Paikalliseen sopimiseen on tahtoa, ei riittävästi taitoa

STTK:laisten jäsenliittojen henkilöstön edustajista joka kolmas kokee, että paikalliseen sopimiseen on työpaikalla riittävät edellytykset ja joka kolmas kokee, että mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen on jonkin verran. Kolmannes henkilöstön edustajista sen sijaan kokee, ettei riittäviä edellytyksiä paikalliseen sopimiseen työpaikalla ole. Haasteellisinta vastaajien mukaan on sopia erityisesti paikallisesti palkoista ja muista korvauksista.

Tiedot ilmenevät STTK:n jäsenliittojensa henkilöstön edustajille tekemästä barometristä, jonka STTK julkaisee kokonaisuudessaan myöhemmin. Henkilöstöedustajien barometri toteutetaan kahden vuoden välein. Barometriin vastasi 1791 henkilöstön edustajaa.

Henkilöstön edustajan työ edellyttää riittävää ajantasaista tietoa työpaikan tilanteesta. Vain 40 prosenttia vastaajista kokee saaneensa hyvin tietoa työpaikkansa taloudellisesta tilanteesta.

- Riittämättömien tietojen varassa neuvotteleminen ja sopimukseen pääseminen on vaikeaa. On selvää, että henkilöstön edustajien tiedonsaantia on lisättävä, jotta henkilöstön edustajilla on aidot vaikutusmahdollisuudet ja paikallinen sopiminen voi myös käytännössä edetä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa.

Neuvotteluaseman oltava tasaveroinen

STTK:n jäsenliittojensa luottamusmiehille tänä keväänä tehdyn paikallista sopimista koskevan erilliskyselyn perusteella luottamusmiehet suhtautuvat kuitenkin paikalliseen sopimiseen pääosin myönteisesti. Kolmasosa (36 %) on sitä mieltä, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja laajuutta tulisi jopa jonkun verran lisätä. Suurimpana esteenä ja vaikeutena pidetään sitä, että paikallisesti sovittaessa henkilöstön asema ei ole riittävän tasaveroinen (59 %). 45 prosenttia kokee, että työnantaja sanelee ehdot.

Kyselyn perusteella edes luottamusmiehet eivät koe neuvotteluasemaansa riittävän tasaveroiseksi, vaikka heillä on neuvotteluosaamista, he tuntevat työ- tai virkaehtosopimusten sisällöt ja heillä on ammattiliittonsa tuki sekä parempi työsuhdeturva.

46 prosenttia kokee, että paikallisesti sovittaessa neuvottelutulokseen pääseminen on vaikeaa. 21 prosenttia pitää sitä erittäin vaikeana.
- Kokemukset työnantajan sanelusta viestivät luottamuksen puutteesta monilla työpaikoilla ja siitä, että aito tahto neuvotella ja hakea molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja ei riittävän hyvin toteudu, Murto toteaa.

Paikallisesti sovittaessa luottamusmiehet toivovat hyötyjä työhyvinvoinnin lisääntymiseen (73 %), vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen omaan työhön (52 %) ja työn joustavuuuteen (48 %).

Paikallista sopimista koskevaan kyselyyn vastasi 631 STTK-laisten sopimusalojen luottamusmiestä. Tulokset ovat suuntaa-antavia ja vastaavat muita järjestön luottamushenkilöille tekemiä kyselyitä.

Luottamusta ja neuvottelukulttuuria vahvistettava

STTK korostaa, että työntekijöiden vähimmäisehtojen turvaamiseksi tarvitaan kattavat työ- ja virkaehtosopimukset. Työn murroksen ja työelämässä tapahtuvien kiihtyvien muutosten sekä teknologian kehityksen myötä paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeää.

- Kun huomioidaan työnantajien direktio-oikeus ja työntekijöiden vähimmäisehtojen suojan tarve sekä neuvotteluasema työpaikoilla, tarkoituksenmukaisinta on edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Jotta paikallinen sopiminen voi käytännössä edetä, se edellyttää luottamuksen, tasaveroisemman neuvotteluaseman ja paremman neuvottelukulttuurin lisäämistä työpaikoilla, Murto toteaa.

Lisätietoja:

Katarina Murto, johtaja, edunvalvonta

puh: 050 568 9188