STTK ry.

Paikalliseen sopimiseen on tahtoa, ei riittävästi taitoa

Jaa

STTK:laisten jäsenliittojen henkilöstön edustajista joka kolmas kokee, että paikalliseen sopimiseen on työpaikalla riittävät edellytykset ja joka kolmas kokee, että mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen on jonkin verran. Kolmannes henkilöstön edustajista sen sijaan kokee, ettei riittäviä edellytyksiä paikalliseen sopimiseen työpaikalla ole. Haasteellisinta vastaajien mukaan on sopia erityisesti paikallisesti palkoista ja muista korvauksista.

Tiedot ilmenevät STTK:n jäsenliittojensa henkilöstön edustajille tekemästä barometristä, jonka STTK julkaisee kokonaisuudessaan myöhemmin. Henkilöstöedustajien barometri toteutetaan kahden vuoden välein. Barometriin vastasi 1791 henkilöstön edustajaa.

Henkilöstön edustajan työ edellyttää riittävää ajantasaista tietoa työpaikan tilanteesta. Vain 40 prosenttia vastaajista kokee saaneensa hyvin tietoa työpaikkansa taloudellisesta tilanteesta.

- Riittämättömien tietojen varassa neuvotteleminen ja sopimukseen pääseminen on vaikeaa. On selvää, että henkilöstön edustajien tiedonsaantia on lisättävä, jotta henkilöstön edustajilla on aidot vaikutusmahdollisuudet ja paikallinen sopiminen voi myös käytännössä edetä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa.

Neuvotteluaseman oltava tasaveroinen

STTK:n jäsenliittojensa luottamusmiehille tänä keväänä tehdyn paikallista sopimista koskevan erilliskyselyn perusteella luottamusmiehet suhtautuvat kuitenkin paikalliseen sopimiseen pääosin myönteisesti. Kolmasosa (36 %) on sitä mieltä, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja laajuutta tulisi jopa jonkun verran lisätä. Suurimpana esteenä ja vaikeutena pidetään sitä, että paikallisesti sovittaessa henkilöstön asema ei ole riittävän tasaveroinen (59 %). 45 prosenttia kokee, että työnantaja sanelee ehdot.

Kyselyn perusteella edes luottamusmiehet eivät koe neuvotteluasemaansa riittävän tasaveroiseksi, vaikka heillä on neuvotteluosaamista, he tuntevat työ- tai virkaehtosopimusten sisällöt ja heillä on ammattiliittonsa tuki sekä parempi työsuhdeturva.

46 prosenttia kokee, että paikallisesti sovittaessa neuvottelutulokseen pääseminen on vaikeaa. 21 prosenttia pitää sitä erittäin vaikeana.
- Kokemukset työnantajan sanelusta viestivät luottamuksen puutteesta monilla työpaikoilla ja siitä, että aito tahto neuvotella ja hakea molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja ei riittävän hyvin toteudu, Murto toteaa.

Paikallisesti sovittaessa luottamusmiehet toivovat hyötyjä työhyvinvoinnin lisääntymiseen (73 %), vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen omaan työhön (52 %) ja työn joustavuuuteen (48 %).

Paikallista sopimista koskevaan kyselyyn vastasi 631 STTK-laisten sopimusalojen luottamusmiestä. Tulokset ovat suuntaa-antavia ja vastaavat muita järjestön luottamushenkilöille tekemiä kyselyitä.

Luottamusta ja neuvottelukulttuuria vahvistettava

STTK korostaa, että työntekijöiden vähimmäisehtojen turvaamiseksi tarvitaan kattavat työ- ja virkaehtosopimukset. Työn murroksen ja työelämässä tapahtuvien kiihtyvien muutosten sekä teknologian kehityksen myötä paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeää.

- Kun huomioidaan työnantajien direktio-oikeus ja työntekijöiden vähimmäisehtojen suojan tarve sekä neuvotteluasema työpaikoilla, tarkoituksenmukaisinta on edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Jotta paikallinen sopiminen voi käytännössä edetä, se edellyttää luottamuksen, tasaveroisemman neuvotteluaseman ja paremman neuvottelukulttuurin lisäämistä työpaikoilla, Murto toteaa.

Lisätietoja:

Katarina Murto, johtaja, edunvalvonta

puh: 050 568 9188

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n kysely henkilöstön edustajille: Korona koettelee jaksamista ja hyvinvointia20.5.2020 07:00:00 EESTTiedote

STTK:n pääluottamus- ja luottamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille teettämän kyselyn mukaan joka neljäs (24 %) kokee, että korona on aiheuttanut henkilöstön jaksamiseen ja henkiseen kuormittumiseen liittyviä ongelmia ja haasteita erittäin tai melko paljon. 63 prosenttia on sitä mieltä, että ongelmia on työpaikalla jonkin verran. Kolmasosan mielestä (31 %) työnantaja ei ole kiinnittänyt riittävästi tai lainkaan huomiota henkilöstön jaksamiseen eikä ole tehnyt tarpeeksi toimia jaksamisen edistämiseksi.

STTK: Työntekijän oikeutta odotusajan palkkaan laajennettava13.5.2020 09:30:15 EESTTiedote

Hallitusohjelmassa todetaan, että uusia keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi selvitetään. STTK pitää yhtenä ongelmallisena alipalkkauksen muotona tilanteita, joissa työnantaja toistuvasti ja tahallisesti maksaa työntekijöille virheellisesti palkkoja. Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada puuttuvan palkan ja viivästyskoron lisäksi täysi palkka odotuspäiviltä, jos työsuhteesta johtuva saatava viivästyy. Odotusajan palkan voi saada enintään kuudelta kalenteripäivältä. - Odotusajan palkan maksamisvelvollisuus liittyy vain työsuhteen päättymistilanteisiin. Kun palkanmaksu työsuhteen kestäessä viivästyy, työnantaja on velvollinen maksamaan puuttuvan palkan tai sen osan lisäksi vain viivästyskorkoa. STTK:n kentässä on ilmaantunut useita tilanteita, joissa työnantaja on työsuhteen aikana jättänyt toistuvasti joitakin palkan osia maksamatta. Tämä osoittaa erityistä piittaamattomuutta. On kohtuutonta, että työntekijä joutuu jatkuvasti huomaut

STTK: Koronan talouskuopasta ei nousta hevoskuuripolitiikalla11.5.2020 13:59:43 EESTTiedote

STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että Suomessa aletaan asteittain purkaa koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia. Kansalaisten henki ja terveys on oltava korona-exitin lähtökohta, mutta myös kriisin talousvaikutukset on otettava huomioon. - Hyvinvointivaltio alkaa voida pahoin, jos talouden rattaat eivät pyöri, yrityksiä kaatuu ja työttömyys syvenee, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Jo nyt on selvää, että tie kriisistä ulos on pitkä. Siksi tarvitaan tasapainoinen strategia niin lyhyen kuin pidemmän aikavälin toimille. - Nyt taloudessa on elvytyksen aika. Sopeutustoimien aika on vasta myöhemmin. STTK:n hallitus pitää erittäin tärkeänä sitä, että korona-exit toteutetaan oikeudenmukaisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla - talouden hevoskuurit unohtaen. - Poliittinen vastakkainasettelu ja populismi ovat koronakriisin aikana laantuneet. Mutta jos kriisin jälkihoito tehdään asettamalla eri kansalaisryhmiä vastakkain, se on maaperä populismin uudelle nousulle. Y

STTK:n kysely koronaviruksen vaikutuksista: YT-neuvotteluiden piirissä vajaa kolmannes – jaksamiseen panostetaan huolestuttavan vähän15.4.2020 07:00:00 EESTTiedote

STTK on tehnyt kyselyn pääluottamus- ja luottamusmiehille koronan aiheuttamista toimista työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 1855 STTK:laisten jäsenliitojen luottamusmiestä. Kysely suoritettiin 31.3 – 7.4 välisenä aikana. Kyselyn mukaan YT-neuvotteluja on käyty tai on parhaillaan käynnissä vajaalla kolmanneksella (27 prosenttia) työpaikoista. YT-neuvotteluiden keston osalta 5 päivän neuvotteluaikaa on käytetty 30 prosentissa ja alle 5 päivän neuvotteluaikaa 15 prosentissa yksityisen sektorin työpaikoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme