa arkea tai jopa työpaikka? Somen ajankohtaisia ilmiöitä tarkastellaan alan ammattilaisten maksuttomassa CMADFI 2021 koulutus- ja verkostoitumispäivässä verkossa 25. tammikuuta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye