ELY-keskukset

Päijänteellä ja koko Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat erittäin korkealla (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Häme, Keski-Suomi)

Jaa

Koko Kymijoen vesistössä vedenpinnat ovat nyt erittäin korkealla. Päijänteen pinta on 40 cm korkeammalla kuin keskimäärin, ja sen ennustetaan nousevan tulvarajalle kesäkuun alussa. Tulvakeskus ja ELY-keskukset varoittavat erityisesti Kymijoen poikkeuksellisen suuresta virtaamasta, joka voi aiheuttaa riskejä uimareille ja veneilijöille. Vedenkorkeus aiheuttaa haittoja myös viljelyksille sekä rannan lähellä oleville kiinteistöille Kymijoen lisäksi Päijänteellä.

Anjalankosken voimalaitoksen ohijuoksutus 14.4.2021 kuvaajana Pauli Haimi.
Anjalankosken voimalaitoksen ohijuoksutus 14.4.2021 kuvaajana Pauli Haimi.

“Tilanne vaatii Kymijoella ja sen rannoilla liikkujilta erityisen suurta varovaisuutta. Esimerkiksi veneily, melonta ja uiminen eivät nyt ole turvallisia kaikissa paikoissa, joissa niihin on normaalioloissa totuttu. Suuret virtausnopeudet on syytä ottaa huomioon veneiltäessä Kymijoella esimerkiksi Pyhäjärven ja Voikkaan voimalaitoksen välisellä jokiosuudella,” korostaa johtava vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama ei alkukesän aikana todennäköisesti enää juurikaan kasva, mutta runsaiden sateiden jatkuminen voi muuttaa tilannetta.

Tavanomaisesta poikkeava vesitilanne alkoi kehittyä jo alkutalvesta, jolloin runsaat vesisateet ja leuto sää pitivät valunnat ja järvien tulovirtaamat suurina. Tällöin useimpien vesistöalueen suurten järvien pinnat nousivat vuodenaikaan nähden korkealle. Lunta kertyi talvella keskimääräistä enemmän ja keväällä sulamisvedet alkoivat nostaa jo ennestään korkealla olleita vedenpintoja. Lisäksi toukokuun sademäärä vesistöalueella on ollut hyvin suuri, keskimääräiseen nähden yli kaksinkertainen.

Runsas vesitilanne ei rajoitu pelkästään Kymijoen vesistöön. Vedenpinnat ovat korkealla myös monissa Kokemäenjoen ja Vuoksen vesistöjen järvissä. Saimaan pinta on yli puoli metriä keskimääräistä korkeammalla, vaikka lisäjuoksutukset ovat olleet käynnissä joulukuusta asti.

Päijänteen tulvaraja uhkaa ylittyä kesäkuun alkupuolella

Ennusteen mukaan Päijänteen pinta nousee kesäkuun loppuun mennessä vielä 10–20 cm, ja on melko todennäköistä, että tulvaraja ylittyy kesäkuun alkupuolella. Päijänteen vedenpinta on nyt tasolla 78,73 m eli lähes 40 cm ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Tulvarajana pidetään tasoa 78,80 m, jolloin maataloudelle aiheutuu jo merkittävää haittaa. Matalilla alueilla sijaitsevien kiinteistöjen rannoilla olevien rakenteiden kastumisesta voi aiheutua vahinkoa ja rantojen käyttö vaikeutua.

Vedenkorkeuden nousua pyritään hillitsemään runsaalla juoksutuksella Kalkkisesta. Päijänteen kokonaislähtövirtaama on nyt noin 380 m3/s, kun tähän aikaan vuodesta se on keskimäärin noin 230 m3/s. Vettä juoksutetaan myös Kalkkisen kanavasta, sen lisäksi, että säännöstelypadon luukut ovat kokonaan auki. Selvästi yli puolet vedestä virtaa nyt kuitenkin Kalkkisen luonnonkoskesta, johon ei voida säännöstelyllä vaikuttaa. Ilman säännöstelyä Päijänteen pinta olisi tällä hetkellä noin 17 cm ylempänä kuin nyt.

Kymijoen virtaama on erittäin harvinainen tähän aikaan keväästä

Kymijoen virtaama on erittäin suuri Kalkkisen suuren virtaaman ja muilta alueilta tulevien runsaiden vesien takia. Kuusankosken virtaama on nyt noin 560 m3/s. Toukokuun alun ja heinäkuun lopun välisenä aikana näin suuria virtaamia on mitattu vain kerran 1970-luvun alun jälkeen, jolloin Päijänteen säännöstelty alkoi. Tämä tapahtui vuonna 1988, jolloin virtaama oli toukokuussa suunnilleen sama kuin nyt ja kasvoi kesäkuun puolella vielä hieman suuremmaksi. Muina vuodenaikoina tätä suuruusluokkaa olevia virtaamia on kyllä havaittu melko useinkin, viimeksi niinkin äskettäin kuin kevättalvella 2020, jolloin virtaama oli enimmillään noin 580 m3/s. Suurin havaittu virtaama Kuusankoskessa on tammikuussa 1975 mitattu 677 m3/s.

Päijänteen yläpuolisilla alueilla on runsaasti vettä

Vedenpinnat ovat korkealla myös muualla Kymijoen vesistöalueella. Alueen pohjoisosan Viitasaaren reitillä Keiteleen pinta on noin 25 cm ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, jolloin pinta muutenkin on tyypillisesti korkeimmillaan. Keiteleen vedenkorkeus nousee luultavasti vielä joitakin senttejä, mutta ilman todella runsaita sateita, kasvava haihdunta kääntää vedenpinnan laskuun kesäkuun aikana.

Useimpien muiden järvien pinnat Viitasaaren ja Rautalammin reiteillä ovat jo kääntyneet tai juuri kääntymässä laskuun. Konnevesi on noin 20 cm ja Pielavesi vajaat 10 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Näiden Päijänteen yläpuolisten suurten järvien korkeat vedenpinnat ja siten myös suuret lähtövirtaamat pitävät Päijänteen tulovirtaaman erittäin suurena vielä usean viikon ajan, vaikka sademäärät olisivat pieniä.

Myös Päijänteen luoteispuolella olevan Saarijärven reitin ja itäpuolisen Sysmän reitin järvien pinnat ovat korkealla. Esimerkiksi Kyyjärvi Saarijärven reitin latvoilla nousi viime viikon aikana yli 30 cm. Sysmän reitillä Suontee ja Jääsjärvi ovat noin 20 cm keskimääräistä ylempänä.

Mäntyharjun reitillä vedenpinnat korkealla

Mäntyharjun reitillä suurimmat järvet, eli Puula, Kyyvesi ja Vuohijärvi, ovat noin 20 cm ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Puulaa säännöstelevän Kissakosken sekä Vuohijärven alapuolisten Siikakosken ja Verlan virtaamat ovat suuria. Kyyveden pinnan ennustetaan lähtevän laskuun, mutta Puula ja Vuohijärvi todennäköisesti nousevat vielä joitakin senttejä. Mäntyharjun reitiltä Puulan ja Vuohijärven suunnasta virtaavat vedet yhtyvät Kymijokeen Iitin Pyhäjärven kohdalla vaikuttaen osaltaan Kymijoen virtaamaan.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Päijänteen ja Kymijoen säännöstelyt:
Vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho, p. +358 295 029 270
Johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen, p. +358 295 029 225
Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi, p. +358 295 029 260

Keski-Suomen ELY-keskus
Alueellista tietoa (Keski-Suomi):
Johtava asiantuntija Timo Sokka, p. +358 295 024 816

Hämeen ELY-keskus
Alueellista tietoa (Häme):
Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, p. +358 295 025 158

Etelä-Savon ELY-keskus
Alueellista tietoa (Etelä-Savo)
Vesitalousasiantuntija Varpu Rajala, p. +358 295 024 224

ELY-keskusten sähköpostit: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Valtakunnallista tietoa
Johtava hydrologi Noora Veijalainen, p. +358 295 251 159
sähköposti: etunimi.sukunimi@syke.fi

Seuraa tulvatilannetta Twitterissä
• #tulva OR #tulvat (alueesta riippumaton hakutulos Twitterissä)
• @pinnanalta (SYKEn hydrologien Twitter-tili)
• @meteorologit (Ilmatieteen laitoksen Twitter-tili)
• @esaelyves (Etelä-Savon ELY-keskuksen vesistöasiantuntijoiden Twitter-tili)
• @HELYvesi (Hämeen ELY-keskuksen vesitalousasiantuntijoiden Twitter-tili)
• @KASELYKESKUS (Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Twitter-tili)

Kuvat

Anjalankosken voimalaitoksen ohijuoksutus 14.4.2021 kuvaajana Pauli Haimi.
Anjalankosken voimalaitoksen ohijuoksutus 14.4.2021 kuvaajana Pauli Haimi.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Begränsningarna av passagerarantalet på förbindelsefartygen slopas från och med 21.6.202118.6.2021 08:56:05 EEST | Tiedote

Som en följd av den förbättrade situationen med smittsamma sjukdomar slopas begränsningarna av antalet passagerare i förbindelsefartygstrafiken för alla ruttområden från och med den 21 juni 2021. Trots att begränsningarna i antalet passagerare slopats förutsätter NTM-centralen i Egentliga Finland både att man använder ansiktsmask och att man följer rekommendationerna om säkerhetsavstånd när man reser med förbindelsebåt. För att trygga förbindelsefartygstrafikens kontinuitet rekommenderas att man trots att begränsningarna slopats undviker onödiga resor med förbindelsefartyg.

NTM-centralen delade ut 2,16 miljoner euro till Finlands kustområden av medel som influtit i form av fiskevårdsavgifter (Kustfinland)16.6.2021 11:57:21 EEST | Tiedote

I egenskap av fiskerimyndighet för Finlands kustområden har NTM-centralen i Egentliga Finland delat ut sammanlagt ca 2,16 miljoner euro till främjande av fiskerihushållningen i Mellersta Österbot-ten, Österbotten, Södra Österbotten, Satakunta, Egentliga Finland, Nyland, Kymmenedalen och Södra Karelen. Medlen kommer från de fiskevårdsavgifter som fiskare har betalat till staten.

ELY-keskus jakoi Rannikko-Suomeen 2,16 miljoonaa euroa kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja (Rannikko-Suomi)16.6.2021 11:49:09 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus on jakanut Rannikko-Suomen kalatalousviranomaisena Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudella-maalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa yhteensä noin 2,16 miljoonaa euroa kalatalouden edistämiseen. Varat ovat kertyneet kalastajien maksamista valtion kalastonhoitomaksuista.

Yhteysalusten matkustajamäärien rajoitukset poistuvat 21.6.2021 alkaen16.6.2021 10:08:59 EEST | Tiedote

Parantuneen tartuntatautitilanteen johdosta yhteysalusliikenteen matkustajamäärien rajoitukset poistuvat käytöstä kaikilta reittialueilta 21.6.2021 alkaen. Varsinais-Suomen ELY-keskus edellyttää paikkarajoitusten purusta riippumatta sekä kasvomaskin käyttöä että turvavälisuositusten noudattamista yhteysaluksella matkustettaessa. Yhteysalusliikenteen jatkuvuuden turvaamiseksi on rajoituksien poistumisesta huolimatta suositeltavaa välttää ei välttämättömiä matkoja yhteysaluksilla.

Kasvatusta ja valistusta luonnon monimuotoisuuden tueksi – ELY-keskuksen tämänvuotiset avustukset ympäristökasvatukseen jaettu14.6.2021 09:10:43 EEST | Tiedote

Keski-Suomen ELY-keskuksen valtakunnalliset hankeavustukset ympäristökasvatukseen ja -valistukseen suunnataan tänä vuonna erityisesti luonnon monimuotoisuuteen liittyville hankkeille. Lisäksi painotetaan oppimista ja osallistumista nk. formaalin koulutuksen ulkopuolella, kuten nuorisotyön tai järjestöjen tarjoaman toiminnan piirissä. Avustusta myönnetään 11 hankkeelle yhteensä 330 050 euroa.

Utbildning och information om biologisk mångfald – NTM-centralernas bidrag för miljöfostran har delats ut för detta år14.6.2021 09:10:43 EEST | Tiedote

Nationella projektbidrag för miljöfostran och miljöupplysning från NTM-centralen i Mellersta Finland riktar sig i år särskilt till projekt som anknyter sig till den biologiska mångfalden. Tonvikt kommer också att läggas på lärande och deltagande utanför den så kallade formella utbildningen, såsom ungdomsarbete eller verksamhet som tillhandahålls av organisationer. Totalt 330 050 euro kommer att delas ut till 11 projekt.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme