Helsingin yliopistoHelsingin yliopistoHelsingin yliopistoHelsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Paikallisen ruoan- ja biokaasuntuotannon yhteistyö tehostaa ravinteiden kierrätystä Uudellamaalla

Jaa

Ympäristöministeriön kärkihankkeen tavoitteena on luoda Uudellamaalla paikallisten ravinne- ja energiaomavaraisten ruokajärjestelmien verkosto, joka tukeutuu paikallisiin resursseihin ja kulutukseen.

Syyskuussa käynnistyneessä Agroekologisten symbioosien verkostot: ravinne- ja energiaomavarainen alueellinen ruokajärjestelmä -hankkeessa selvitetään Mäntsälän ja sen lähialueilta maatalouden sivuvirroista, elintarvikejalostuksesta ja muualla ruokajärjestelmässä syntyvät biomassat, joita voidaan hyödyntää hajautetussa biokaasuntuotannossa. Kartoituksen avulla etsitään mahdollisia kohteita, joihin tehdään tarkemmat laitossuunnitelmat biomassojen hyödyntämiseksi kaasutuksessa.

Agroekologisella symbioosilla tarkoitetaan tuotantomallia, jossa maatilat ja elintarvikeyritykset toimivat läheisessä vuorovaikutuksessa.  

Hajautetun biokaasutuotannon esimerkkinä toimii Hyvinkään Palopurolla pilotoitava tuotantomalli, jossa tilojen viherlannoitusnurmista, hevosenlannasta ja kananlannasta tuotetaan biokaasua paikalliseen kulutukseen ja liikennepolttoaineeksi. Mädätysjäännöksen ravinteet kierrätetään takaisin peltoon tehostamaan tuotantoa.  

Julkisille ruokapalveluille suunnitellaan myös malli paikallisuuden huomioimiseksi. Tavoitteena on käyttää kouluissa, päiväkodeissa ja muissa julkisissa ruokapalveluissa enemmän paikallisia tuotteita. Elintarvikkeiden jalostuksen ja maatilojen tulisi tehdä enemmän yhteistyötä. Ruoantuotannon ja -kulutuksen paikallisuuden huomioiminen mahdollistaa tehokkaan ravinteiden kierrätyksen ja sivuvirtojen hyödyntämisen energiaksi.

_________________________

Julkistustilaisuus 9.11.2017

Hanke julkaistaan Paikallisesta ruokajärjestelmästä ruokaa ja energiaa -aamiaistilaisuuden yhteydessä torstaina 9.11 klo 8.45–12.00 Knehtilän tilalla, Haapasaarentie 75, 05470 Hyvinkää.


Ilmoittautuminen

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

________________________

Ympäristöministeriön kärkihankkeen toteutuksesta vastaavat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekuntaLuonnonvarakeskus Luke ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Mäntsälän kunnan, Nivos Energia Oy:n ja paikallisten toimijoiden kanssa. Agroekologisten symbioosien verkostot -hanke on osa kestävien ruokajärjestelmien verkostoa, joka koostuu tämän hankkeen lisäksi Ahvenanmaan, Keski-Suomen, Järvi-Saimaan ja Lapin alueellisen kestävän ruokajärjestelmän pilottihankkeista. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. 





Avainsanat

Yhteyshenkilöt

hankkeen tutkimus- ja kehitystyövastaava Kari Koppelmäki
kari.koppelmaki@helsinki.fi
puh. 040 743 2929

hankekoordinaattori Ari-Matti Seppänen
ari-matti.seppanen@luke.fi
puh. 02953 22159


viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme